Toimeentulotuki pitää muuttaa yksilökohtaiseksi

Oletus yhteistaloudesta saattaa olla väärä
(HS mielipide 16.4.2015)

Eli­na Ha­vu ja Rii­na Kar­ja­lai­nen En­si- ja tur­va­ko­tien lii­tos­ta kir­joit­ti­vat (HS Mie­li­pi­de 15. 4.) ra­has­ta val­lan vä­li­nee­nä pa­ri­suh­tees­sa ja sen alis­ta­vis­ta seu­rauk­sis­ta. Hei­dän esiin nos­ta­man­sa on­gel­mat ko­ros­tu­vat eten­kin ta­lou­del­li­ses­ti huo­no-osai­sem­pien koh­dal­la, joil­la täs­sä tar­koi­tan toi­meen­tu­lo­tuen ha­ki­joi­ta.

Lue loppuun

Perintövero kohdistuu perinnönsaajaan

Petteri Peltola esitti (HS Mielipide 15. 9.), että perinnön antaja on maksanut elämänsä aikana “moninkertaisesti” veroja hankkimastaan varallisuudesta, minkä vuoksi Peltola katsoo perintöä koskevien verojen olevan jo hoidettu.

Tämä sama harhakuva moninkertaisesta verotuksesta nousee esiin lähes aina perintöverokeskusteluissa. Perintöveron kohteena ei kuitenkaan ole perinnön antaja, vaan perintövero kohdistuu perinnönsaajaan. Perinnössä on kyse henkilön saamasta omaisuudesta, jonka ansaitakseen hän ei ole välttämättä tehnyt sekuntiakaan töitä, eikä koskaan myöskään maksanut siitä senttiäkään veroja.

HS – Mielipiteet – 19.9.2014

Asuminen voi ajaa monet ahtaalle

En­nen vii­me kun­ta­vaa­le­ja lä­hes jo­kai­nen hel­sin­ki­läi­nen eh­do­kas il­moit­ti ole­van­sa huo­lis­saan kau­pun­gin asun­to­ti­lan­tees­ta. En­sin­nä­kin vuok­ra-asun­to­ja on tar­pee­seen näh­den mer­kit­tä­väs­ti liian vä­hän. Toi­sek­seen nii­den hin­ta­ta­so on nous­sut mo­nin pai­koin jo ai­kaa sit­ten yli koh­tuu­den.

Lue loppuun

Liikuntatuki osaksi toimeentulotukea

Jul­ki­suu­des­sa kan­ne­taan jat­ku­vas­ti huol­ta ih­mis­ten psyyk­ki­ses­tä ja fyy­si­ses­tä ter­vey­des­tä. On ha­vait­tu, et­tä on­gel­mat ko­ros­tu­vat eri­tyi­ses­ti vä­hä­va­raisim­pien koh­dal­la. Jär­jes­tel­mä siir­tyy kui­ten­kin ko­ko ajan vah­vem­min sai­rauk­sien hoi­toon ter­vey­den huol­ta­mi­sen si­jaan. Lue loppuun

Kamppailulajit eivät kannusta väkivaltaan

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua kamppailu-urheilun ja väkivallan yhteydestä. Usein näitä katsauksia värittävät ennakkoasenteet ja sensaatiohakuinen journalismi. Viimeisimpänä MTV3 käsitteli aihetta 45 minuuttia -ohjelmassaan (12.10.).

Ohjelmassa ruodittiin viime helmikuussa tapahtunutta raakaa bussikuskin pahoinpitelyä, jossa kaksi nuorta olivat aiheuttaneet uhrilleen ilmeisesti pysyvän aivovamman. Tämä järkyttävä tapahtuma yhdistettiin melko yksipuolisesti kamppailu-urheilun harrastamiseen, sillä toinen nuorista on aikaisemmin treenannut kamppailulajeja, muiden muassa vapaaottelua. Lue loppuun

Hyvinvointivaltio on kuollut!

Hyvinvointivaltion tavoitteiksi on aikoinaan esitetty muiden muassa köyhyyden poistaminen, sairauksien ja työttömyyden tai muiden kriisien aiheuttamien ongelmien kompensoiminen sekä esimerkiksi varallisuuden tasaamisen myötä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen koheesion lisääminen.

Julkilausuttuna päämääränä on siis ollut tasata tai lievittää kapitalismin aiheuttamia ongelmia – erityisesti siitä vähiten hyötyvien kohdalla. Lue loppuun

Työntekijän on saatava taukonsa

Helka Luttinen kommentoi (HS Mielipide 10.1.) osuvasti uutista suomalaisten työntekijöiden ajankäytöstä työaikana. Selvityksen mukaan työntekijät käyttävät kolmanneksen työajasta muuhun kuin varsinaiseen työntekoon, kuten jutusteluun työtovereiden kanssa ja internetin selailuun.

Luttinen toi hyvin esiin sen, että olennaista olisi tarkastella myös varsinaisen työajan ulkopuolella tehtyä työtä. Tavallista nimittäin on, että töitä tehdään tavalla tai toisella myös vapaa-ajalla.

Myös selvitysten taustalla oleva ajatus työstä sataprosenttisena työsuorituksena vaatii tarkastelua. Nykyaikana tuntuu olevan tavallista olettaa, että työntekijän tulisi tehdä konkreettista työtä koko työajan, lukuun ottamatta lain määräämiä taukoja. Työnostajien mentaliteetin mukaan työntekijän pitäisi olla enemmän koneen kuin ihmisen kaltainen. Muuhun kuin työtehtäviin käytetty aika katsotaan suorastaan varkaudeksi työnantajalta.

Huomiotta kuitenkin jää se, että oikeastaan minkä tahansa työn suorittaminen tehokkaasti edellyttää lepotaukoja, sillä ihminen ei ole robotti. Toisin sanoen niin ajattelu- kuin fyysinenkin työ vaatii palautumishetkiä. Ihminen ei nimittäin kykene toimimaan keskittyneesti ja suorituskyvyltään parhaassa tilassa pitkiä pätkiä kerrallaan. Ilman taukoja keskittymiskyky yksinkertaisesti herpaantuu ja suoritusteho laskee vaikuttaen siten myös työkykyyn.

Mikäli työntekijä työskentelisi koko työajan ilman lepotaukoja, tietäisi se vain tehokkuuden laskua ja virheiden kasvua. Lyhyesti sanottuna: työaikana pidetyt lepotauot ovat osa työtä!

HS – Mielipide – 14.1.2011

Etuuden tuloharkinta usein kohtuuton

Sosiaaliturvatukien tason määräytymiseen ja tukien saamisen ehtoihin on lisääntyvässä määrin luotu erilaisia tarve- ja tuloharkintamekanismeja.

Toimeentulo- ja työmarkkinatuessa otetaan huomioon tukea hakevan henkilön tulojen lisäksi myös hänen kanssaan samassa asunnossa asuvien tulot.

Tuloharkinnan perustana on ajatus, että samassa taloudessa asuvien välillä on, jos ei laillinen, niin ainakin tosiasiallinen huolenpitosuhde, joka tulee ottaa huomioon. Lue loppuun