Tutkimushankkeet

Käynnissä olevat hankkeet

Päättöarviointiuudistuksen tutkimus, PARVI (Koulutuksen tutkimuslaitoksen JYU ja Helsingin yliopiston konsortiohanke) Perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia arvioidaan ensimmäistä kertaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen (JYU) ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston kaksivuotisessa (2022-2023) konsortiohankkeessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke on kaksivuotinen. Konsortion johtajana toimii Juhani Rautopuro. (Hilden, Rantala, Khawaja, Mäkipää)

Suomalaisen opettajankoulutuksen rakentuminen Tutkimusprojektissa tarkastellaan erityisesti suomalaisen opettajankoulutuksen historiallista rakentumista ja muotoutumista aina 1900-luvun alusta tähän päivään. Opettajankoulutusta on kehitetty hyvin johdonmukaisesti, ja etenkin 1960-luvulta lähtien on havaittavissa koulutuksen akatemisoituminen ja tutkimusperustaisuuden vahvistuminen. Seurauksena on ollut opettajankoulutuksen kulttuurin muutos, joka on vaikuttanut opettajankouluttajiin, opettajaksi opiskeleviin ja kentällä työskenteleviin opettajiin. Tutkimuksessa tarkastellaan tehtyjä strategisia linjauksia ja pyritään selittämään muutosta. Lisäksi tutkitaan mitä mahdollisia käytännön seuraamuksia mainituilla tendensseillä on ollut varsinaiseen opettajan työhön. (Salminen, Säntti, Puustinen, Koski, Vuorio)

Suomalaisen koulutuksen merkitykset, lupaukset ja muutospaineet Suomessa vallitsee vahva koulutususko, mikä ilmenee muun muassa koulutukseen asetettuina toiveina. Hankkeessa tarkastellaan koulutuksellisia linjauksia ja käytäntöjä, joiden luvataan tuovan parempaa koulutusta ja huomista. Hankkeessa tutkitaan digitalisaation ilmenemistä strategisissa linjauksissa ja opetussuunnitelmissa, mutta myös opettajien arjessa. Toiseksi hankkeessa tutkitaan elinikäisen oppimisen, yrittäjyyskasvatuksen ja oppimisen kaikkiallisuuden kaltaisia teemoja käytännön kasvatustilanteissa. Esitettyjen lupauksien ohella digitalisaation ja elinikäisen oppimisen edistämispuheessa korostuvat välttämättömyydet. Hankkeessa on tutkittu edellä mainittuja teemoja erityisesti retorista analyysia käyttäen. (Säntti, Puustinen, Tenojoki, Koskinen, Kalske, Niinikoski)

HistoryLab for European Civic Engagement: Open E-toolkit to Train History Teachers on Digital Teaching and Learning (Erasmus+)
The objectives of the project are:
– To create a joint curriculum document with a common framework of transversal contents which allow for an approach which is multicultural and inclusive in terms of social and gender equality.
– To create a library of digital resources and 35 teaching and learning units on European history, employing active learning methods, emerging technologies, and an approach which is multicultural and inclusive in terms of social and gender equality.
– To create four online modules to train history teachers in the use of digital resources and new teaching methodologies. Module 1 will contain training activities on emerging technologies. Module 2 will contain activities on active learning methods. Module 3 will contain activities on planning teaching and learning units. Module 4 will contain activities on learning assessment.
– To design and validate the effectiveness of HistoryLab e-Toolkit. We will evaluate the effectiveness of the e Toolkit via its use in an educational intervention among history teachers in initial training and practicing history teachers in secondary education. A common collaborative framework will be created to ensure the sustainability of the project. (Norppa, Khawaja, Ouakrim-Soivio, van den Berg)

Päättyneet hankkeet

Kohti tiedonalaista ajattelua lukiossa: historian tekstitaitojen hallinta, oppiminen ja arviointi (Suomen Akatemian konsortiohankkeen osahanke 294491) Tekstien tulkinnan ja tuottamisen taidot ovat aktiivisen kansalaisuuden avaintaitoja, sillä tieto lisääntyy ja monimuotoistuu jatkuvasti. Perustekstitaidot eivät enää riitä, vaan kansalaisten tulee hallita myös eri tiedonalojen tapoja tuottaa ja esittää tietoa. Erityisesti historia on tiedonalana kieli- ja tekstikeskeinen, sillä tulkinnat menneestä pohjaavat teksteihin ja esitetään teksteinä. Tässä monitieteisessä hankkeessa keskitymme lukioikäisten historian tekstitaitoihin ja niiden kehittämiseen kielitieteen, historian ja kasvatustieteen näkökulmista. Kohderyhmänä ovat sekä suomea äidinkielenä että toisena kielenä puhuvat lukiolaiset. Tuotamme tietoa historian kielestä, teksteistä sekä lukiolaisten tavoista ja kyvyistä tulkita ja rakentaa historiallista tietoa. Erilaisia tehtäviä ja opiskelutilanteita tutkimalla pyrimme kehittämään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen opetusta ja arviointia niin, että se paremmin vastaisi sekä lukiokoulutuksen tavoitteita että yhteiskunnan tarpeita. (Rantala, Ouakrim-Soivio, van den Berg, Puustinen, Manninen, Khawaja; Konsortion muut osahankkeet: 294487 PI Minna-Riitta Luukka, 294490 Simo Mikkonen.)

Education, self-censorship, and the freedom to discuss difficult ideas Our goal is to study to what extent these global trends have affected the culture of dialogue in Finnish higher education. We will investigate the potential conflicts between the purposes of research across disciplines, educational and curricular goals, and the aspirations to avoid discussing topics that might trigger negative emotional reactions. Also at the University of Helsinki there have been incidents in which the approach of some scholars has been questioned because of dealing with topics perceived as painful. Our project aims at promoting meaningful academic dialogue while respecting the intellectual and disciplinary aims of education. (Säntti, Marjokorpi, Puustinen, Tainio, Rantala)

Tiedonalaperustaisen osaamisen vahvistamista ja sukututkimusta oman geenitestin avulla: miten opettaja voi hankkia ja käyttää tietoa opetuksessaan Tutkimuksessa selvitetään opettajaopiskelijoiden tietämystä omista sukulinjoistaan ja suomalaisten alkuperästä sekä yksilölähtöisen geenitestauksen vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen tiedonhallintaansa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa geenitutkimuksen tulosten vaikutuksista henkilöiden tapaan selittää oman sukunsa ja suomalaisten alkuperää. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten opiskelijoiden valmiudet tiedonalalähtöiseen eheyttämiseen kehittyvät hankkeen aikana. (Rantala, Salmi, Pirttivaara, Thuneberg)