Kylmäpuristettu kookosöljy – superfoodia vai ei?

Kylmäpuristettu kookosöljy on ollut terveysbloggaajien ja personal trainerien suosiossa jo vuosia. Kookosöljystä voi väitteiden mukaan saada lisää energiaa urheiluun, apua painonpudotukseen, ja rohkeimpien väitteiden mukaan sillä voidaan torjua infektioita tai jopa hoitaa dementiaa. Kookosöljyn tehon sanotaan perustuvan sen sisältämiin keskipitkiin rasvahappoihin. Lisäksi kylmäpuristuksen sanotaan säästävän paremmin kookoksen hyviä ominaisuuksia sekä aromeja.

Kuva: Shutterstock

 

Kookosöljyt voidaan jakaa kahteen tyyppiin sen mukaan, valmistetaanko ne kuivatusta vai tuoreesta, kypsästä hedelmälihasta. Valmistettaessa kookosöljyä kuivatusta hedelmälihasta eli koprasta sisältyy prosessiin muun muassa korkeita lämpötiloja, jotka tuhoavat kookoksen sisältämiä ravintoaineita. Korkeat lämpötilat myös lisäävät rasvojen hapettumista ja hydrolyysiä. Lisäksi hedelmälihan kuivatuksessa auringon UV-säteily tuhoaa kookoksen sisältämiä mikrokomponentteja kuten A-vitamiinin esiasteita, E-vitamiinia sekä polyfenoleita. Näin ollen valmistamalla kookosöljy tuoreesta, kypsästä kookoksesta mekaanisin menetelmin ilman kuumennusta voidaan kookoksen ravintoarvot säilyttää paremmin. Myös aromit ovat lämmölle herkkiä yhdisteitä, jolloin kylmämenetelmät mahdollistavat aromikkaamman lopputuotteen.

Kookosöljyn rasvahapoista yli 90% on tyydyttyneitä, mikä on enemmän kuin missään muussa kasvi- tai eläinperäisessä rasvassa. Näin ollen kookosöljyn käyttö lisää tyydyttyneiden rasvojen saantia, mikä tulee huomioida ruokavaliossa. Kovien eli tyydyttyneiden rasvojen on yleisesti todettu lisäävän huonon LDL-kolesterolin määrää veressä pitkällä aikavälillä. Kookosöljyn vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin on monenlaisia tutkimustuloksia, joista osassa havaittiin kookosöljyn nostavan LDL-kolesterolia, joissakin sen pitoisuus hieman laski ja muutamissa tutkimuksissa ei havaittu merkittävää eroa. Pitkän aikavälin vaikutuksia ei kuitenkaan vielä ole tutkittu riittävästi, joten kookosöljyä käyttävän on edelleen syytä huolehtia, ettei kovan rasvan määrä ruokavaliossa ylitä suositusrajaa (enintään 10% energiasta ja ⅓ rasvoista).

Kookosöljy sisältää myös monia muita öljyjä runsaammin keskipitkiä rasvahappoja. Keskipitkistä rasvahapoista muodostuu elimistössä helposti ketoaineita, joiden yhdessä kookosöljyn fenolisten yhdisteiden kanssa epäillään alustavien tutkimusten mukaan lievittävän Alzheimerin taudin oireita. Keskipitkiksi rasvahapoiksi lasketaan pääsääntöisesti ne rasvahapot, joiden hiiliketjussa on 6-12 hiiliatomia. Tutkimuksissa on todettu, että 6-8 hiiliatomin mittaisista keskipitkistä rasvahapoista valmistettu MCT-öljy voi lisätä kylläisyyttä ja lämmöntuottoa, mikä auttaa painonpudotuksessa. Kuitenkin kookosöljyssä on eniten lauriinihappoa ja palmitiinihappoa, mutta vain suhteellisen vähän (alle 10%) kapryyli- (C8:0) ja kapronihappoa (C6:0). Näin ollen kyseisessä tutkimuksessa käytetyn MCT-öljyn vaikutuksia painonpudotukseen ei voida yleistää koskemaan kookosöljyä. Lauriinihappo(C12:0)  luokitellaan vaihtelevasti pitkiin- tai keskipitkiin rasvahappoihin, mutta elimistössä se toimii enemmän pitkien tyydyttyneiden rasvahappojen tavoin.

Lauriinihappo ei kuitenkaan ole hyödytön, sillä kookoksen antimikrobiologiset ominaisuudet perustuvat monolauriiniin, eli lauriinihapon monoglyseridiin. Laboratoriokokeissa on todettu, että lauriinihappo kykenee estämään useiden patogeenisten bakteerien kasvun koeputkessa. Kuitenkaan ei ole tietoa, minkä verran monolauriinia syntyy ihmisen ruoansulatuksessa, eikä ole tutkittu, onko sillä vaikutusta elimistössä.

Kuva: Shutterstock

Siinä missä rasvahappokoostumuksen kannalta kookosöljy lienee terveysvaikutuksiltaan suhteellisen neutraali sopivissa rajoissa käytettynä, saattaa kookosöljyn fenolisilla yhdisteillä olla mahdollisia terveyshyötyjä. Kookoksen on osoitettu sisältävän runsaasti polyfenoleja, joiden määrä kookosöljyssä riippuu sekä kookoslajikkeesta että öljyn valmistusprosessista. Fenoliset yhdisteet toimivat kookosöljyssä antioksidanttina, ja niillä on esitetty olevan tulehdusta laskevia ominaisuuksia. Toistaiseksi kuitenkin ainoastaan oliiviöljyn polyfenolien antioksidanttisista ominaisuuksista on riittävästi todisteita. Tutkimuksissa on osoitettu, että runsas fenolisten yhdisteiden saanti ravinnosta voi pienentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitautiin sekä tiettyihin syöpiin. Joidenkin tutkimusten mukaan kookosöljyn fenoliset yhdisteet voisivat vähentää osteoporoosin riskiä. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan.

Onko kookosöljy siis superfoodia? Toisaalta se nostaa tyydyttyneiden rasvojen saantia eikä sisällä keholle välttämättömiä rasvahappoja, ja sen vaikutuksesta veren kolesteroliarvoihin kiistellään. Kookosöljyn fenoliset yhdisteet voivat olla terveysvaikutteisia.  Myös paistoöljynä kookosöljy saattaa olla toimiva, sillä antioksidanttisten ominaisuuksiensa ja korkean tyydyttyneisyysasteen ansiosta se ei juuri hapetu pannulla.

Heidi ja Petra

Lähteet:

EU register of nutrition and health claims: http://ec.europa.eu/food/safety/labelling_nutrition/claims/register/public/?event=search (luettu 3.12.2018)

Holt, Brittany. 2016. Vegetable oil: properties, uses and benefits. Nova Science Publishers. ss. 161-195.

E. Clegg. 2017. They say coconut oil can aid weight loss, but can it really? European Journal of Clinical Nutrition

Sankararaman, S., Sferra, T. 2018. Are we going nuts on coconut. Current Nutrition Reports. 107-115.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *