Seitsemäs kurssikerta

Tällä viimeisellä kurssikerralla oli aivan vapaat kädet! Kartan sai tehdä ihan itse valitusta aiheesta ja materiaalit piti etsiä ja päättää ennen kurssikertaa. Ajatuksena oli tuottaa kartta, jossa on vähintään kaksi muuttujaa. Aloitin tehtävän katselemalla, millaisia aineistoja oli löydettävissä. Päätin, etten tee karttaa Suomesta, sillä koko kurssin ajan olimme tehneet tai ainakin minä olin tehnyt Suomea esittäviä karttoja. Lopulta päädyin tekemään kartan kiinasta, sillä sieltä löytyi paljon tilastoja ja monelta vuodelta.

Tykkäsin tehdä kartan kokonaan itse, vaikka sen tekemisessä tuli mutkia matkaan ja omien aivojen haastamista. Kaikki taidot mitä olisi pitänyt oppia aiemmilta kurssikerroilta oli nyt koetuksella.

Päätin ensiksi tehdä kartan jossa pohjalla olisi koropleettikarttana väestönmäärä ja sitten jollain teemalla työttömyysprosentti. Päädyin esittämään ne erikokoisina palloina. En saanut tietoja ladattua suoraan Excel tiedostoon kiinan tilasto-sivuilta, joten minun piti kirjata ne Exceliin käsin.

Kun tiedot oli kirjattu Exceliin, piti ne vain tuoda MapInfoon ja käyttää aiemmin opittuja taitoja. Yhdistäminen pohjakarttaan, teemakarttojen luominen ym. Kaikki sujui hyvin, kunnes huomaisin että kartaltani Kiinan pohjoisosassa oleva Sisä-Mongolian tiedot puuttuvat kokonaan. Asiaa vähän aikaa selvitettyäni, huomasin, että se oli kahdella eri nimellä aineistossa, joten MapInfo ei saanut yhdistettyä tietoja. Jouduin siis tekemään kaiken alusta. En ainakaan keksinyt helpompaakaan oikotietä ratkaisuksi. Lopulta kartta kuitenkin tuli valmiiksi! Jatkoin taas kerran tuttua violetin sävyistä linjaani..

2015
Kuva 1. Kiinan väestömäärä ja työttömyysaste.

Kartta (kuva 1) onnistui mielestäni muuten ihan hyvin, mutta pallojen kokoeroissa ei ole suuria eroja. Siksi itseasiassa lisäsinkin arvot niihin, jotta eroavaisuuksia voisi tulkita edes jotenkin. Halusin myös laittaa kartalle (kuva1) Kiinan maakuntien nimet tuomaan lisää informaatiota. Jotkut pienemmät alueet kuten Shanghai ja Peking jäävät hieman pallojen alle.. Tämän olisi voinut ottaa huomioon asettelussa.

Ajattelin, että muuttujien välillä olisi hieman enemmän johdonmukaisuutta. Kuvittelin, että isoimmissa Kiinan kaupungeissa olisi pienempi työttömyysaste kuin syrjäisimmillä seuduilla. Kartasta (kuva 1) kuitenkin näkee, että esimerkiksi Shanghaissa työttömyysaste on 4% kun taas Pekingissä se on 1,4%. Vaikka molemmat ovat tärkeitä kansainvälisiä kaupunkeja, joissa työpaikkoja ja yrityksiä on paljon, on työttömyysasteissa paljon eroa.

Päätin tehdä toisenkin kartan, jossa kuvataan nettotulot alueellisesti ja pylväsdiagrammeilla turismista saadut tulot vuosilta 2005 ja 2015. Tämän kartan tekeminen oli taas helpompaa kun oli jo edellistä karttaa tehdesä muistellut tarvittavat työtavat ja prosessit. Tällä kertaa poikkesin kaavasta ja käytin värinä vihreää! Ja nyt jopa sain ensimmäisellä kerralla Sisä-Mongoliankin mukaan karttaan.

 

Kuva 2. Nettotulot alueittain (2015) ja matkailusta saadut tulot (2005 ja 2015).

Tässäkin kartassa (kuva 2) päätin lisätä alueitten nimet, informaatiolisän takia. Tällä kertaa en kuitenkaan laittanut pylväsdiagrammien täsmällisiä arvoja, sillä ne olisivat vain hankaloittaneet kartan lukemista. Pylväsdiagrammit ovat tuottaneet tuskaa aiemminkin. Erot pylväsdiagrammien koossa hankaloittavat sopivan suhteen löytämistä. Jotkut eivät näy ollenkaan ja toiset taas menevät useiden alueiden päälle.

Kartasta (kuva 2) näkee kuinka alueet, joissa nettotulot ovat korkeimmalla, on myös suurimmat tulot matkailusta. Alueet sijoittuvat Kiinan rannikolle. Kaikkien alueiden turismista saadut tulovat ovat kasvaneet. Tätä on aiheuttanut mm. valtion rikastuminen. Suurin muutos on Guangdongin maakunnassa. Turismista saadut tulot voat kasvaneet hurjasti. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi maakunnan pääkaupungin Guangzhoun tuleminen suositummaksi kohteeksi. Alueen nähtävyydet, taide – ja ruokakulttuuri vetävät turisteja puoleensa. Finnairkin on tarjonnut sinne suoria lentoja vuodesta 2016 lähtien kesäkautena.

Turismin kasvamiseen on myös varmasti vaikuttanut se, että Kiinasta on tullut tärkeä valtio taloudellisessa merkityksessä ja monet yritykset perustavat sinne pisteitä. Näin työmatkailu lisääntyy alueelle ja samalla aksvattaa turismia.

Karttojen tekeminen tällä kurssilla on ollut haastavaa, mutta myös inspiroivaa! Kuitenkin, kuten Iisa Hyypiä (Hyypiä 2017) blogissaan mainitsee, ettei MapInfon käyttäminen suju vielä ongelmitta niin tulen varmasti opintojeni aikana hyödnytämään ohjelmaa erinäisissä tilanteissa.

Lähteet:

National Bureau of Statistics, China.

http://www.stats.gov.cn/english/Statisticaldata/AnnualData/ Luettu 1.3.2017

Admin 0 – Countries (2017). Natural Earth. http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/10m-admin-0-countries/ Luettu 1.3.2017

Hyypiä, I. (2017). Kurssiekrta 7: Omia karttoja Kanadasta. https://blogs.helsinki.fi/hiisa/ Luettu 19.3.2017

Finnairille uusia Aasian-kohteita kesällä 2016 (2015). Rantapallo. Luettu 18.3.2017.

http://www.rantapallo.fi/matkailu/finnairille-uusia-aasian-kohteita-kesalla-2016/

 

Tallenna

Tallenna

Kuudes kurssikerta

Tämän kurssikerran aloitimme muodostamalla ryhmiä, joissa päättäisimme asian mitä tutkisimme ulkona. Saimme yhden GPS -laitteen per ryhmä ja sen avulla merkkasimme havainnoidut pisteet. Päätimme ryhmässämme tutkia Kumpulan kampuksen alueella olevia vapaita parkkipaikkoja.

Merkkasimme pisteet GPS-laitteen lisäksi myös paperille. Siihen kirjattiin koordinaatit, korkeus, merkkaajat sekä info pisteestä. GPS-laitteen kanssa piti seisoa juuri kyseisen kohteen paikalla, jotta se ottaisi mahdollisimman tarkan sijainnin. Kun kohteet oltiin kirjattu, piti ne listata Exceliin. Kun Excelissä oltiin tarkistettu oikein kirjoitus varsinkin X- ja Y-koordinaatistojen kohdalla, voitiin tiedosto avata MapInfossa. Siellä merkitsemämme koordinaatit yhdistettiin valmiin karttapohjan koordinaatteihin ja tällä tavalla pisteet saatiin esitettyä pisteinä kartalla. Pisteiden sijainnit olivat suunnilleen oikeissa paikoissa, mutta jotkin tiedot heittivät. Esimerkiksi huomasimme jo ulkona kirjatessamme tietoja, että yhdessä kohtaa korkeus aleni, vaikka kävelimme ylöspäin. Sijaintitiedot ovat sitä tarkempia, mitä enemmän satellittejä on yhdistynyt GPS-laitteeseen. Kävelemämme reitti saatiin myös lisättyä karttapohjaan liittämällä käyttämämme GPS-laita koneeseen ja tuomalla tiedot sieltä.

Harjoittelimme MapInfon avulla myös geokoodaamista. Käytimme apuna valmiita aineistoja pelikoneista. Tehtävänämme oli geokoodata pelikoneet kartalle osoitetietojen avulla. Joissain tapauksissa kohteet piti manuaalisesti koodata osoitteiden virheellisten tietojen takia.

 

Kuva 1. Maailman tulivuoret

 

 

 

 

 

 

Kuva 2. Tulivuorten purkaukset 2007-2017

 

Kuva 3. Maanjäristykset, yli 6Mw
Kuva 4. Maanjäristykset, yli 8Mw

Kurssikerran itsenäistehtävissä tarkoituksena tehdä hasardiaiheisia opetuksessa käytettäviä kuvia. Käytössä oli hasardiaiheisia pisteaineistoja maanjäristyksistä, tulivuorista sekä meteoriiteista.

Ensimmäisessä tekemässäni kartassa (kuva 1) on esitetty maailman tulivuoret. Kartta (kuva1) soveltuu mielestäni opetukseen, sillä se havainnollistaa tulivuorten sijainnit hyvin. Tyynenmeren tulirengas erottuu hyvin ja muutenkin kartta on selkeä. Toisaalta taas kartalla on kaikki tulivuoret esitettynä, joten siitä tulee kuva, että niitä on maailmassa todella paljon, vaikka aktiivisia tulivuoria on vain osa. Tämän takia halusinkin tehdä kartan, jossa esitän viimeisen kymmenen vuoden ajalta purkaukset alueellisesti (kuva 2). Tästä selventyy näkemys siitä, kuinka vähän nykyäänkin aktiivisia tulivuoria on. Niistäkin suuri osa on Indonesiassa, jossa yli 75% maan väestöstä asuu 100km säteellä tulivuoresta.

Yhdessä karttoja (kuva 1 ja kuva 2) pystyisi käyttämään hyvinkin opetuksessa, mutta niihin voisi lisätä vielä enemmänkin informaatiota. Nyt kartoilla esitetään vain tulivuorten sijainnit, mutta niistä ei ole mitään lisätietoa. Esimerkiksi suurimmat tulivuoret voisi erottaa jotenkin massasta. Ehkä myös eniten vahingoita aikaansaaneet tulivuoret voisi merkata. Näin kartoista voisi tehdä syvempiäkin päätelmiä ja pohdintoja. Tutkimalla tulivuorten sijaintia, pystyisi opiskelijoille myös havainnollistamaan mannerlaattojen merkitystä tulivuorten muodostumisessa. Mannerlaattojen reuna-alueille syntyy usein tulivuoria, joten kartalta voi huomata reunojen muodot tulivuorten muodostamaa kuviota seuraten.

Googlettamalla, löysin netistä kartan, jossa tulivuoria on eroteltu värikoodein niiden aktiivisuuden perusteella. Tämäkin tapa tuo jo lisää informaatiota karttaan. Kyseinen kartta löytyy tältä sivustolta: http://strangesounds.org/2016/02/dramatic-increase-volcanic-eruptions-around-world-february-2016-mystery.html.

Toisen karttaparin (kuva 3 ja kuva 4) tein aiheesta maanjäristykset. Kuvaan ensimmäisessä kartassa (kuva 3) yli 6 magnitudin maanjäristyksiä viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja toisessa (kuva 4) yli 8 magnitudin maanjäristyksiä kymmenen vuoden aikaväliltä. Halusin esittää ne kahdessa eri kartassa, sillä silloin pallurat eli kohteet eivät mene päällekkäin.

Karttoja vertailemalla pystyy hahmottamaan, kuinka vähän voimakkaita maanjäristyksiä on verrattuna keskivoimakkaisiin. Yli 8 magnitudin järistyksiä on ollut vain muutama kymmenen vuoden aikana. Näitäkin karttoja voisi mielestäni käyttää opetuksessa esimerkiksi pohdosikelun pohjalla: miksi maanjäristykset ovat sijoittuneet juuri kyseisille paikoilleen, eli mitkä tekijät niitä aiheuttaa alueilla. Reeta Saloniemi oli blogissaan hyvin maininnut, että tulivuorten ja maanjäristysten sijainnit ovat samansuuntaisia ja maininnut, että karttoja näistä aiheista pystyisi käyttämään endogeenisten prosessien opetuksessa.

Taas kerran googlettamalla, löysin netistä paljon maanjäristyksiin littyviä karttoja. Esimerkiksi:

Tässä kartassa on kerrottu palluran koolla maanjäristyksen voimakkuus ja värillä sen syvyys. Näin kartasta on saatu informatiivisempi, mutta mielestäni se on jo hieman sekava. Palloista monet ovat päällekkäin ja niiden kokoerot ovat melko pieniä, eikä niitä pysty kunnolla erottamaan.

Lähteet:

Smithsonian Institution, Global Volcanism Program. http://volcano.si.edu/region.cfm?rn=6, luettu 19.3.2017

Strange Sounds. http://strangesounds.org/2016/02/dramatic-increase-volcanic-eruptions-around-world-february-2016-mystery.html, luettu 20.3.2017.

ANSS, Earthquake Maps and Lists. http://www.ncedc.org/anss/maps/cnss-map.html, luettu 20.3.2017

Saloniemi, R. (2017). Viikko 6: Hasardikarttoja! https://blogs.helsinki.fi/saresare/ , luettu 28.3.2017

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Viides kurssikerta

 

Viides kurssikerta koostui laajasti itsenäisesti tehtävistä harjoituksista, jotka käsittelivät kurssikerralla pääosassa olevaa teemaa eli puskurointia. Harjoittelimme ensiksi hieman yhdessä tätä, mutta siirryimme melko ripeästi itsenäisten tehtäviemme pariin. Tällä kerralla erilaista oli se, että emme suoranaisesti tehneet samanlaista karttaesitystä. MapInfon perustoiminnot jo sujuvat melko hyvin, mutta aina tulee jotain uutta mukaan, joka lisää haastavuutta tehtäviin.. Onneksi ohjeet ovat melko yksityiskohtaisia, joten kyllä niistä lopulta selvittiin.

Ensiksi harjoittelimme bufferointia tehtävillä, jotka liittyivät lentokenttiin ja juna-asemiin. Vastaukset kirjattiin taulukkoon. Välillä törmäsin umpikujiin, kun luulin että olin tehnyt kaiken oikein, mutta sitten välistä olikin jäänyt painamatta jokin näköjään tärkeäkin painallus, joka sekoitti kaiken.. Anyway, kun palasi askelia taaksepäin ja tuplatarkasti kaiken, niin tuli lopputuloskin selkeämmäksi. Juna-asema tehtävää tehdessä bufferointi oli jo melko selkää, ja osasin jo itse miettiä mitä seuravaksi tehdään, enkä vaan käydä etsimässä ohjeistuksesta kohtaa joka selventäisi asiaa. Taajamatehtävässä piti päivittää tietokantaan sarakkeita ja laskea niihin eri määriä asukkaista. Pienien hankaluuksien jälkeen sain ainakin jonkinlaiset tulokset ulos.

Malmin lentokenttä:
Asukkaita, joiden etäisyys kiitoradasta 2km säteellä 57084
Asukkaita, joiden etäisyys kiitoradasta 1km säteellä 8712
Helsinki-Vantaan lentokenttä:
Asukkaita, joidenetäisyys kiitoradasta 2km säteellä 10420
Edellisen kohdan asukkaista 65dB alueella 31%
Asukkaita vähintään 55dB alueella 11913
Tikkurilassa väh. 60dB alueella asuvia, jos lentoliikenne poikkeuksellisesta suunnasta 12734
Juna-asemat:
Asukkaita 500m säteellä asemasta 81842
Alle 500m päässä asemasta 16,7%
500m säteellä asuvista työikäisiä 56459
Taajamat:
Alueen asukkaita asuu taajamissa (%) 96%
Kouluikäisistä taajaman ulkopuolella asuvia 3558
     -Prosenttiluku kaikista kouluikäisistä 9,6%
Ulkomaalaisten osuus yli 10% 11%
Ulkomaalaisten osuus yli 20% 8%
Ulkomaalaisten osuus yli 30% 6%

 

Seuraavaksi oli tehtävänä valita vähintään yksi itsenäisistä tehtävistä. Päädyin uima-altaita ja saunoja koskevaan tehtävään sillä aihe oli mielenkiintoinen ja rehellisesti sanottuna ohjeet vaikuttivat enemmän ymmärrettäviltä kuin muut. Tehtävässä loin kartan joka kuvasi Helsingin kaupungiosissa olevien uima-altaiden lukumäärää sekä taulukon, jossa vastasin erilaisiin kysymyksiin uima-altaista ja saunoista. Tehtävä sujui melko hyvin, mutta kartan tekemisessä oli hieman onglemia. Anniina Ahonen mainitsee blogissaan samanlaisen ongelman, että lukumäärät hävisi kartalta. Sain kuitenkin apua ja ehkä puolentunnin taistelemisen jälkeen sain lukumäärät näkyviin, jee! Mutta toinen ongelma oli se, että mielestäni kartta on melko sekava, ja lukumäärät ovat joissain kohdissa useammankin kaupunginosan päällä. Lisäksi pylväät, jotka lisäsin siihen ovat alueittain niin eri kokoisia, että se hankaloittaa lukemista.

Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta löytyy pk-seudulta? 855
Asukkaiden lkm, taloissa, joissa uima-allas 12170
Niistä:
omakotitaloja 345
paritaloja 158
rivitaloja 113
kerrostaloja 181
Rakennuksissa olevien suanojen lkm 21922
% -osuus kaikista rakennuksista 24%

Lopulta sain kuitenkin kaikki tehtyä, vaikka hieman luovutinkin kartan ulkonäön kanssa..

Lähteet:

Ahonen, A. (2017). Viides kurssikerta: Puskuroinnin alle jäänyt? https://blogs.helsinki.fi/ahonenan/2017/02/21/viides-kurssikerta-puskuroinnin-alle-jaanyt/ Luettu 3.3.2017

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Neljäs kurssikerta

Tällä kurssikerralla tutustuimme ruutukarttojen tekemiseen MapInfolla käyttämällä erilasia ruutukokoja. Opettelimme myös liittämään rasterikartat koordinaatistoon. Kurssikerran loppupuolella harjoittelimme myös piirtotyökalujen käyttämistä MapInfossa. Piirsimme mm. teitä ja rakennuksien Pornaisten rasterikartan pohjalta.

Harjoittelimme ensiksi yhdessä ruututeemakartan tekemistä. Teimme pääkaupunkiseudun väestöntiheyttä kuvaavan teemakartan. Suurimmaksi osaksi työtavat olivat tuttuja aiemmilta kerroilta, mutta käytimme myös uutta työkalua, joka muodosti kartalle ruudukon. Ruudukkoa tehdessä tuli ottaa huomioon se, minkä kokoiseksi halusi ruutujen tulevan. Harjoituskartassa käytimme 500m x 500m kokoisia ruutuja. Ruutujen koko on tärkeä tekijä, sillä liian pienet ovat vaikeasti luettavissa, kun taas liian suurta aluetta kattavat ruudut eivät informoi asiaa sopivalla tarkkuudella.

Harjoituskartan tehtyämme, meidän tuli luoda ruututeemakartta itse valitsemastamme aiheesta. Päätin valita tarkastelukohteeksi 18 – 24 vuotiaiden alueellisen jakautumisen pääkaupunkiseudulla. Aineistossa ikäluokat olivat erikseen, joten aloitin siitä. Käytin ruututeemakartalla absoluuttisia arvoja, sillä kun ruudut ovat saman kokoisia, niihin liitetyt absoluuttiset arvot ovat keskenään vertailu kelpoisia. Absoluuttisten arvojen käyttö esimerkiksi kaupunkien vertailussa taas ei ole luotettavaa, sillä alueet ovat eri kokoisia. Toisaalta esittäessä jotain ikäluokkaa, suhteuttaminen alueella asuvaan väestömäärään olisi hyvä.

Käytin ruudukon kokona 250m x 250m, näin arvot olisivat suhteellisen pieneltä alueelta, ja pienimmätkin alue-erot tulisivat esille. Koko ei kuitenkaan olisi liian pieni, joten kartasta ei tule sekavaa.

Kuva 1. 18-24-vuotiaiden alueellinen jakautuminen pääkaupunkiseudulla.

Kartasta (kuva 1) erottuu selkeästi tiettyjä alueita, joissa 18-24 -vuotiaita on enemmän. Suurin tämän ikäryhmän keskittymistä on Helsingin keskustan lähettyvillä. Tämä johtunee siitä, että 18-24-vuotiaat kuuluvat yleensä opiskelijoihin tai työntekijöihin, joten julkisen liikenteen lähettyvyys on tärkeää. Opiskelu näkyy myös esierkiksi siinä, että Espoon Otaniemen alueella, missä on Aalto-yliopiston kampus, on kyseisen ikäryhmän keskittymä. Kartalla näkyy myös kokonaan tyhjiä alueilta, kuten Nuuksion kansallispuisto Espoossa.

Kartalta näkyy melko hyvin, miten käsiteltävä ikäryhmä sijoittuu alueellisesti, mutta kartta ei mielestäni ole selkein. Se, että kartasta puuttuu paikkojen nimistöä, hankaloittaa lukemista. Lisäksi kartan legenda on älyttömän pieni… Siitä ei varsinkaan tässä blogin yhteydessä saa selvää, mutta kun kuvan aukaisee, pystyy legendaan zoomaamaan hieman. Lisäksi ruudukko, jota käytin on ehkä hieman liian pieni. Suuremmat ruudut selkentäisivät karttaa ja sitä tulisi helppolukuisempi.

Huomasin, että Anniina Ahonen käsitteli täysin samaa aihetta kuin minä. Hän oli kuitenkin ottanut tarkasteluun myös suhteellisen osuuden. Tämä olisi ollut järkevää, sillä silloin karttoja olisi voinut vertailla. Ja kuten Anniina blogissaan kertoo, on hän huomannut absoluuttisen ja suhteellisen kartan olevan todella paljon toisistaan eroavia. Hän myös huomioi hyvin, että kartoista saa irti eniten vertailemalla niitä toisiinsa.

 

Lähteet:

 

Ahonen, A. (2017). Neljäs kurssikerta: Ruuduilla tasapainoilua.   https://blogs.helsinki.fi/ahonenan/ Luettu 14.2.2017

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme tietokantoihin: harjoittelimme niiden yhdistelemistä, muokkaamista ja tiedon lisäämistä niihin. Harjoitimme näitä tapoja käyttämällä Afrikan tietokantaa. Yhdistelime siihen karttakohteita ja toimme lisää dataa Excelin kautta. Laskimme myös, tai no tietokone laski, ja me laitoimme lausekkeet ja näin muodostimme lisää informaatiota tietokantaan. Tavat olivat sinänsä yksinkertaisia, mutta jälleen kerran piti kuunnella todella tarkasti. Jos hetkeksikään huomio herpaantui, olin aivan pihalla.

Afrikan tietokantaan oli tallennettuna tietoa mm. konflikteista, timanttikaivoksista, öljykentistä ja internetin käytöstä. Näiden tietojen pohjalta pystyisi tehdä lukuisia erilaisia päätelmiä, ja pohtia syy- ja seuraussuhteita. Esimerkiksi kartan voisi laatia konfliktien tapahtumavuosista sekä paikoista ja timanttikaivosten löytämisvuosista ja paikoista. Heidi Westerberg mainitsee blogissaan samat tekijät ja huomauttaa hyvin, että konflikteja yleensä aiheuttaa raha, joten näistä voisi kartan visuaalisesta esityksessä löytää syy- ja seuraussuhteita. Lisäksi Dupuy ja Binningsbo ovat tutkineet Sierra Leonen sotia, ja huomanneet, että maan sisällissodan aiheuttajana oli juurikin kiistat luonnonresurssien, erityisesti timanttien käyttämisestä ja kaivamisesta.

Internetin käyttäjien määristä eri vuosina pystyisi tekemään erilaisia pohdintatehtäviä ja päätelmiä. Mitä enemmän Internetkäyttäjiä on, sitä paremmin yleensä valtiolla menee. Anniina Ahonen pohtii osuvasti myös Internetkäyttäjien yhteyttä konflikteihin. Hän mainitsee, että yhteenotot voivat ”hidastaa tai haitata valtion kehitystä, jolloin oletettavasti myös internetinkäyttäjien märässä tai sen kasvussa voi tapahtua notkahdus”. Tämä kaikki on vasta alkua miljoonille eri tavoille, miten aineistoa voi käyttää. Vain mielikuvitus on rajana!

Kuva 1. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järivisyysprosentti

Itsenäisesti kurssikerralla tuli tehdä teemakartta, jossa näkyy tulvaindeksit sekä järvisyysprosentti. Työ tehtiin aiemmin tunnilla harjoiteltujen tapojen avulla. Tulvaindeksi on esitetty kartassa (kuva 1) taustalla ja järvisyysprosentit pylväsdiagrammeilla päällä. Pylväsdiagrammit tuottivat tuskaa! En edelleenkään ole täysin tyytyväinen niiden sijaintiin, sillä varsinkin Etelä-Suomessa ne menevät toistensa päälle. Lisäksi jotkut niistä ovat niiin pieniä, ettei niitä melkein erota. Värimaailma on tällä kertaa sininen, teeman mukaan. Millä muulla värillä vettä voisikaan kuvata? En tiedä, onko kartta jo hieman liian sininen.. In any case, kartasta kuitenkin tulee esille pääpointit, eli tulvaherkimmät alueet ja alueet joissa on paljon järviä. Järvisimmillä alueilla tulvaherkkyys ei ole niin suurta kuin alueilla, joissa järvisyysprosentti on pienempi.

Lähteet:

Westerberg, H. (2017). Kurssiekrta 6. https://blogs.helsinki.fi/hwesterb/ Luettu 15.3.2017.

Ahonen, A. (201). Kolmas kurssikerta: tietokantojen kulissien takana. https://blogs.helsinki.fi/ahonenan/ Luettu 15.3.2017.

Dupuy, K. & Binningsbo, H. M. (2017). Power-sharing and Peacebuilding in Sierra Leone. 1-3

Tallenna

Toinen kurssikerta

Tällä kurssikerralla tutustuimme monipuolisesti erilaisiin teemakarttoihin. Niitä oli mm. pylväsdiagrammi- ja grid-teemakartat. Tutustuimme myös pikaisesti 3D-karttaan ja prismaattiseen karttaan, jotka molemmat olivat melko jänniä. Itsenäisenä tehtävänä tällä kurssikerralla oli laatia teemakartta, jossa on kaksi eri teemaa päällekkäin.

Aiheen valinta tuotti itselleni suuria vaikeuksia. Kuten Emma Piela blogissaan (2017) myös mainitsee, oli teemojen sovittava yhteen. Niin kuin Emma Piela, kokeilin myös monia erilaisia teemoja. Jotkut kartat pystyi suoraan sulkemaan pois, sillä niitä oli todella hankala esittää kahden teeman teemakartassa. Oli hankalaa keksiä kaksi aihetta, jotka tukisivat toinen toistaan. Päätin ensiksi alueen, mistä teen teemakartan ja päätin rajata sen Uudenmaan maakuntaan. Halusin myös käyttää valmiista aineistosta saatavaa tietoa, joten aiheeni rajautuivat niihin. Lopulta päädyin kuvaamaan korkea-asteen tutkintojen ja verotulojen alueellista jakautumista. Pohjalla koropleettikarttana on korkea-asteen tutkinnot prosentuaalisesti ja päällä, erilaisella teemalla jaettuna verotulot euroina.

Kahden muuttujan koropleettikartassa olisi tärkeää, että molemmat teemat erottuisivat selvästi. Tämä aiheutti hankaluuksia, sillä verotuloja esittävä teema on joissain kohti hankalalukuinen. Tummassa pohjasävyssä ei näy niin hyvin tiivis kuvio, ja toisaalta taas tiheässä kuviossa alla oleva värisävy ei erotu kunnolla. Kokeilin ratkaista ongelmaa vaihtamalla pohjavärejä, muta se ei auttanut. Lisäksi päällä olevaa kuviointia oli myös hankala muokata, sillä samat ongelmat tulivat esille missä vain kuviossa. Lisäksi kun kuvaa näin pientä aluetta, olisi kuntien nimet olleet hyvä laittaa, tuomaan lisää informaatiota. Saman asian toteaa Tanja Palomäki blogissaan (2017).

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnot prosentuaalisesti ja verotulot.

Kartalta (kuva 1) pystyy jotenkin kuitenkin näkemään, että korkea-asteen tutkinnon omaavat ja suurimmat verotulot sijoittuvat samalle alueelle. Sonja Koiviston blogissa (2017) on kartta samasta aiheesta, mutta eri alueelta. Hän on havainnut saman asian. Suurimmat tulot kasautuvat omassa kartassani juurikin Helsingin, Espoon ja Siuntion alueelle. Helsingissä ja Espoossa suuret tulot saattaisivat selittyä esimerkiksi korkeakoulujen sijainnilla.

Kartan legendat (kuva1) ovat menneet hieman päällekkäin ja se hieman häiritsee. Myös ihan alimmaisesta legendan osasta puuttuu viiva. Lisäämällä paikannimet kartta olisi informatiivisempi ja muuttamalla jollain tapaa verotulojen esitystapaa kartta olisi selkeämpi.

Kurssikerralla syvensin taas taitojani MapInfon käytössä ja opin lisää erilaisia tapoja, joilla esittää erilaisia teemoja. Vielä jotkin komennot ja asiat ovat epäselviä ja joitain aikaisemmin opittuja asioita pitää kerrata lukemalla aikaisempia ohjeita.

Artikkeli 1

Anna Leonowiczin artikkeli Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship (2006) kertoo siitä, miten kahden muuttujan koropleettikarttaa pystytään hyödyntämään kartografiassa ja mitkä ovat sen hyvät ja huonot puolet verrattuna vain yhden muuttujan karttoihin.

Olen samaa mieltä Leonowiczin kanssa siitä, että kahden muuttujan koropleettikarttaa on helpompi lukea kuin monta erillistä yhden muuttujan koropleettikarttaa. On kuitenkin todella tärkeää, että molemmat muuttujat liittyvät toisiinsa jotenkin tai koskevat samaa tutkittavaa asiaa, tai että kartta ylipäätänsä on järkevä.

Hankalinta artikkelissa oli ehkä ymmärtää datan luokitteluun liittyvät asiat. Vaikka tekstissä oli paljon havainnollistavia esimerkkejä, oli siitä silti hankala saada selkeää kokonaiskuvaa. Epäselkeys voi johtua pelkästään kielen takia, tai/ja hieman heikosta termien ja asian ymmärtämisestä. Uskon, että kahden muuttujan koropleettikartat selventävät paremmin juuri kahden samaan asiaan liittyvän muuttujan välistä syy- ja seuraussuhdetta, jos semmoista on.

Artikkelin legendat eroavat ainakin tällä kurssilla tehdyistä legendoista melko paljon. Kurssikerralla on tehty vain selittäviä legendoja, joissa on merkattu esimerkiksi kohteen väri ja sen selite. Artikkelin legendassa väriskaala on jaettu neliön muotoiselle alueelle ja sen keskellä kulkee regressioviiva, joka kertoo syy- ja seuraussuhteiden voimakkuudesta. Pisteet kuvastavat aineiston kohteita ja sijaintia tässä kuviossa. Jos osaa hieman paremmin lukea karttoja, niin tällainen legenda on mielestäni havainnollistava ja hyvä lisä kartalle.

Kahden muuttujan karttaa tehdessä, tulee olla varma siitä, että lopputuloksesta tulee selkeä. Liian sekava ja artikkelissakin mainittu liian monen luokan kartasta tulee liian monimutkainen, mikä hankaloittaa kartan lukemista paljon

Lähteet:

Piela, E. (2017). VKO2: Lisää teemakarttoja.

https://blogs.helsinki.fi/emmapiel/  Luettu 27.2.2017

 

Palomäki, T. (2017). Toinen kurssikerta

https://blogs.helsinki.fi/ptanja/  Luettu 27.2.2017

 

Koivisto, S. (2017). Kahden muuttujan koropleettikartat.

https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/  Luettu 27.2.2017

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija

Tallenna

Tallenna

Ensimmäinen kurssikerta

Ensimmäisen kurssikerran tavoitteena oli tutustua MapInfoon; sen ominaisuuksiin ja perustoimintoihin. Aluksi koko ohjelman käyttäminen tuntui vaikealta. Jos herpaannuin hetkeksikään ohjeiden kuuntelemisesta, olin aivan pihalla. Lisäksi unohdin kaiken heti ja toimintojen toistaminen oli tämän takia melko hankalaa.. Käsittelimme tunnilla myös paikkatietoa käsitteenä. Nämä olivat jo tuttuja aiheita aiemmilta kursseilta ja lukiosta. Kurssikerran itsenäistehtävänä oli laatia teemakartta käyttäen aineistona Suomen kuntien paikkatietoaineistoa. Aiheen sai valita vapaasti.

Valitsin tarkasteltavaksi aiheekseni työssäkäyvien prosentuaalisen määrän kunnittain. Loppujen lopuksi kartan tekeminen on melko yksinkertaista MapInfon avulla. Aineistot tuodaan suoraan ulkoisista lähteistä ja kartta luodaan vain tekemällä eri komentoja ohjelmalla. Hanna Hirvonen on hyvin blogissaan (Hirvonen, 2017) maininnut, että kartan luominen MapInfon avulla tapahtuu piirtämisen sijaan enneminkin valintoja tekemällä. Teemakartan tekemisen yksinkertaisuus voi toki johtua myös siitä, että ainoat asiat, joihin tekijänä pystyin vaikuttamaan, olivat kartan ulkonäkö ja aineiston luokitus. Yksinkertaisuus oli toki hyvä asia ensimmäisellä kerralla, sillä välillä perustoimintojenkin muistaminen saattoi kestää liian kauan.

Kuva 1. Työssäkäyvien suhteellinen määrä kunnittain

Kartassa käyttämäni värisävyt ovat muuten hyvät, mutta kahden suurimman luokan värierot olisivat voineet olla selkeämmät. Nyt ero on melko pieni ja kartta ei tämän takia ole niin selkeä. Saman huomion oli tehnyt Pinja Tolvanen blogissaan (Tolvanen, 2017).

Itse pidän väriskaaloja käyttävistä kartoista, sillä niistä erottuu esitetty tieto selkeästi, jo nopeallakin katsauksella. Tästäkin kartasta huomaa ensiksi, että suhteellisesti eniten työssäkäyviä on suurien keskusten läheisyydessä. Näitä ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät kunnat. Samoin Vaasan, Turun, Tampereen, Jyväskylän sekä Oulun alueilla on tummempaa värisävyä. Syy tällaiseen ryhmittäytymiseen on siinä, että suuremmissa kaupungeissa on tarjolla eniten työpaikkoja, joten tietenkin työssäkäyvät asuvat niiden lähestyvillä. Vertaamalla Heidi Kiviahon blogissa esiintyvään karttaan (Kiviaho, 2017), joka kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää prosentuaalisesti, voi huomata yhtäläisyyksiä. Molemmissa kartoissa samat kaupungit ovat korkeammalla.

Kartta on hyvä suuntaa antava esitys aiheesta. Kovin syvällisiä johtopäätöksiä kartan avulla ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä infoa kunnista ei ole paljoa ja ne on luokiteltu viiteen luokkaan. Luokkien sisällä voi olla eroavaisuuksia ja yleistetty kartta tiivistää tiedon. Lisätiedot tai vertailtavat aineistot saattaisivat antaa lisää informaatiota aiheesta ja tuomaan vaihtelua päätelmiin.

Lähteet:

Hirvonen, H. (2017). 1. kurssikerta: Tutustuminen MapInfoon.

https://blogs.helsinki.fi/hahihahi/  Luettu 26.2.2017

 

Tolvanen, P. (2017). Tästä se alkaa – Kurssikerta 1.

https://blogs.helsinki.fi/pinjatol/  Luettu 26.2.2017

 

Kiviaho, H. (2017) Kumpula, täällä taas!

https://blogs.helsinki.fi/heivalto/  Luettu 26.2.2017

 

 

 

 

Tallenna

Tallenna