(kauden 2025-2028 strategia julkaistaan kevään 2025 aikana)
Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma
Strategia ja toimeenpanosuunnitelma 2021-2024.
Hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 11.12.2020
1. Tausta
Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma on vuonna 2004 perustettu valtakunnallinen tieteenalan (entinen naistutkimus) opetus- ja yhteistyöverkosto. Sen koordinaattorina toimii Helsingin yliopisto, ja jäseninä ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.
Vuoden 2021 alusta verkosto ottaa mukaan uusia jäseniä, Taideyliopisto ja Aalto-yliopisto ovat tulossa mukaan. Uusien jäsenten kautta vahvistetaan verkoston monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä sekä feministisen opetuksen leviämistä uusiin ympäristöihin. Myös uusia verkkokurssien teemoja ja verkko-opettajia on luvassa.
2. Verkoston toiminta ja strategiakauden painopistealueet
Verkosto keskittyy tulevalla strategiakaudella edistämään seuraavia kolmea painopistealuetta erilaisin käytännön toimin. Nämä vahvistetaan vuosittain toimeenpanosuunnitelmassa sekä käytännössä opetusohjelmassa ja budjetissa.
Painopisteet ovat:
1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen ja metodologinen opetus
2. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen koulutuksessa ja työelämässä
3. Jatkuva oppiminen
Sukupuolentutkimuksen teoreettinen ja metodologinen opetus
Verkosto järjestää sukupuolentutkimuksen opetusta yliopistojen opiskelijoille pääosin verkkovälitteisesti, mahdollisesti myös erilaisin hybridimallein. Opetusta järjestetään vaihtuva-alaisina teemakursseina sekä säännöllisesti muun muassa sukupuolentutkimuksen metodologiasta, feminismin klassikoista ja sukupuolentutkimuksen perusteista. Opetuksen sisällöt vastaavat sukupuolentutkimuksen oppiaineen tarpeisiin eri yliopistoissa. Opetuksesta vähintään
kolmannes on englanniksi. Myös ruotsinkielistä opetusta pyritään tarjoamaan vuosittain tai vähintään joka toinen vuosi.
Kurssien ensisijainen kohderyhmä ovat sukupuolentutkimuksen opiskelijat, mutta myös muut partneriyliopistojen opiskelijat, joita aihepiiri kiinnostaa. Kurssit ovat laajuudeltaan yleensä 5 op, niitä järjestetään lukuvuodessa 8–10 kappaletta ja niillä suoritetaan vuosittain noin 1500 opintopistettä. Jatkossa pyritään siihen, että opiskelijan oman aikataulun mukaan suoritettavia kursseja olisi tarjolla nykyistä enemmän. Suurin osa kursseista perustuu kuitenkin opettajan ja opiskelijaryhmän synkroniseen aikataulutettuun vuorovaikutukseen. Osa kursseista soveltuu maisterivaiheeseen ja syventäviksi opinnoiksi, osa perus- ja aineopintojen vaiheeseen.
Hilman verkkokurssit tarjoavat työtilaisuuksia ja mahdollisuuden opetuskokemuksen hankkimiseen jatko-opiskelijoille. Uudet kurssiehdotukset ja avaukset teemojen osalta ovat jatkuvasti tervetulleita. Opiskelijoille toteutetaan kysely siitä, mitä opetusta he toivoisivat.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen koulutuksessa ja työelämässä
Verkosto on järjestänyt ”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä” -koulutusta (5 op) jo 15 vuoden ajan. Konseptia laajennetaan muuksikin kuin maisteriopiskelijoiden työelämäkurssiksi, ja kurssi toteutetaan esimerkiksi puolivuosittain. Kursseissa yhdistyvät työelämävalmiudet ja tutkimuksellinen näkökulma. Tässä toimitaan yhteistyössä yliopistojen urapalveluiden, ministeriöiden toimijoiden (Tasy, Tane, yhdenvertaisuusvaltuutettu), THL:n tasa-arvotietokeskuksen ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa. Kurssin osana olevaa projektityötä voi tehdä jatkossa erilaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskentän toimijoiden tarpeisiin. Hilma-verkostolla on jo ollut muutamia harjoittelijoita. Tätä toimintaa voidaan laajentaa ja rakentaa myös erillisiä projektikursseja erilaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-toimijoiden kanssa.
Verkosto jatkaa suosittua ”Sukupuolentutkimuksen yliopistopedagogiikka – Feministinen opettaminen” -koulutusta ja muokkaa sen syksystä 2021 alkaen viideksi 5 op kokoiseksi moduuliksi (yhteensä 25 op), joista yhden lukuvuoden aikana toteutetaan aina kaksi. FemPeda on verkoston erityinen panos opetuksen kehittämiseen ja valtakunnallisen opettajien verkoston syntymiseen ja se toimii opettajien ja tutkijoiden täydennyskoulutuksena. Koulutuksella on oma ohjausryhmä, ja vastuu eri moduulien toteutuksesta on mahdollisesti eri yliopistoilla. Hilma-verkosto voi rakentaa myös feministisen pedagogiikan alumnitoimintaa valtakunnallisella tasolla esimerkiksi vuotuisin pedagogiikan kehittämispäivin ja teemaseminaarein.
Jatkuva oppiminen
Verkosto on järjestänyt verkko-opetusta jo vuodesta 2002. Etäopetuksen yhä yleistyessä tulemme uudistamaan kurssiemme muotoa ja toteutustapoja. Kursseja organisoidaan jatkossa yhdessä Avoimen yliopiston kanssa, opetusta kohdennetaan perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös muille, erityisesti työelämässä oleville ja mahdollisesti myös lukiolaisille.
Jatkuvan oppimisen kurssit voivat olla laajuudeltaan myös pienempiä kuin 5 op. Järjestämme peruskursseja suomeksi ja englanniksi, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden työelämäkurssia sekä intersektionaalisuutta ja joitakin muita teemoja käsitteleviä kursseja. Haasteena on kasvattaa kurssien opiskelijamäärää, jolloin vuotuinen opintopistekertymä kasvaa. Hilman kursseilla pyritään opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseen sekä keskinäisen oppimisen ja osaamisen tukemiseen.
Hilman verkko-opettajille järjestetään säännöllisesti yhteisiä etäpalavereja ajankohtaisista aiheista ja verkko-opettamisen tavoista. Jatkuvaa oppimista toteutetaan myös verkoston sisäisen henkilöstökoulutuksen kautta, joka voi olla muutakin kuin feminististä pedagogiikkaa. Verkosto voi esimerkiksi olla toteuttamassa jäsenyliopistojen sisäistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta.
Hilma-verkoston opetus järjestetään jatkossa vuositasolla suunnilleen näin:
· 25 op verkoston omia temaattisia erityiskursseja (vain Hilman jäsenyliopistoiden opiskelijoille)
· 25 op yhteistyössä Avoimien yliopistojen kanssa tuotettua opetusta (Hilman opiskelijoille ilmaista).
· 25 op Feminististä pedagogiikkaa 5 op:n moduuleina.
4. Verkoston rakenne ja toimintatavat
Verkoston toiminnasta päättää neljäksi vuodeksi valittava johtoryhmä, johon kukin partneriyliopisto nimeää yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Opiskelijoilla on yliopistojen välisellä rotaatioperiaatteella kaksi edustajaa, heidän toimikautensa on 2 vuotta. Johtoryhmä kokoontuu vuosittain noin 6-8 kertaa, pääosin etänä. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Työvaliokuntana toimii verkoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä verkoston suunnittelija.
Johtoryhmän lisäksi verkostolla voi olla itsenäisiä pysyviä tai vaihtuvia työryhmiä kuten esimerkiksi feministisen pedagogiikan koulutuksen ohjausryhmä ja verkkokurssien uudistustyöryhmä. Verkko-opettajille tarjotaan mahdollisuuksia yhteiseen oppimiseen ja vertaistukeen sekä uusia verkkopedagogisia menetelmiä.
Verkostolle laaditaan uusi verkostosopimus koko strategiakautta varten. Verkostosta voi jatkossakin erota ja siihen voi liittyä 4–5 kk varoitusajalla. Hallinnollisesti Hilma-verkostoa hoidetaan Helsingin yliopiston yliopistopalveluiden yleishallinnon tiimissä ja sisällöllisesti se on osa Humanistisen tiedekunnan Kulttuurien osaston sukupuolentutkimuksen oppiaineen toimintaa.
5. Verkoston talous
Verkoston koordinaatiosta vastaa Helsingin yliopisto, joka maksaa suunnittelijan palkan kokonaisuudessaan (työajasta 75 % on käytettävissä verkostoon). Toimintabudjetti syntyy partneriyliopistojen jäsenmaksuista, joka tähän saakka on ollut 5000 euroa per yliopisto. Tämän alentamisesta voidaan sopia perustelluista syistä ja johtoryhmän päätöksellä. Verkosto voi myös hakea tai toimia kanssahakijana rahoitusta erilaisiin sukupuolentutkimukseen, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen tai feministiseen pedagogiikkaan liittyvissä hankkeissa ja projekteissa.
6. Yhteistyökumppanit
Yhteistyökumppaneilla tarkoitetaan tässä niitä tahoja, joiden kanssa organisoidaan jotakin toimintaa yhdessä, mutta jotka eivät siis ole verkoston virallisia ja varsinaisia maksavia ja päätösvaltaisia jäseniä. Yhteistyökumppanit voivat olla resursseja opetukseen eli tarjota puhujia, materiaaleja tai esimerkiksi opiskelijoiden harjoittelu- ja projektityöpaikkoja.
Mahdollisia yhteistyötahoja partneriyliopistojen ja avoimen yliopiston lisäksi voivat olla esimerkiksi a) järjestötoimijat (Transtukipiste, Ensi- ja turvakotien liitto, Amnesty, opiskelijajärjestöt) b) viranomaiset (tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetut, Tasy, TANE)
c) projektitoimijat (projektit voivat yhteistyössä Hilman kanssa jalkauttaa tuloksiaan) d) muut yliopistoverkostot.
7. Arvot, tavoitteet ja toimintatapa
Sukupuolentutkimuksen verkoston keskeisiä jaettuja arvoja ovat feministinen tietokäsitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, erojen kunnioittaminen, moninaisuus ja yhteistyö. Edistämme näitä niin yliopistoissa, koulutuksessa kuin opiskelijoiden kautta työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Ymmärrämme feminismin intersektionaalisesti, myös muita eroja kuin sukupuolta koskevaksi, ja edistämme moninaisuutta ja sen arvostamista.
Pyrimme jatkuvasti laajentamaan piiriä, jota Hilma-verkoston yhteistyö koskee. Verkostolla on johtoryhmän vahvistamat turvallisemman tilan periaatteet, joita sovelletaan sekä opetustilanteissa että muussakin toiminnassa. Vahvistamme poikkitieteellistä ja monitieteistä opetusta ja sukupuolen ja seksuaalisuuden huomioimista opetustilanteissa.
Tällä strategiakaudella kiinnitämme erityistä huomioita tarjoamamme opetuksen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Hilman kautta opiskelijat saavat opetusta, jota oma yliopisto ei tarjoa, ja toisaalta pienempien yksiköiden painopistealueet ja asiantuntijuus tulevat laajempaan käyttöön.