Suomalaisen koulutuksen nykyiset lupaukset ja tulevaisuuden välttämättömyydet

Suomi on viime vuosikymmeninä panostanut ja luottanut koulutukseen. Tämän seurauksena maamme on näkynyt kansainvälisen lehdistön otsikoissa eräänlaisena koulutuksen luvattuna maana, jossa oppilaat saavat maksuttomia kouluaterioita ja jonka nuoret muista maista poiketen haluavat opettajan uralle. Koulutuksellisen laatuketjun katkeamattomuutta kiitellään varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen, ja elinikäisen oppimisen positiivisen leiman saa yhä useampi oppija, oppilaitos tai koulutuksellinen hanke. Myös elinkeinoelämä on osoittanut kiinnostuksena elinikäiseen oppimiseen.

Koulutukselta odotetaan perinteisen kulttuurisen pääoman karttumisen lisäksi myös muita vastauksia. Koulutettavat olisi valmisteltava alati kiihtyvään työelämään, ja juuri tällä hetkellä heiltä odotetaan osallistumista Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tulevaisuudessa. Tämä johtaa usein keskusteluun hyödyllisestä ja hyödyttömästä tiedosta sekä kompetenssien ja taitojen ensisijaisuudesta maailmassa, jossa tiedon sanotaan vanhenevan kiihtyvällä vauhdilla. Toisaalta ollaan huolissaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tilasta ja nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhä useammin toistetaan huoli siitä, kuinka koulu ei seuraa aikaansa. Myötämielisten kehujen vanavedessä suomalainen koulutus saakin usein moitteita pysähtyneisyydestään.

Koska Suomi edelleen asettaa uskonsa koulutukseen, pyritään edellä nimettyihin puutostiloihin vaikuttamaan koulutuksellisilla ratkaisuilla. Hankkeessa tarkastellaan sellaisia koulutuksellisia linjauksia ja käytäntöjä, joiden luvataan tuovan parempaa koulutusta ja huomista. Eräs keskeinen ja yleispäteväksi esitelty ratkaisuyritys on digitalisaatio, jonka uskotaan ratkaisevan monia perinteisiä koulutukseen liittyviä haasteita ja samalla vastaavan myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Hankkeessa tutkitaan digitalisaation kaltaisia ilmiöitä erilaisissa strategisissa linjauksissa ja opetussuunnitelmissa, mutta myös opettajien arjessa. Samalla hankkeessa peilataan suomalaisen peruskoulun ja opettajankoulutuksen tulevaisuusvisioissa hahmottuvia välttämättömyyksiä suhteessa pohjoismaisiin (Norja ja Tanska) ja ylikansallisiin (OECD) koulutusvisioihin. Toiseksi hankkeessa tutkitaan elinikäisen oppimisen ja oppimisen kaikkiallisuuden kaltaisia teemoja käytännön aikuiskasvatustilanteissa, joissa perinteisten oppilaitos- ja sisältöperustaisten opetuksen periaatteiden sanotaan kyseenalaistuneen. Esitettyjen lupauksien ohella digitalisaation ja elinikäisen oppimisen edistämispuheessa korostuvat välttämättömyydet.

Dos. Janne Säntti, FT Petteri Hansen, KM Tiina Halttunen, VTM Anna-Maria Tenojoki