Tutkimushankkeet

Kohti tiedonalaista ajattelua lukiossa: historian tekstitaitojen hallinta, oppiminen ja arviointi (Suomen Akatemian konsortiohankkeen osahanke 294491) Tekstien tulkinnan ja tuottamisen taidot ovat aktiivisen kansalaisuuden avaintaitoja, sillä tieto lisääntyy ja monimuotoistuu jatkuvasti. Perustekstitaidot eivät enää riitä, vaan kansalaisten tulee hallita myös eri tiedonalojen tapoja tuottaa ja esittää tietoa. Erityisesti historia on tiedonalana kieli- ja tekstikeskeinen, sillä tulkinnat menneestä pohjaavat teksteihin ja esitetään teksteinä. Tässä monitieteisessä hankkeessa keskitymme lukioikäisten historian tekstitaitoihin ja niiden kehittämiseen kielitieteen, historian ja kasvatustieteen näkökulmista. Kohderyhmänä ovat sekä suomea äidinkielenä että toisena kielenä puhuvat lukiolaiset. Tuotamme tietoa historian kielestä, teksteistä sekä lukiolaisten tavoista ja kyvyistä tulkita ja rakentaa historiallista tietoa. Erilaisia tehtäviä ja opiskelutilanteita tutkimalla pyrimme kehittämään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen opetusta ja arviointia niin, että se paremmin vastaisi sekä lukiokoulutuksen tavoitteita että yhteiskunnan tarpeita. (Rantala, Ouakrim-Soivio, van den Berg, Puustinen, Manninen, Khawaja; Konsortion muut osahankkeet: 294487 PI Minna-Riitta Luukka, 294490 Simo Mikkonen.)

Suomalaisen opettajankoulutuksen rakentuminen Tutkimusprojektissa tarkastellaan erityisesti suomalaisen opettajankoulutuksen historiallista rakentumista ja muotoutumista aina 1900-luvun alusta tähän päivään. Opettajankoulutusta on kehitetty hyvin johdonmukaisesti, ja etenkin 1960-luvulta lähtien on havaittavissa koulutuksen akatemisoituminen ja tutkimusperustaisuuden vahvistuminen. Seurauksena on ollut opettajankoulutuksen kulttuurin muutos, joka on vaikuttanut opettajankouluttajiin, opettajaksi opiskeleviin ja kentällä työskenteleviin opettajiin. Tutkimuksessa tarkastellaan tehtyjä strategisia linjauksia ja pyritään selittämään muutosta. Lisäksi tutkitaan mitä mahdollisia käytännön seuraamuksia mainituilla tendensseillä on ollut varsinaiseen opettajan työhön. (Salminen, Säntti, Puustinen, Koski, Vuori)

Historian käyttö ja vastaanotto Historiatietoisuuteen kohdistuvan hankkeen tavoitteena on tutkia suomalaisten historiatietoisuutta. Tutkimusryhmämme on haastattelututkimuksilla selvittänyt etenkin pienten lasten ja nuorten historiatietoisuutta. Historian taitojen oppimista käsittelevässä hankkeessa olemme perehdyttäneet peruskoululaisia ja lukiolaisia historian tiedon luonteeseen. Hankkeessa tutkimme, miten nuoret oppivat historiallista ajattelua. Selvitämme, kuinka ikäkausisidonnaista historiallisen ajattelun oppiminen on. Historiallisia hyvityksiä ja kulttuurista kansalaisuutta koskevassa hankkeessa tarkastelukohteenamme ovat olleet historiallisia vääryyksiä koskevat symboliset hyvitykset kuten valtioiden esittämät anteeksipyynnöt määrittävät osaltaan kulttuurisen kansalaisuuden sisältöä ja rajoja. Tutkimushankkeessa tarkastellaan reparaatioiden potentiaalia symboliseen poissulkemiseen. Asia on merkityksellinen etenkin maahanmuuttajataustaisten kansalaisten kannalta, joiden asema kansalaisina ympäröivän yhteiskunnan silmissä on eniten kyseenalainen juuri kulttuurisen kansalaisuuden alueella. (Rantala, Ahonen, Löfström, van den Berg)

Suomalaisen koulutuksen nykyiset lupaukset ja tulevaisuuden välttämättömyydet Suomessa vallitsee  vahva koulutususko, mikä ilmenee muun muassa koulutukseen asetettuina toiveina. Hankkeessa tarkastellaan koulutuksellisia linjauksia ja käytäntöjä, joiden luvataan tuovan parempaa koulutusta ja huomista. Eräs keskeinen ja yleispäteväksi esitelty ratkaisuyritys on digitalisaatio, jonka uskotaan ratkaisevan monia perinteisiä koulutukseen liittyviä haasteita ja samalla vastaavan myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Hankkeessa tutkitaan digitalisaation ilmenemistä strategisissa linjauksissa ja opetussuunnitelmissa, mutta myös opettajien arjessa. Toiseksi hankkeessa tutkitaan elinikäisen oppimisen ja oppimisen kaikkiallisuuden teemoja käytännön aikuiskasvatustilanteissa, joissa muun muassa perinteisten oppilaitos- ja sisältöperustaisten opetuksen periaatteiden sanotaan kyseenalaistuneen. Esitettyjen lupauksien ohella digitalisaation ja elinikäisen oppimisen edistämispuheessa korostuvat välttämättömyydet. (Säntti, Hansen, Halttunen, Tenojoki)

Tiedonalaperustaisen osaamisen vahvistamista ja sukututkimusta oman geenitestin avulla: miten opettaja voi hankkia ja käyttää tietoa opetuksessaan Tutkimuksessa selvitetään opettajaopiskelijoiden tietämystä omista sukulinjoistaan ja suomalaisten alkuperästä sekä yksilölähtöisen geenitestauksen vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen tiedonhallintaansa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa geenitutkimuksen tulosten vaikutuksista henkilöiden tapaan selittää oman sukunsa ja suomalaisten alkuperää. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten opiskelijoiden valmiudet tiedonalalähtöiseen eheyttämiseen kehittyvät hankkeen aikana. (Rantala, Salmi, Pirttivaara, Thuneberg)