University of Helsinki
Historianfilosofian ja -teorian opintopiiri
Opintopiiri on suunnattu erityisesti Helsingin yliopistossa historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa väitöskirjaa tekeville. Opintopiirissä käsiteltävät kysymykset koskettavat kaikkia humanistisia tieteitä, mutta tarkastelemme niitä erityisesti historiantutkimuksen ja viime vuosikymmenten historiateoreettisten keskustelujen valossa.
Tapaamiskerroilla käsitellään seuraavia historianfilosofisia kysymyksiä:
- Onko historiantutkimus objektiivista?
- Miten historiantutkimus eroaa muista tieteistä, tai onko se edes tiedettä?
- Mitä humanistisissa tieteissä tarkoitetaan “teorialla”?
- Miten väitöskirjatyössä pitäisi suhtautua erilaisiin teorioihin?
Kokoonnumme perjantaisin 23.3., 6.4., 20.4., 4.5. kello 14.15 Topelian kokoushuoneessa A225.
Opintopiirin lukemisto:
- Inkeri Koskinen: “Objektiivisuus humanistisissa tieteissä, Niin & näin 4/2016, 36-42.
- Kari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen (toim.): Historian teoria. Lingvistisestä käänteestä mahdolliseen historiaan. Vastapaino, 2016.
- Jorma Kalela: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, 2000.
- Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus, 2004.
Tapaamiskerrat:
23.3. Tiede ja historiantutkimus
Mitä tieteenfilosofia sanoo historiantutkimuksesta ja yleisemmin humanistisista tieteistä? Alustajana filosofi Inkeri Koskinen, jonka tutkimusten mukaan humanististen tieteiden filosofiaa on tutkittu hyvin vähän ja humanististen ja luonnontieteiden välisiä eroja on usein liioiteltu. Voiko lopulta historiantutkimuskin olla objektiivista ja millä ehdoin? Vai onko ongelmana toisten tieteenalojen naiivi tiedekäsitys?
Lukemista tapaamiskerralle:
Inkeri Koskinen: “Objektiivisuus humanistisissa tieteissä“, Niin & näin 4/2016, 36-42.
Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus, 2004, s. 9-14, 69-70, 82-84, 138-156.
6.4. Historiantutkimus, narrativismi ja objektiivisuuden ongelma 2010-luvulla
Tapaamiskerralla tutustutaan etenkin Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian tutkijoiden viimeisimpiin kontribuutioihin koskien historianfilosofista keskustelua. Mikä on oppialan nykyinen suhde lingvistisen käänteen ja postmodernismin virittämään keskusteluun objektiivisuudesta ja narrativismista? Mitkä ovat tämän keskustelun keskeiset väitteet ja tulokset? Mitä käytännön hyötyä tästä keskustelusta voi olla historiantutkijoille?
Lukemista tapaamiskerralle:
Kuukkanen, Jouni-Matti. “Narrativistinen ja jälkinarrativistinen historiografian filosofia”, teoksessa Väyrynen & Pulkkinen 2016, 50-84.
Pihlainen, Kalle. “Konstruktivistinen historiateoria fiktiivisyys-keskustelun jälkeen”, teoksessa Väyrynen & Pulkkinen 2016, 85-113.
20.4. Jorma Kalela historianfilosofian klassikkona
Tapaamiskerralla tutustutaan Jorma Kalelan 1990-luvulta eteenpäin esittämiin historianfilosofisiin kantoihin suhteessa postmodernismiin ja positivismiin. Kuka näitä filosofisia kantoja edusti? Kalela esitti teoksessaan Historiantutkimus ja historia eräänlaisen dualistisen, välittävän historianäkökulman erotukseksi tiedenäkökulmaan. Mitä Kalelan historianfilosofia antaa 2010-luvun historioitsijalle?
Lukemista tapaamiskerralle:
Jorma Kalela: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, 2000, luvut 2, 6, 7 ja loppusanat.
Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus, 2004, s. 112-127.
Kalelan teoksen kirja-arvostelu: https://societies.uta.fi/patina/hile/kirja/03_02_09.html
4.5. Historia ja teoria
Viimeisessä lukupiirissä tarkastellaan perustavanlaatuista tieteenfilosofista kysymystä: mitä kaikkea historiassa voidaan tarkoittaa teorialla? Miten teoria-sanan käyttö eroaa historiantutkimuksessa muista tieteenaloista? Entä ovatko historiantutkijat teoriaa vieroksuvia rankelaisia?
Tapaamiskerralla voidaan myös suunnitella jatkoa: mitä opintopiirissä opittiin ja miten tästä eteenpäin?
Lukemisto viimeiselle kokoontumiselle ilmoitetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla.