Tämän kurssikerran aloitimme muodostamalla ryhmiä, joissa päättäisimme asian mitä tutkisimme ulkona. Saimme yhden GPS -laitteen per ryhmä ja sen avulla merkkasimme havainnoidut pisteet. Päätimme ryhmässämme tutkia Kumpulan kampuksen alueella olevia vapaita parkkipaikkoja.
Merkkasimme pisteet GPS-laitteen lisäksi myös paperille. Siihen kirjattiin koordinaatit, korkeus, merkkaajat sekä info pisteestä. GPS-laitteen kanssa piti seisoa juuri kyseisen kohteen paikalla, jotta se ottaisi mahdollisimman tarkan sijainnin. Kun kohteet oltiin kirjattu, piti ne listata Exceliin. Kun Excelissä oltiin tarkistettu oikein kirjoitus varsinkin X- ja Y-koordinaatistojen kohdalla, voitiin tiedosto avata MapInfossa. Siellä merkitsemämme koordinaatit yhdistettiin valmiin karttapohjan koordinaatteihin ja tällä tavalla pisteet saatiin esitettyä pisteinä kartalla. Pisteiden sijainnit olivat suunnilleen oikeissa paikoissa, mutta jotkin tiedot heittivät. Esimerkiksi huomasimme jo ulkona kirjatessamme tietoja, että yhdessä kohtaa korkeus aleni, vaikka kävelimme ylöspäin. Sijaintitiedot ovat sitä tarkempia, mitä enemmän satellittejä on yhdistynyt GPS-laitteeseen. Kävelemämme reitti saatiin myös lisättyä karttapohjaan liittämällä käyttämämme GPS-laita koneeseen ja tuomalla tiedot sieltä.
Harjoittelimme MapInfon avulla myös geokoodaamista. Käytimme apuna valmiita aineistoja pelikoneista. Tehtävänämme oli geokoodata pelikoneet kartalle osoitetietojen avulla. Joissain tapauksissa kohteet piti manuaalisesti koodata osoitteiden virheellisten tietojen takia.
Kurssikerran itsenäistehtävissä tarkoituksena tehdä hasardiaiheisia opetuksessa käytettäviä kuvia. Käytössä oli hasardiaiheisia pisteaineistoja maanjäristyksistä, tulivuorista sekä meteoriiteista.
Ensimmäisessä tekemässäni kartassa (kuva 1) on esitetty maailman tulivuoret. Kartta (kuva1) soveltuu mielestäni opetukseen, sillä se havainnollistaa tulivuorten sijainnit hyvin. Tyynenmeren tulirengas erottuu hyvin ja muutenkin kartta on selkeä. Toisaalta taas kartalla on kaikki tulivuoret esitettynä, joten siitä tulee kuva, että niitä on maailmassa todella paljon, vaikka aktiivisia tulivuoria on vain osa. Tämän takia halusinkin tehdä kartan, jossa esitän viimeisen kymmenen vuoden ajalta purkaukset alueellisesti (kuva 2). Tästä selventyy näkemys siitä, kuinka vähän nykyäänkin aktiivisia tulivuoria on. Niistäkin suuri osa on Indonesiassa, jossa yli 75% maan väestöstä asuu 100km säteellä tulivuoresta.
Yhdessä karttoja (kuva 1 ja kuva 2) pystyisi käyttämään hyvinkin opetuksessa, mutta niihin voisi lisätä vielä enemmänkin informaatiota. Nyt kartoilla esitetään vain tulivuorten sijainnit, mutta niistä ei ole mitään lisätietoa. Esimerkiksi suurimmat tulivuoret voisi erottaa jotenkin massasta. Ehkä myös eniten vahingoita aikaansaaneet tulivuoret voisi merkata. Näin kartoista voisi tehdä syvempiäkin päätelmiä ja pohdintoja. Tutkimalla tulivuorten sijaintia, pystyisi opiskelijoille myös havainnollistamaan mannerlaattojen merkitystä tulivuorten muodostumisessa. Mannerlaattojen reuna-alueille syntyy usein tulivuoria, joten kartalta voi huomata reunojen muodot tulivuorten muodostamaa kuviota seuraten.
Googlettamalla, löysin netistä kartan, jossa tulivuoria on eroteltu värikoodein niiden aktiivisuuden perusteella. Tämäkin tapa tuo jo lisää informaatiota karttaan. Kyseinen kartta löytyy tältä sivustolta: http://strangesounds.org/2016/02/dramatic-increase-volcanic-eruptions-around-world-february-2016-mystery.html.
Toisen karttaparin (kuva 3 ja kuva 4) tein aiheesta maanjäristykset. Kuvaan ensimmäisessä kartassa (kuva 3) yli 6 magnitudin maanjäristyksiä viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja toisessa (kuva 4) yli 8 magnitudin maanjäristyksiä kymmenen vuoden aikaväliltä. Halusin esittää ne kahdessa eri kartassa, sillä silloin pallurat eli kohteet eivät mene päällekkäin.
Karttoja vertailemalla pystyy hahmottamaan, kuinka vähän voimakkaita maanjäristyksiä on verrattuna keskivoimakkaisiin. Yli 8 magnitudin järistyksiä on ollut vain muutama kymmenen vuoden aikana. Näitäkin karttoja voisi mielestäni käyttää opetuksessa esimerkiksi pohdosikelun pohjalla: miksi maanjäristykset ovat sijoittuneet juuri kyseisille paikoilleen, eli mitkä tekijät niitä aiheuttaa alueilla. Reeta Saloniemi oli blogissaan hyvin maininnut, että tulivuorten ja maanjäristysten sijainnit ovat samansuuntaisia ja maininnut, että karttoja näistä aiheista pystyisi käyttämään endogeenisten prosessien opetuksessa.
Taas kerran googlettamalla, löysin netistä paljon maanjäristyksiin littyviä karttoja. Esimerkiksi:
Tässä kartassa on kerrottu palluran koolla maanjäristyksen voimakkuus ja värillä sen syvyys. Näin kartasta on saatu informatiivisempi, mutta mielestäni se on jo hieman sekava. Palloista monet ovat päällekkäin ja niiden kokoerot ovat melko pieniä, eikä niitä pysty kunnolla erottamaan.
Lähteet:
Smithsonian Institution, Global Volcanism Program. http://volcano.si.edu/region.cfm?rn=6, luettu 19.3.2017
Strange Sounds. http://strangesounds.org/2016/02/dramatic-increase-volcanic-eruptions-around-world-february-2016-mystery.html, luettu 20.3.2017.
ANSS, Earthquake Maps and Lists. http://www.ncedc.org/anss/maps/cnss-map.html, luettu 20.3.2017
Saloniemi, R. (2017). Viikko 6: Hasardikarttoja! https://blogs.helsinki.fi/saresare/ , luettu 28.3.2017