Palmuöljy – miksi sitä käytetään?

Öljypalmupuun hedelmiä ja niistä saatua öljyä. (kuva: https://wholefoodsmagazine.com)

Palmuöljy ja sen ravitsemuksellinen arvo

Palmuöljyä saadaan öljypalmupuun (Elaeis guineensis) hedelmistä puristamalla (Mba ym. 2015). Hedelmästä saadaan kahdenlaista öljyä; raakapalmuöljyä, jota saadaan hedelmälihasta puristamalla sekä palmuydinöljyä, jota saadaan hedelmän siemenestä. Raakapalmuöljystä voidaan erotella kiinteä palmusteariini ja nestemäinen palmuoleiini, mikä mahdollistaa palmuöljyn monipuolisen käytön. Palmunsiemenöljyä kutsutaan myös punaiseksi palmuöljyksi, koska korkea beetakaroteenipitoisuus aiheuttaa sille punertavan värin. Punainen palmuöljy sisältää myös runsaasti E-vitamiinia, ubikinonia ja kasvisteroleja. Vaikka palmuöljy on kasviöljyä, on se kookosöljyn tapaan niin sanottua kovaa rasvaa (Evira 2018). Tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisrasvasta on palmuöljyssä noin 49 %. Tyydyttynyt rasva nostaa veren LDL-kolesterolin eli ”pahan kolesterolin” pitoisuutta. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan vältettävän tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä kasvirasvoja (VRN 2014).

Terveydelle epäedullisen rasvahappokoostumuksen lisäksi palmuöljy sisältää usein suuria määriä elimistölle haitallisia yhdisteitä (Evira 2018). Näitä yhdisteitä, kuten glysidyyliestereitä, 3-monokloropopaanidiolia (3-MCPD) ja 2-monokloropropaanidiolia (2-MCPD) sekä niiden rasvahappoestereitä, muodostuu kuumissa lämpötiloissa öljyn puhdistamisprosesseissa. Glysidyyliesteri on syöpävaarallinen ja perimämyrkyllinen (EFSA 2016, Evira 2018). Muilla yhdisteillä on lähinnä munuaistoksisia ja hedelmällisyyttä heikentäviä haittavaikutuksia. Euroopan komissio on asettanut glysidyyliesterille sallitut enimmäismäärät, joita elintarvikkeet saavat sisältää. 3-MCPD:lle on asetettu turvallisen päivittäisen saannin arvo. Palmuöljy on mukana Eviran riskinarviointiprojektissa, jonka arvioidaan valmistuvan ensi vuonna.

Palmuöljyn tuotanto

Öljypalmupuun viljelyä Malesiassa. (kuva: https://www.mesym.com)

Palmuöljy on maailman eniten tuotettu kasviöljy (Mba ym. 2015). Saman suuruinen viljelyalue tuottaa palmuöljyä noin 10-kertaisen määrän muihin kasviöljyihin verrattuna, minkä vuoksi palmuöljypuun viljely on muita öljypuita kannattavampaa. Tämä takaa myös palmuöljyn huokean hinnan. Suurimmat tuottajamaat ovat Indonesia, Malesia, Thaimaa, Kolumbia ja Nigeria. Noin 90 % kaikesta palmuöljystä käytetään elintarviketeollisuudessa. Loput 10 % käytetään muun muassa saippua- ja öljyteollisuudessa. Palmuöljyn tuotanto on lisääntynyt jatkuvasti ja sitä mukaa myös uutta viljelyalaa tarvitaan. Arvokkaita sademetsiä hakataan palmupuuviljelmien alta (WWF 2018). Metsäkato tuhoaa tärkeitä hiilinieluja ja edistää ilmastonmuutosta. Se myös heikentää monien uhanalaisten eläimien elinmahdollisuuksia. Vastuullisesti tuotetulle palmuöljylle on kehitetty eri sertifikaatteja, joilla pyritään takaamaan ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys.

Palmuöljyn käyttö

Palmuöljyä käytetään elintarviketeollisuudessa muun muassa margariinien, leivonnaisten, salaatinkastikkeiden ja erilaisten valmisruokien tuotannossa (Evira 2018). Koska palmuöljy pysyy stabiilina kuumennuksen aikana, sitä käytetään paljon erilaisten paistettujen ruokien, kuten ranskanperunoiden, pikanuudelien ja sipsien valmistuksessa (Mba ym. 2015). Palmuöljyllä on korkea savuamispiste, 230 astetta, mikä tekee siitä turvallisen paistorasvan. Palmuöljy on huonosti hapettuva, se ei polymerisoidu tai kuohu paistamisen aikana. Se ei jätä tahmeita jäännöksiä keittimeen tai rasvaista suutuntumaa paistettuihin tuotteisiin.  Palmuöljyn makuprofiili on neutraali, lisäksi se on lähes väritön ja hajuton, jolloin sen käyttö voi olla hyvin monipuolista.

Palmuöljyn stabiilisuus kuumennuksen aikana perustuu sen sisältämiin beetakaroteeneihin ja tokotrienoleihin ja niiden synergistiseen aktiivisuuteen (Mba ym. 2015). Termaalisen hapettumisen aikana karoteenista muodostuu sen radikaaleja, mutta tokotrienolien vaikutuksesta ne muuntuvat takaisin aktiivisiksi karoteeneiksi. Palmuöljyn oksidatiivinen stabiilisuus takaa myös sen paremman säilyvyyden. Palmuöljyn sisältämät karoteenit toimivat antioksidantteina, jotka nappaavat vapaita radikaaleja. Karoteenit siis suojaavat öljyä hapettumalla itse ennen triglyseridejä.

Palmuöljyä käytetään myös sen sisältämän tyydyttyneen rasvan tuoman kiinteän rakenteen vuoksi (Mba ym. 2015). Esimerkiksi Fazer käyttää palmuöljyä tuomaan kiinteyttä rasvasekoitteisiin, koska muuten niistä voisi tulla liian pehmeitä tai nestemäisiä (Fazer 2018). Koska palmuöljy sisältää jo valmiiksi tyydyttynyttä rasvaa 49 %, se on puolijähmeää huoneenlämmössä, eikä sitä sen vuoksi tarvitse erikseen hydrogenoida (Mba ym. 2015). Tätä hyödynnetään esimerkiksi rasvasekoitteiden valmistuksessa, jolloin vältetään hydrogenoinnissa mahdollisesti syntyvät terveydelle haitalliset trans-rasvahapot.

Hyvis vai pahis?

Palmuöljyn käyttöä pohdittaessa on otettava huomioon useita eri näkökulmia. Palmuöljyn tuotto on tehokasta verrattuna muihin kasviöljyihin ja tuotanto on monille tärkeä elinkeino. Palmuöljyn tuotanto voi olla myös epäeettistä ja arvokkaita luonnon metsiä tuhoavaa. Tämän vuoksi elintarviketeollisuuden olisi tärkeää suosia sertifioitua palmuöljyä. On myös huomioitava, että palmuöljystä noin puolet on tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, joka ei ole terveydelle edullista. Lisäksi palmuöljyn puhdistusprosesseissa muodostuu useita terveydelle haitallisia yhdisteitä, joiden saannin tulisi olla rajoitettua. Kaikesta tästä huolimatta palmuöljyä käytetään paljon elintarviketeollisuudessa, koska se on edullista ja sillä on monia hyviä teknologisia ominaisuuksia. Palmuöljyä arvostetaan erityisesti sen neutraalin maun, kovemman koostumuksen ja stabiiliuden vuoksi. Palmuöljylle on siis elintarviketeollisuudessa tarvetta, mutta sen eettiseen ja kestävään tuotantoon sekä mahdollisten haitallisten yhdisteiden muodostumiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Miia ja Teija

Lähteet

EFSA. 2016. Risks for human health related to the presence of3- and 2-monochloropropanediol (MCPD), and theirfatty acid esters, and glycidyl fatty acid esters in food. Scientific Opinion. EFSA Journal.

Evira. 2018. Voiko palmuöljyä sisältäviä elintarvikkeita käyttää huoletta? Saatavilla: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/ravitsemus/palmuoljy/

Fazer. 2018. Kysymyksiä ja vastauksia palmuöljystä. Saatavilla:  https://www.fazergroup.com/fi/vastuullisuus/yritysvastuuohjelma/oikeudenmukainen-arvoketju/vastuullinen-hankinta/palmuoljy/palm-oil-faq/

Mba OI, Dumont M-J, Ngadi M. 2015. Palm oil: Processing, characterization and utilization in the food industry – A review. Food Bioscience 10: 25-41.

VRN. 2014. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 2. painos. Suomen yliopistopaino Oy: Tampere.

WWF. 2018. Palmuöljy. Saatavilla: https://wwf.fi/mediabank/10729.pdf

Yksi vastaus artikkeliin “Palmuöljy – miksi sitä käytetään?”

  1. Kiinnostava ja ajankohtainen aihe, olin aikaisemmin kuullut lähinnä palmuöljyn haitallisista ympäristövaikutuksista mutta prosessoinnissa syntyvät haitalliset yhdisteet olivat itselleni kokonaan uutta tietoa.

    Yle Areenassa on vielä nähtävillä dokumentti nimeltään Vihreitä valheita, jossa käsiteltiin muiden aiheiden ohella myös palmuöljyn tuotantoa juuri ympäristön kannalta. Dokumentissa todettiin, ettei vastuullista palmuöljyä ole olemassa, sillä sen tuottamiseksi sademetsät on kuitenkin pakko polttaa alta pois. Toisaalta kuten toitte tässä blogitekstissä ilmi, on palmuöljyn tuotanto huomattavasti tehokkaampaa kuin muiden kasviöljyjen, joten tässä suhteessa palmuöljyn voisi ajatella olevan kestävämpi vaihtoehto. Tulin myös pohtineeksi sitä, miten tärkeitä tällaiset elintarvikkeet joihin palmuöljyä käytetään ovat todella ihmisille. Lukuunottamatta margariinia, muut tuotteet jotka sisältävät palmuöljyä eivät ole ravitsemuksellisesti meille kovin tärkeitä (esim. pikanuudelit). Halvan hinnan vuoksi tällaisia elintarvikkeita tulee kuitenkin helposti suosittua, vaikka sekä omalle ravitsemukselle että ympäristölle parempia tuotteita olisi tarjolla.

Kommentit on suljettu.