Tällä kurssikerralla tutustuimme monipuolisesti erilaisiin teemakarttoihin. Niitä oli mm. pylväsdiagrammi- ja grid-teemakartat. Tutustuimme myös pikaisesti 3D-karttaan ja prismaattiseen karttaan, jotka molemmat olivat melko jänniä. Itsenäisenä tehtävänä tällä kurssikerralla oli laatia teemakartta, jossa on kaksi eri teemaa päällekkäin.
Aiheen valinta tuotti itselleni suuria vaikeuksia. Kuten Emma Piela blogissaan (2017) myös mainitsee, oli teemojen sovittava yhteen. Niin kuin Emma Piela, kokeilin myös monia erilaisia teemoja. Jotkut kartat pystyi suoraan sulkemaan pois, sillä niitä oli todella hankala esittää kahden teeman teemakartassa. Oli hankalaa keksiä kaksi aihetta, jotka tukisivat toinen toistaan. Päätin ensiksi alueen, mistä teen teemakartan ja päätin rajata sen Uudenmaan maakuntaan. Halusin myös käyttää valmiista aineistosta saatavaa tietoa, joten aiheeni rajautuivat niihin. Lopulta päädyin kuvaamaan korkea-asteen tutkintojen ja verotulojen alueellista jakautumista. Pohjalla koropleettikarttana on korkea-asteen tutkinnot prosentuaalisesti ja päällä, erilaisella teemalla jaettuna verotulot euroina.
Kahden muuttujan koropleettikartassa olisi tärkeää, että molemmat teemat erottuisivat selvästi. Tämä aiheutti hankaluuksia, sillä verotuloja esittävä teema on joissain kohti hankalalukuinen. Tummassa pohjasävyssä ei näy niin hyvin tiivis kuvio, ja toisaalta taas tiheässä kuviossa alla oleva värisävy ei erotu kunnolla. Kokeilin ratkaista ongelmaa vaihtamalla pohjavärejä, muta se ei auttanut. Lisäksi päällä olevaa kuviointia oli myös hankala muokata, sillä samat ongelmat tulivat esille missä vain kuviossa. Lisäksi kun kuvaa näin pientä aluetta, olisi kuntien nimet olleet hyvä laittaa, tuomaan lisää informaatiota. Saman asian toteaa Tanja Palomäki blogissaan (2017).
Kartalta (kuva 1) pystyy jotenkin kuitenkin näkemään, että korkea-asteen tutkinnon omaavat ja suurimmat verotulot sijoittuvat samalle alueelle. Sonja Koiviston blogissa (2017) on kartta samasta aiheesta, mutta eri alueelta. Hän on havainnut saman asian. Suurimmat tulot kasautuvat omassa kartassani juurikin Helsingin, Espoon ja Siuntion alueelle. Helsingissä ja Espoossa suuret tulot saattaisivat selittyä esimerkiksi korkeakoulujen sijainnilla.
Kartan legendat (kuva1) ovat menneet hieman päällekkäin ja se hieman häiritsee. Myös ihan alimmaisesta legendan osasta puuttuu viiva. Lisäämällä paikannimet kartta olisi informatiivisempi ja muuttamalla jollain tapaa verotulojen esitystapaa kartta olisi selkeämpi.
Kurssikerralla syvensin taas taitojani MapInfon käytössä ja opin lisää erilaisia tapoja, joilla esittää erilaisia teemoja. Vielä jotkin komennot ja asiat ovat epäselviä ja joitain aikaisemmin opittuja asioita pitää kerrata lukemalla aikaisempia ohjeita.
Artikkeli 1
Anna Leonowiczin artikkeli Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (2006) kertoo siitä, miten kahden muuttujan koropleettikarttaa pystytään hyödyntämään kartografiassa ja mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet verrattuna vain yhden muuttujan karttoihin.
Olen samaa mieltä Leonowiczin kanssa siitä, että kahden muuttujan koropleettikarttaa on helpompi lukea kuin monta erillistä yhden muuttujan koropleettikarttaa. On kuitenkin todella tärkeää, että molemmat muuttujat liittyvät toisiinsa jotenkin tai koskevat samaa tutkittavaa asiaa, tai että kartta ylipäätänsä on järkevä.
Hankalinta artikkelissa oli ehkä ymmärtää datan luokitteluun liittyvät asiat. Vaikka tekstissä oli paljon havainnollistavia esimerkkejä, oli siitä silti hankala saada selkeää kokonaiskuvaa. Epäselkeys voi johtua pelkästään kielen takia, tai/ja hieman heikosta termien ja asian ymmärtämisestä. Uskon, että kahden muuttujan koropleettikartat selventävät paremmin juuri kahden samaan asiaan liittyvän muuttujan välistä syy- ja seuraussuhdetta, jos semmoista on.
Artikkelin legendat eroavat ainakin tällä kurssilla tehdyistä legendoista melko paljon. Kurssikerralla on tehty vain selittäviä legendoja, joissa on merkattu esimerkiksi kohteen väri ja sen selite. Artikkelin legendassa väriskaala on jaettu neliön muotoiselle alueelle ja sen keskellä kulkee regressioviiva, joka kertoo syy- ja seuraussuhteiden voimakkuudesta. Pisteet kuvastavat aineiston kohteita ja sijaintia tässä kuviossa. Jos osaa hieman paremmin lukea karttoja, niin tällainen legenda on mielestäni havainnollistava ja hyvä lisä kartalle.
Kahden muuttujan karttaa tehdessä, tulee olla varma siitä, että lopputuloksesta tulee selkeä. Liian sekava ja artikkelissakin mainittu liian monen luokan kartasta tulee liian monimutkainen, mikä hankaloittaa kartan lukemista paljon
Lähteet:
Piela, E. (2017). VKO2: Lisää teemakarttoja.
https://blogs.helsinki.fi/emmapiel/ Luettu 27.2.2017
Palomäki, T. (2017). Toinen kurssikerta
https://blogs.helsinki.fi/ptanja/ Luettu 27.2.2017
Koivisto, S. (2017). Kahden muuttujan koropleettikartat.
https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/ Luettu 27.2.2017
Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija