Akateemikko Eino Jutikkala -luento ja palkitut gradut

Historian oppiaineessa järjestettiin 12.11.2019 Akateemikko Eino Jutikkala -luento, joka kokosi vajaan puolensataa kiinnostunutta kuulijaa opiskelijoista professoreihin. Vuosittain järjestettävän luennon puhujaksi kutsutaan vuoroin nuoria, vuoroin varttuneempia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkijoita.

Tilaisuuden aluksi Professori Laura Kolbe käsitteli lyhyesti historian oppituolien menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta sekä tietenkin Akateemikko Eino Jutikkalaa.

Professori Niklas Jensen-Eriksen sekä dosentti, yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen julkistivat professori emeritus Markku Kuisman valokuvan, jonka kehystyttämisestä oli huolehtinut Helsingin yliopiston museo. Kuva ripustetaan Topeliaan historian oppiaineen opetustiloihin.

Tilaisuudessa jaettiin kolme gradupalkintoa vuosien 2018-2019 graduntekijöille. Seuraavat palkitut gradutyöt ovat luettavissa yliopiston Helda-palvelusta.

Johanna Rehn: Hellish Visions: Punishment in Western European Vision Literature, ca. 800–1200 (historia, sv.) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302979

Lotta Vuorio: Sukupuolittunut liikunta ja kehollisuus 1800-luvun puolivälin Britanniassa (yleinen historia) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299647

Erkki Hietaniemi: Pohjanmaan rykmentti Preussin sodassa 1626–
1629: Rekryyteistä sotilaiksi ja selviytyminen sotaretkellä (Suomen ja Pohjoismaiden historia, tai oikeastaan jo yhteisen historian maisteriohjelman tutkielma) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300547

Tämän jälkeen oli vuorossa itse luento, jonka piti Maiju Wuokko.

 

Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Maiju Wuokon luento käsitteli historiallisia muutosvoimia, erityisesti liike-elämän merkitystä yhteiskunnallisena toimijana ja tutkimusaiheena. Maiju Wuokko yhdisti luennossaan tieteelliset kysymykset Jutikkalan ja Kuisman tutkimushistorian kautta tutkijasukupolvien vuorovaikutukseen ja tieteen muutosvoimiin.

Lisätietoja Maiju Wuokon tieteellisestä työstä os.
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/maiju-wuokko-9100269

Minna Hilska: Helsingin kotiapulaiset arjessa ja mielikuvissa

Keitä olivat sotien jälkeen ylempiluokkaisten helsinkiläisperheiden kotona asuneet ja työskennelleet kotiapulaiset? Ja mitä tämä ympäristö tarjosi heille? Helsingissä työskennellyttä kotiapulaisten ammattiryhmää yhdisti ennen kaikkea kaksi tekijää; he olivat naisia ja lähes poikkeuksetta syntyisin maaseudun köyhemmästä väestönosasta. Ammattinsa puolesta he kuuluivat kaupunkilaiseen työväenluokkaan. Nämä kolme kotiapulaisuutta määrittävää tekijää, naiseus, maalaisuus ja työväenluokkaisuus, asettivat ammatissa työskennelleet naiset usein erilaisten odotusten eteen huolimatta siitä, minkälaiseksi he itse kokivat oman identiteettinsä. Lisäksi eri kotiapulaissukupolvet toivat oman lisänsä tapoihin nähdä ja kokea ammatti.

Monet ammatissa työskennelleet naiset joutuivat arjessaan kohtaamaan heihin itseensä liitetyt stereotyyppiset kotiapulaishahmot, joita myös muun muassa kotimainen kaunokirjallisuus ja viihdeteollisuus loivat ja pitivät yllä. Kotiapulaisuuteen liitetty ambivalentti naiseus jakoi kotiapulaishahmot puhtoisiin ja kunnollisiin sekä toisaalta porvarillisen ydinperheen yhteyttä uhkaaviin kevytkenkäisiin naisiin. Lisäksi maalaisuuteen ja työväenluokkaisuuteen liitetyt stereotyyppiset mielikuvat vaikuttivat monin eri tavoin kotiapulaisuuden representaatioihin. Maalaisuus ei kuitenkaan näyttäytynyt ainoastaan negatiivisena stereotypiana; monet kaupunkilaisperheet halusivat palvelukseensa nimenomaan maalaistytön. Monien apulaisina työskennelleiden naisten kertomuksissa toistuvat erilaiset yritykset vastustaa heihin liitettyjä ennakkoluuloja. Yritykset olla vähemmän maalainen tai vähemmän työväenluokkainen saattoivat toimia naisten eduksi erilaisissa tilanteissa.

Työskentely kotiapulaisena Helsingissä toimi monille naisille pääsynä alati laajenevien opiskelumahdollisuuksien pariin. Näin ollen sotien jälkeinen kotiapulaisuus toimi enenevissä määrin monelle syrjäseudun naiselle välineenä saavuttaa tutkinto. Etenkin nuoremmalla kotiapulaispolvella tämä oli useimmiten tärkein syy tulla Helsinkiin. 1960-luvun Helsinki tarjosi usein iltaopintolinjoja, jotka mahdollistivat opiskelijoille päivätyöskentelyn. Myös isäntäperheet houkuttelivat maaseudun tyttöjä tarjoamalla illat vapaiksi opiskelua varten. Lisääntyvät mahdollisuudet kouluttautua huolimatta sosiaalisesta taustasta sekä nopean talouskasvun siivittämä naisvaltaisten alojen laajeneminen edistivät osaltaan kotiapulaisen ammatin hiipumista. 1980-luvulle tultaessa perinteinen kotiapulaisen ammatti oli kadonnut lähes täysin Suomesta.

Kirjoittaja on FM, jonka pro gradu -työ ”Maalaistyttöjen ponnahduslauta. Kotiapulaiset Helsingissä 1950-1970 -luvuilla” https://helda.helsinki.fi/handle/10138/224204 Sai Helsingin kaupungin gradupalkinnon joulukuussa 2017. Helsingin kaupungin uutinen os. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupunki-palkitsi-kymmenen-helsinki-aiheista-opinnaytetyota

Tervetuloa, lukija!

Helsingin yliopiston Topelia-korttelissa tutkitaan ja opetetaan historiaa. Kuva: Henrika Tandefelt

Tämä blogi on perustettu kurkistusikkunaksi Helsingin yliopiston historian yksikön toimintaan. Blogiamme kirjoittavat historian tutkijat, opettajat ja opiskelijat.  Kirjoitamme havainnoista ja löydöistä, jotka liittyvät historiaan, historian tutkimiseen, historian opetukseen ja historiatietoon. Tavoitteena on tuoda yhteen historian yksikön väkeä, heidän työtään ja ajatuksiaan. Haluamme kertoa myös muille siitä, mitä kaikkea yksikössämme on meneillään.

Blogi ei ole ajankohtaisten opetusasioiden tiedotuskanava, mutta käsittelemme ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät historian yksikköön ja sen jäsenten toimintaan. Pian voit seurata uutisvirtaamme myös facebook-sivuillamme. Virallisesti blogi aloittaakin toimintansa ensi viikolla, facebook-sivujen julkistamisen yhteydessä.

Kuten tavallista, blogitekstit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä, ei välttämättä yksikön tai yliopiston yleistä linjaa. Joka tapauksessa kirjoittajia yhdistää kiinnostus menneisyyttä ja sen tutkimista kohtaan.

Oletko historian tutkija tai opiskelija ja onko sinulla ajatus historiaan liittyvästä blogiaiheesta, joka sopisi aiheisiimme? Ota yhteyttä vastaaviin toimittajiin!

Mukana muun muassa Anu Lahtinen – anu.z.lahtinen@helsinki.fi, Reetta Hänninen – reetta.hanninen@helsinki.fi, Henrika Tandefelt – henrika.tandefelt@helsinki.fi, Maiju Wuokko – maiju.wuokko@helsinki.fi.