Suomalaisen opettajankoulutuksen rakentuminen

Tutkimusprojektissa tarkastellaan erityisesti suomalaisen opettajankoulutuksen historiallista rakentumista ja muotoutumista aina 1900-luvun alusta tähän päivään. Erityisesti kansanopettajien koulutus on muuttunut merkittävästi. Sitä kuvaa vähittäinen seminaarilaitoksen väistyminen ja koulutuksen sijoittuminen täysipainoiseksi ja kiistämättömäksi osaksi yliopistollista toimintaympäristöä. Myös aineenopettajakoulutusta koskee sama kasvatustieteen roolin vahvistuminen. Akatemisoitumistendenssin seurauksena opettajankouluttajien työnkuva on muuttunut merkittävästi, ja tutkimuksen ja opettamisen välinen balanssi on muuttunut edellistä suosivaksi. Opettajankouluttajilta edellytetään yhä merkittävämpää tutkimuspanosta. Opettajaopiskelijoiden oletetaan puolestaan omaksuvan tutkimusperustaisuuden opinnoissaan ja sittemmin valmistuttuaan opettajiksi toimivan lähestymistavan mukaisesti työelämässä. Juuri näiden opettajankoulutukseen kiinnittyvien ryhmien sekä edellä mainittujen ilmiöiden tutkiminen on keskeinen osa hanketta.

Tutkimusprojektin yksittäisissä julkaisuissa on tutkittu muun muassa opetusharjoitteluja, didaktiikan oppikirjoja, opettajankoulutusta koskevia komiteamietintöjä ja arviointiraportteja sekä keskeisten opettajankouluttajien kirjoituksia. Näiden yhteydessä havaittava akatemisoitumistendenssi ilmenee esimerkiksi teorian ja käytännön välisessä suhteessa, joka heijastelee tiedekäytänteiden yhteensovittamista kentän praktisiin tarpeisiin. Perinteisten historiatutkimuksen metodien lisäksi hankkeessa on perehdytty retoriseen analyysin, jonka merkitys opettajankoulutusta koskevan puheen analysoinnissa on osoittautunut lupaavaksi. 2000-luvun suomalainen opettajankoulutus esittäytyy mieluusti kansainvälisenä, korkeatasoisena ja vahvasti tutkimusperustaisena toimintaympäristönä, jonka kriittiseen tarkasteluun olemme pyrkineet.

Tutkimusprojektin ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on ollut saada mahdollisimman kattava kuva kotimaisen opettajankoulutuksen kehityksestä ja keskeisistä ilmiöistä. Suurin osa tähän mennessä ilmestyneistä julkaisuista liittyy juuri tähän vaiheeseen. Edelleen hankkeessa tutkitaan ja verrataan suomalaista opettajankoulutusta muun muassa Ruotsin (Kampen om lärarutbildungen: Aktörer och paradigm i Sverige och Finland 1946–2011) ja Chilen opettajankoulutuksiin. Projektin toisessa vaiheessa keskitytään vallitsevaan tilanteeseen ja tutkitaan opettajaksi opiskelevien käsityksiä saamastaan koulutuksesta sekä koulutuksen merkitystä kentällä toimivien opettajien praktisiin valmiuksiin.

dos. Jari Salminen, dos. Janne Säntti, FT Mikko Puustinen, KM Anna Koski, FM Ari Vuorio, FM Yenny Hinostroza Paredes

Tutkimusprojektin julkaisut