Marita Mäkisen ja Johanna Annalan artikkeli  “Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa”. Kasvatus & Aika, 1/2012.

Kirjoittajat erottavat kaksi keskeistä paradigmaa osaamisperustaisuuden taustalla. Englanninkieliset competence ja competency käsitteeet ovat käytössä koska vastineita suomenkielessä ei ole.

“Competence-viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin.” Ajatukseen sisältyy että taitoa tai osaamista voidaan tarkastella mitattavassa muodossa, eli kuinka hyvin suoriutuu tehtävän vaatimuksista.

“Competency-lähestymistavan lähtökohta on henkilöiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan arvioida.” Tämä korostaa enemmän valmiuksia osallistua monimuotoiseen työskentelyyn, kuten projektityö tai tutkimustyö, jolloin odotetaan että henkilö tuntee riittävästi tehtävän työtapoja ja vaiheita osatakseen suunnitella, toteuttaa ja ratkaista työvaiheita sekä ennakoida ongelmakohtia.