Lastuja tutkimusprojektista: Turun palo vuonna 1681 hollantilaisasiamiehen silmin

Ajankohtaiset uutistapahtumat ovat muistuttaneet meitä ikävällä tavalla siitä, miten kaikki pysyväksi mielletty onkin vain jatkuvan muutoksen alla olevaa ja haurasta, siis ihmisen rakentamaa. Yhtä kaikki, saamme olla kuitenkin kiitollisia siitä, että palokunta on pääsääntöisesti paikalla muutamissa minuuteissa ja hyödyntää moderneja sammutustekniikoita ja välineitä. Lisäksi hyvinkoulutetut ja siksi taidokkaat ammattipelastajat osaavat työnsä hyvin.

Menneinä vuosisatoina tulipalot olivat inhimillisinä tragedioina kouriintuntuvampia: ne pysäyttivät kirjaimellisesti koko elämän kaupungeissa. Esimerkiksi kirkkojen palot eivät olleet vain surkuttelun aihe sen takia, että menetettiin jotain identiteetin kannalta kaunista ja pyhää. Kyseessä oli aikakauden keskeisen infrastruktuurin romahdus. Kirkoissa kuultiin paitsi kuninkaan kuulutukset myös kauppakaupungeissa tarvittava bisnesinformaatio. Kirkko oli siis aikansa keskeinen medium, tiedonvälityspaikka.

Usein kaupunkien palot käsittivät tietenkin muutakin kuin vain kirkon ja tuhosivat merkittävän määrän koko asutuksesta. Tällainen tragedia oli vuoden 1681 Turun palo, yksi monista kaupunkia kohdanneista liekehtivistä katastrofeista. Palo oli luonteeltaan niin totaalinen, ettei se jäänyt vain paikalliseksi valtakunnanuutiseksi. Paikalliskatastrofi noteerattiin myös Euroopan talouden hermokeskuksissa, jonne eri asemapaikkojen asiamiehet ja lähettiläät kirjoittivat viimeisimmät uutiset liittyen etenkin kaupanteon puitteisiin.

Valtiollisten lähettiläiden lisäksi Itämeren piirin kauppakaupungeissa asui pitkin vuosisatoja enemmän tai vähemmän vakituisesti eri puolilta kotoisin olevia virallisia tai epävirallisempia asianhoitajia. Etenkin Alankomaalaisilla kauppiaspiireillä oli runsaasti erilaisia alemman tason edustajia, joiden titteliksi usein kirjattiin ”agent” tai ”kommissaris”. Näiden epävirallisempien edustajien tehtävänä oli tukea useimmiten välityspalkkiota vastaan maanmiehiään ja heidän bisnesintressejään. Samalla he kirjoittivat pääkaupungissa asuvalle valtakunnanlähettiläälle paikalliset kuulumiset, joista tärkeimmät välitettiin eteenpäin pääkaupunkeihin. Raporteissa tärkeässä osassa olivat tietenkin erilaiset säähavainnot, jotka olivat purjehduksen ja kaupanteon kannalta aivan olennaisia.

Turussa vaikutti 1600-luvun lopulla useita tällaisia agentteja, joista asiamies Bartholomeus Vestingh kirjoitti alkukesästä 1681 surulliset uutiset Alankomaiden lähettiläs Christiaan Constantijn Rumpfille. Merkittävä osa koko kaupungista oli tuhoutunut ja koko kaupankäynnin kannalta tärkeä infrastruktuuri romahtanut. Turun tapahtumia seurattiin tarkasti osittain sen takia, että osa Ruotsin kuninkaan suuresta viljavelasta Amsterdamin kauppiaille odotti maksuaan ja myös Turun odotettiin osallistuvan maksutalkoisiin (kuten kävi vuosikymmenen edetessä).

Katkelma alkuperäisestä raportista diplomaattikirjeenvaihdon seassa. (Liassen Sweeden, Alankomaiden kansallisarkisto)

 

Raportti Turusta kertoo meille paljon sen ajan kaupunkien haavoittuvaisuudesta. Paitsi Turussa myös monessa muissa pienemmissä kaupungeissa rakennuksissa oli runsaasti erittäin helposti syttyviä materiaaleja, kuten olkikattoja. Pitkä kuiva kevätkesä sekä tuulinen ilma sai lopulta aikaan katastrofin ainekset, kuten alla olevasta raportista voimme lukea. Suomennos ei ole ihan pilkun tarkka, mutta toivottavasti tavoittaa tunnelman:

Turussa 4/14 kesäkuuta kirjoitetun raportin tiivistelmä [1]

 

Tällä kertaa on kerrottavana vain hyvin epämiellyttäviä ja surullisia uutisia, nimittäin, että kuluneena sunnuntaina, tässä kaupungissa on tapahtunut hyvin voimakas tulipalo, joka alkoi, kuten kerrotaan, eräiden nuorten toimesta, jotka ampuivat räjähteitä erääseen uuniin, ja sytyttivät tulipalon erääseen taloon Herra Assessori Nicolaes Litzenin [2] asuinpaikan vieressä länsipuolelta;

ja palo yltyi sieltä täysiin liekkeihin, niin että kyseisen talon lisäksi tuhoutui koko kaupungin pohjoinen osa Multavierun (Muldawiru) ja Aninkaisten (Aningas) tulliporteille saakka, sekä myös Aurajoen silta (brugh over de Aan), ja sieltä taas palo eteni koko eteläistä osaa kauppiaskatua Klöstretin suuntaisesti kohti kaupungin rajaa, joten talot niin Ryssbackeniksi (Ryze backan) kuin Piispanpelloksi kutsutuilla alueilla paloivat ja muuttuivat tuhkaksi;

tämän palon seurauksena ei palanut ainoastaan kahdeksasta yhdeksänsataa taloa, vaan myös hyvin ja kunniakkaasti rakennettu upea vanha tuomiokirkko, kaikkine taide-esineineen ja sivurakennuksineen, kuten myös raatihuoneen vieressä hovioikeudentalo (hoft Gericht-huys), tornit, kellotornit sekä sen kellot romahtivat maahan;

mistä seuraa, että meidän on nyt elettävä ilman jumalanpalveluksia, kelloja, tuntiviisareita, taloja ja asuntoja;

ainoastaan Akatemia on toiminnassa ja säästynyt, kuten myös samaisen kirjasto, sekä sakasti, kuten myös noin kuudennesosa tästä koko kaupungista, joista suurin osa armeijan taloja tai sairaaloita, sekä edellä mainitut (viisi?) taloa, jotka Jumala laupiaisuudessaan ja armollisuudessaan piti turvassa ja säästi, jonka ympärillä olleet talot ovat tuhoutuneet, ja tämä raskas palo on tehnyt monet valtakunnan asukkaat lyhyessä ajassa kokolailla köyhiksi ja varattomiksi. Tässä palossa on kuollut ja saanut surmansa vain yksi renki ja ulkopaikkakuntalainen. On merkillepantavaa ja valitettavaa, että vuodesta 1310 alkaen, jolloin kaupunki rajattiin ja rakennettiin ensimmäisen kerran, ja joka on joutunut kokemaan monet suurten palojen vaarat, ei oikeastaan koskaan ei ole palanut tuhkaksi yli 200 taloa kerrallaan yhdeksässätoista erilaisessa palossa, paloi nyt.

Turku ei ollut Itämeren piirin ainoa kaupunki, joka kärsi tuona kuivana ja kuumana kesänä tulipaloista. Myös Nevanlinnan (Nyen) kaupunki paloi samoihin aikoihin kirjoitetun diplomaattiraportin mukaan pahasti: muun muassa kaupungin saksalaiset ja ruotsalaiset kirkot paloivat kauttaaltaan sekä kolmasosa koko asutuksesta.

Muistakaa siis pohtia tarkasti millä vuosisadalla haluaisitte mieluiten elää.

(korjattu jälkikäteen luostarin kaupunginosa ja hovioikeuden talo + loppuun “paloi nyt”)

Lähdeaineisto kokonaisuudesta:

Nationaal Archief, Den Haag, Staten-Generaal, nummer toegang 1.01.02, inventarisnummer 7182

[1] Transkriptio tekstistä (päiväykset viittaavat juliaanisen ja gregoriaanisen kalentereiden päivämääriin):

Extract eener Missive geschreven uyt Abo in Finlandt van den 4/14 Juny 1681

Voor dit mael vallen van hier, maer seer ongemaedelycke en bedroefsde tydingen te berichten, als naementlyck, dat, op verleden Sondagh, in dese Stadt een seer hevigen brandt ontstaen is, voort gecomen, gelyck men meent, door eenige jongens, die met eenige Sleutelbussen in eene Stoove geschooten, en het vuur int huys, aen de Wester syde naest dat van d’heer AssessorNicolas Litzens, in de Slots-Straet, gebracht hebben, en de volle Vlam aldaer sich vertoonde, nam, dat niet alleen het huys, daert ontsonckte, nevens het geheele Noorder gedeelte deser Stadt, tot aen de Muldawiru en Aningas Tol Poorten toe, maer oock de Brugh over de Aan, en vervolgens het geheele suydergedeelte van der Coopluyden Vestings Straet syt(?) klooster tot aent eynde van de Stadt, soo Ryze backan en Bischofs Ackers genoemt werdt, afgebrant en in dasch gelegt wiert, door desen vervaerlycken brandt niet alleen acht a negen hondert particuliere huysen, maer oock die heerlycke oude wel en eierlyck opgebouwde Dom-kercke, med alle haer vercierselen en dependentien, als mede het Hoft-Gerichts Huys, nevens de Raedt-Stoove, de Toorns, klock gespellen, en hoorloges in de grondt vernielt synde geworden; indier voegen, dat wy nu leven moeten sonder Godts dienst, klocken, uyrwysers en huysen of wooningen; D’Academie alleen is behouden en geconserveert geworden, nevens derselver Biblioteeck, ent’geen in de Suristeyen en gewulfsels bewaert wiert, als oock ontrent een seste part van dese geheele Stadt, daeronder meest alle d’arme en siecke huysen, en vyf voornaeme wooningen, door Godes gnaedige barmhertigheyt behouden en bewaert syn gebleuen, daer dandere rontom leggende huysen verbrand sijn geworden, desen hevigen brant heeft verscheyde Rycke luyden in korten tyt geheel arm en geruimeert gemaeckt. In dit vuur syn maer een knecht neuens een Buyter omgecomen en gesmoort. Dit is aenmerckenswaerdish en te beklaegen, dat dese Stadt nu al soo veele groote gevaeren van Brandt onderworpen geweest is, naerdemael sint A. 1310, wanneer eerst gesondeert en opgebouwt wiert, tot negenthien verscheyde maelen afgebrant is, echter noyt over de 200 huysen jedermael in dasche geleyt synde geworden.

[2] Viittaa hovioikeuden Assessori Nils Lietzeniin. KTS. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Lietzen. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2435>. Luettu 27.4.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *