Olen tällä viikolla käyttänyt kohtuuttoman paljon aikaa yrittäessäni ymmärtää suunnitteilla olevaa sote:n kapitaatiojärjestelmää.

Paneutumiseni taustalla on Helsingin sanomien 10.4.2018 julkaisema uutinen: Uusi tieto sote-uudistuksesta: Jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa

Uutisesta nousi juuri sellainen kohu, kun mitä siltä voi odottaa. Valinnanvapauslain 65 § taustalla oleva pisteytys-järjestelmä on länsimaalaisessa vertailussa hyvin poikkeuksellinen tapa kanavoida julkista rahaa perusterveydenhuoltoon. Näin ei toimita missään muualla vaikka muunlaisia kapitaatioon perustuvia järjestelmiä on, esimerkiksi ruotsissa.

Se mikä minua on eniten pistänyt silmään on se tapa, miten THL, KELA ja STM on vastannut kapitaatiojärjestelmästä tehtyihin kriittisiin havaintoihin.

Esimerkiksi THL antoi perättäisinä päivinä kaksi täysin toisistaan ristiriitaista lausuntoa. Tutkimusjohtaja Timo Seppälä lausui Helsingin sanomissa 10.4.2018: ”Korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen. Jos se perustuu vain muutamaan muuttujaan kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen, terveysyrityksille syntyy aivan liian suuri houkutus valikoida asiakkaita”. Heti seuraavana päivänä THL:n johtaja Markku Pekurinen lausui samaisesta järjestelmästä Ylelle 11.4.2018: “– Se ei tarkoita sitä, että jokaiselle sosiaaliturvatunnukselle määritellään ihan spesifisti eri hinta, vaan että jos on samanikäisiä miehiä, joilla on vaikka diabetes ja jotka käyvät töissä, niin heillä on sama hinta.”

Eli se taho joka vastaa kapitaatiomallin kehittämisestä on kuvannu järjestelmää sekä yksilökohtaisena ja ei spesifinä!

Ristiriitaisuudet eivät rajoitu vaan THL:n sisälle vaan ristiriitaista viestiä tulee myös kun vertaa THL:n ja KELA:n lausuntoja.

THL lausui painokkaasti Kauppalehdessä 11.4.2018, tutkimusjohtaja Seppälän suulla, että ”Ei tule mitään uutta rekisteriä …”.

KELA, jolla olisi tulevaisuudessa vastuu kapitaatiokorvauksen laskemisesta myöntää Suomenaan uutisessa 12.4.2018 erityisasiantuntija Maritta Korhosen suulla, että Kelaan kyllä ”syntyy jonkinlainen rekisteri” josta Kelalla on myös ”tietosuoja-asetuksen mukainen rekisteripito velvoite”.

Ministeri Annika Saarikko on myös tuonut lisää hämmennystä asiaan. Toisin kuin KELA:n erityisasiantuntija, Saarikko puolestaan linjasi blogissaan 11.4.2018 että  “Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina”. Mutta, samassa blogissa on myös seuraava lause: “Ihmisillä on myös oikeus kaikkiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa. Mikäli niihin tulevaisuudessa liitetään myös kustannustietoja, myös nämä tiedot on oikeus nähdä.”

Valinnanvapauslaista vastuussa oleva ministeri esittää siis, että ihmisiä ei pisteytetä henkilökohtaisesti, mutta toteaa kuitenkin, että tulevaisuudessa terveystietoihin liitetään mahdollisesti kustannustietoja!

Sain tänään sosiaali- ja terveysministeriöstä, 12.4.2018 järjestetyn tiedotustilaisuuden diat. Niissä todetaan kryptisesti näin: ”Yksilöllä on oikeus tarkastaa häntä koskevat tiedot rekistereistä ja myös 
Kelan rekisteristä, jos Kelalle sellainen katsotaan nyt muodostuvan.”

Torstaina 12.4.2018 sosiaali- ja terveysministeriössä ei siis vielä tiedetä perustetaanko valinnanvapauslain myötä KELA:an rekisteri missä kansalaisten terveysriskit ovat hinnoiteltu!

Vahva vaikutelma on, että 13.4.2018  kukaan ei oikeastaan tiedä mikä on Valinnanvapauslain sisältö. Ei ministeri, ei valiokunnan jäsenet, eikä järjestelmää kehittävät asiantuntijat.

Huomioitavaa on myös, että laki on jo valiokuntakäsittelyssä ja päätöstä oltaisiin tekemässä kesäkuussa 2018!