Onko olemassa ”hyvää” sokeria? Sokerituotteiden prosessoinnin vaikutukset ravitsemukselliseen laatuun

Kuluttajien keskuudessa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, on ollut jo pitkään vireillä eräänlainen “sokeribuumi”, jonka myötä sokeria ja sokeria sisältäviä elintarvikkeita on alettu välttelemään eksessiivisesti. Tämä kohdistuu erityisesti valkoista sokeria sisältäviin tuotteisiin. Valkoisella sokerilla tarkoitetaan väriltään valkoista, huolellisesti puhdistettua sokeria, jonka lähteenä on joko sokerijuurikas tai ruokosokeri.

 

Monet kuluttajat syynäävät kaupassa elintarvikkeiden ainesosaluettelot tarkasti läpi, etteivät ne vahingossakaan sisällä pienintäkään määrää sokeria. Tämän myötä sosiaalisen median vaikuttajat ovat alkaneet markkinoimaan esimerkiksi erilaisia verkkokursseja, joissa harjoitellaan elämään ilman sokeria. Ilman sokeria elämisen lisäksi kursseilla ja vaikuttajien kanavilla markkinoidaan perinteisen pöytäsokerin tilalle vaihtoehtoisia, niin sanotusti “parempia”, sokerituotteita. Onko kuitenkaan olemassa “hyvää” tai “pahaa” sokeria? Tässä tekstissä perehdymme eri sokerituotteisiin ja siihen, mistä ne koostuvat ja minkälainen vaikutus näillä tekijöillä on tuotteiden ravitsemukselliseen laatuun.

 

Valkoinen sokeri eli sakkaroosi

 

Valkoista sokeria korvaavien sokerituotteiden paremmuutta perustellaan monilla eri väitteillä. Niiden väitetään esimerkiksi sisältävän enemmän kivennäisaineita, vitamiineja ja kuituja sekä olevan jollain tapaa luonnonmukaisempia ja täten “parempia” kuin valkoinen sokeri. Valkoisen sokerin väitetään olevan huonompi vaihtoehto sen takia, että sen valmistaminen olisi prosessoinnin kannalta pidempi. 

 

Valkoinen sokeri on sakkaroosia, joka koostuu yhdestä glukoosimolekyylistä ja yhdestä fruktoosimolekyylistä, eli valkoisessa sokerissa on 50% glukoosia ja 50% fruktoosia. Sakkaroosia ajatellaan perinteisesti löytyvän vain sokeriruo’ossa ja sokerijuurikkaassa, mutta sitä löytyy myös esimerkiksi hedelmistä. (Aro ym. 2016)  Se koostuu siis täysin samoista aineista kuin kaikki muutkin sokerituotteet kookossokerista vaahterasiirappiin, eikä ole koostumuksensa puolesta sen “myrkyllisempi” vaihtoehto kuin muutkaan luonnolliset sokerit. Näin ollen liiallisen saannin myötä myös valkoista sokeria korvaavien sokerituotteiden sokeriyhdisteet muuttuvat kehon hiilihydraattien metaboliassa rasvaksi. Hiilihydraattien tehtävä ihmiskehossa on tuottaa soluille energiaa, jos niitä kuitenkin saadaan ruokavaliosta liikaa, elimistö muuttaa ne triglyserideiksi, jotka varastoidaan rasvakudokseen. (Aro ym. 2016) 

 

Sokerituotteiden koostumus ja ravitsemuksellinen laatu 

 

Taulukkoon 1. on koottu muutamien sokerituotteiden energiamäärät ja kivennäisaineiden määriä. Ravitsemussuositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista sakkaroosin osuus saisi olla enintään 10E%. (VRN 2014) Tämä määrä keskimääräisestä päivittäisestä energiansaannista eli 2000 kcal:sta olisi noin 200 kcal, ja grammoina pöytäsokeria saisi siis saada maksimissaan noin 50 g päivässä, mikä vastaa noin 11 teelusikallista, tai alle 4 ruokalusikallista sokeria. 

 

Taulukko 1. Sokerituotteiden kemialliset ja ravitsemukselliset ominaisuudet**

 

Tuote Energia (kcal/100 g) Sakkaroosi (%) Glukoosi (%) Fruktoosi (%) Ca  (mg/100 g)

K

(mg/100g)

Mg (mg/100g)

Na

(mg/100g)

Pöytäsokeri 406 100 0 0 0,4 2 0,1 0,1
Intiaanisokeri 380 >99 <1 <1 83 133 9 28
Melassi 290 35-37 16,5 16,5 150 830 240 7.4
Kookossokeri 376 78-89 2-3 1-4 300 580 115
Hunaja 304 * * * 6 52 2 4
Siirappi 301 28,2 24,2 21,7 74 220 34 50
Agavesiirappi 310 0,16 8,3 84,3 1 4 1 4

 

(Fineli, USDA, Willems 2012, Da Silva 2016,) *Hunajan sokerien pitoisuudet vaihtelevat paljon, mutta yleensä fruktoosia on enemmän kuin glukoosia tai sakkaroosia. **Osa luvuista keskiarvoja.

 

Kuten taulukosta 1. huomataan, sokerituotteissa on vaihtelevasti kivennäisaineita. Jos verrataan kivennäisaineiden saantia sen mukaan, kuinka paljon niitä saisi suurimman päivittäisen sokeriannoksen mukana, huomataan, että intiaanisokerista saatava kalsiumin määrä olisi noin 41,5 milligrammaa kun taas pöytäsokerin vastaava olisi noin 0,2 milligrammaa. Suositus päivittäisestä kalsiumin saannista on 800 milligrammaa. 

 

Intiaanisokerista saa kyllä kalsiumia, mutta toisaalta voidaan miettiä, onko järkevää syödä niin paljoa intiaanisokeria, että tuo kalsiumin saannin määrä olisi merkityksellinen ruokavaliossa. Saman määrän kalsiumia saa esimerkiksi nauttimalla 15 grammaa manteleita. Intiaanisokerissa on myös paljon natriumia, mikä heikentää sen ravitsemuksellista laatua, sillä natriumin lisääntynyt saanti on yhteydessä verenpaineen kohoamiseen (Aro ym. 2016). 

 

Johtopäätökset

 

Usein ajatellaan, että terveellisempänä koettua tuotetta voi syödä niin paljon kuin lystää. Näin asia ei kuitenkaan ole varsinkaan sokereiden kohdalla, sillä sokerit koostuvat kaikki samoista yhdisteistä, vaikka sokerin raaka-aine olisi eri. Usein tämänkaltaisten terveysinnostusten keskellä unohdetaan “kohtuudella kaikkea”-periaate ja ajatellaan, että elintarvikkeet, jotka sisältävät vähänkään valkoista sokeria ovat myrkkyä. Sen sijaan, että oltaisiin ehdottomia tietyn asian suhteen, pitäisi muistaa ruokavalion kokonaisuuden ja sen sallivuuden merkitys. Muutama suklaapala päivässä ei pilaa ihmisen terveyttä, jos kokonaisuus on muuten kunnossa. 

 

Miten sitten on, onko sillä, mitä sokerituotetta käyttää, merkitystä ruokavalion kokonaisuuden kannalta? Onko olemassa “hyvää” tai “pahaa” sokeria? Sokerin välttelystä tuskin on haittaa, mutta jos muita kuin pöytäsokeria eli “valkoista” sokeria pitää niin sanotusti terveellisenä ja niiden kulutus on runsasta, ovat haitat samanlaisia kuin runsaan “valkoisen” sokerin käytön haitat. Kyse on metabolian perusperiaatteista: liiallinen energia varastoituu kehoon rasvana, joka aiheuttaa painonnousua. (Aro ym. 2016) Kookossokerista saatu liiallinen energia varastoituu elimistössä aivan samalla tavalla kuin pöytäsokerista saatu.

 

Sokerijuurikkaasta valmistettua sokeria on turha vältellä sen enempää kuin muitakaan sokerituotteita, sillä se sisältää täysin samoja sokeriyhdisteitä kuin kaikki muutkin sokerituotteet. Sokerin kulutusta tulisi saada kuitenkin kokonaisuudessaan vähennettyä, sillä liiallinen sokerin saanti johtaa liialliseen energiansaantiin, joka itsessään on riski esimerkiksi lihavuuden muodostumiselle. (Aro ym. 2016) 

 

 

Lähteet

 

Fineli, elintarvikkeiden koostumustietopankki, sivulta: www.fineli.fi

 

USDA Nutrient Database, sivulta: https://fdc.nal.usda.gov 

 

Aro A., Mutanen M., Uusitupa M. 2016. Duodecim Ravitsemustiede

 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN), Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf 

 

Maija Kumpulainen ja Salla Kinnunen

2 vastausta artikkeliin “Onko olemassa ”hyvää” sokeria? Sokerituotteiden prosessoinnin vaikutukset ravitsemukselliseen laatuun”

  1. Kiinnostava aihe, sillä tämä aihe tuntuu herättävän hämmennystä monissa. Jään mielenkiinnolla odottamaan taulukkoa sokereiden kemiallisista ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista, sillä olisi mm. kiinnostavaa nähdä eri sokereiden sisältämät kivennäisainemäärät. Olisi mielenkiinoista arvioida taulukon avulla sokereissa esiintyvien kivennäisainemäärien merkitystä kokonaisruokavaliossa, ja verrata sokerien kivennäisainemääriä muihin elintarvikkeisiin.

    Osa ihmisistä varmasti tavoittelee parempia ruokavalintoja sokerien kikkailulla, josta kertoo esimerkiksi tekstissä esiin nostetut verkkovalmennukset ja kaupoista löytyvät kattavat sokerivalikoimat. Tärkeä aihe!

  2. Hyvä ”epätieteellisiä” väitöksiä kumoava tieteellinen teksti mielenkiintoisesta aiheesta! Jäin miettimään, voisiko sokerin (hiilihydraattien) määritelmää syventää vielä polysakkaridien tasolle, ja kertoa näin kuinka ”yksittäiset palaset” muodostavat niin tärkkelyksen kuin kuituna toimivan selluloosan? Tämä tukisi hyvin ajatusta kuinka monet eri yhdisteet ovat kemiallisesti yllättävän samanlaisia, ja kuinka terveydellisen vaikutuksen ymmärtäminen ei aina ole mustavalkoista!

Kommentit on suljettu.