Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme tietokantoihin: harjoittelimme niiden yhdistelemistä, muokkaamista ja tiedon lisäämistä niihin. Harjoitimme näitä tapoja käyttämällä Afrikan tietokantaa. Yhdistelime siihen karttakohteita ja toimme lisää dataa Excelin kautta. Laskimme myös, tai no tietokone laski, ja me laitoimme lausekkeet ja näin muodostimme lisää informaatiota tietokantaan. Tavat olivat sinänsä yksinkertaisia, mutta jälleen kerran piti kuunnella todella tarkasti. Jos hetkeksikään huomio herpaantui, olin aivan pihalla.

Afrikan tietokantaan oli tallennettuna tietoa mm. konflikteista, timanttikaivoksista, öljykentistä ja internetin käytöstä. Näiden tietojen pohjalta pystyisi tehdä lukuisia erilaisia päätelmiä, ja pohtia syy- ja seuraussuhteita. Esimerkiksi kartan voisi laatia konfliktien tapahtumavuosista sekä paikoista ja timanttikaivosten löytämisvuosista ja paikoista. Heidi Westerberg mainitsee blogissaan samat tekijät ja huomauttaa hyvin, että konflikteja yleensä aiheuttaa raha, joten näistä voisi kartan visuaalisesta esityksessä löytää syy- ja seuraussuhteita. Lisäksi Dupuy ja Binningsbo ovat tutkineet Sierra Leonen sotia, ja huomanneet, että maan sisällissodan aiheuttajana oli juurikin kiistat luonnonresurssien, erityisesti timanttien käyttämisestä ja kaivamisesta.

Internetin käyttäjien määristä eri vuosina pystyisi tekemään erilaisia pohdintatehtäviä ja päätelmiä. Mitä enemmän Internetkäyttäjiä on, sitä paremmin yleensä valtiolla menee. Anniina Ahonen pohtii osuvasti myös Internetkäyttäjien yhteyttä konflikteihin. Hän mainitsee, että yhteenotot voivat ”hidastaa tai haitata valtion kehitystä, jolloin oletettavasti myös internetinkäyttäjien märässä tai sen kasvussa voi tapahtua notkahdus”. Tämä kaikki on vasta alkua miljoonille eri tavoille, miten aineistoa voi käyttää. Vain mielikuvitus on rajana!

Kuva 1. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järivisyysprosentti

Itsenäisesti kurssikerralla tuli tehdä teemakartta, jossa näkyy tulvaindeksit sekä järvisyysprosentti. Työ tehtiin aiemmin tunnilla harjoiteltujen tapojen avulla. Tulvaindeksi on esitetty kartassa (kuva 1) taustalla ja järvisyysprosentit pylväsdiagrammeilla päällä. Pylväsdiagrammit tuottivat tuskaa! En edelleenkään ole täysin tyytyväinen niiden sijaintiin, sillä varsinkin Etelä-Suomessa ne menevät toistensa päälle. Lisäksi jotkut niistä ovat niiin pieniä, ettei niitä melkein erota. Värimaailma on tällä kertaa sininen, teeman mukaan. Millä muulla värillä vettä voisikaan kuvata? En tiedä, onko kartta jo hieman liian sininen.. In any case, kartasta kuitenkin tulee esille pääpointit, eli tulvaherkimmät alueet ja alueet joissa on paljon järviä. Järvisimmillä alueilla tulvaherkkyys ei ole niin suurta kuin alueilla, joissa järvisyysprosentti on pienempi.

Lähteet:

Westerberg, H. (2017). Kurssiekrta 6. https://blogs.helsinki.fi/hwesterb/ Luettu 15.3.2017.

Ahonen, A. (201). Kolmas kurssikerta: tietokantojen kulissien takana. https://blogs.helsinki.fi/ahonenan/ Luettu 15.3.2017.

Dupuy, K. & Binningsbo, H. M. (2017). Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone. 1-3

Tallenna

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *