Onko hyönteisruoka turvallista?

 

Ihmiskunnan alusta alkaen ihmiset ovat käyttäneet hyönteisiä osaa ruokavaliotaan. Nykyisen Euroopan Unionin alueella hyönteiset eivät kuitenkaan ole säilyneet merkittävänä osana ruokakulttuuria, joten hyönteiset ja hyönteisperäiset raaka-aineet kuuluvat uuselintarvikelainsäädännön piiriin. Hyönteisten käyttö elintarvikkeena kiinnostaa suomalaista kuluttajaa, koska hyönteisiä pidetään muita tuotantoeläimiä ympäristöystävällisempänä tapana tuottaa eläinproteiinia. Suomessa hyönteiselintarvikkeisiin käytetään yleisimmin kuivattua ja jauhettua kotisirkkaa, jota on tuotteissa muutama prosentti mikä vastaa noin valmishernekeiton lihapitoisuutta. Sirkkajauhossa on kuitenkin proteiinia lähes 70% joten se sopii hyvin esimerkiksi leivän proteiinilisäksi. 

Euroopan komissio päivitti uuselintarvikeasetusta 1.1.2018 alkaen. Syyskuussa 2017 maa- ja metsätalousministeriö muutti tulkintaansa vanhasta uuselintarvikeasetuksesta siten että kokonaiset hyönteiset eivät enää kuuluneet uuselintarvikeasetuksen piiriin ja taas vuodesta 2018 alkaen kuuluvat uuden uuselintarvikeasetuksen piiriin mutta 31.12.2017 mennessä markkinoilla olleet kokonaiset hyönteiset ja hyönteiselintarvikkeet saavat jäädä markkinoille, jos niistä on tehty uuselintarvikelupahakemus Euroopan komissiolle 1.1.2019 mennessä. 1.1.2020 alkaen markkinoilla saa olla vain tuotteita joista on joko jätetty tai saatu uuselintarvikelupa.  

MMM:n ja Eviran kovin sekavan oloisella uuselintarvikeasetuksen tulkinnalla on ollut ilmeisesti tarkoituksenaan edistää hyönteistalouden yritysten liiketoimintamahdollisuuksia sekä saattaa uuselintarvikeasetusta kiertävät tai rikkovat toimijat elintarvikelainsäädännön pariin, ettei hyönteisruuasta innostuneiden ihmisten tarvitse syödä koristeita tai lemmikkieläinten rehua ja altistaa itseään mahdollisille riskeille. 

Allergeenit 

Hyönteisruoka, kuten mikä tahansa ruoka, voi aiheuttaa allergiaa, jos ihminen on herkistynyt sille. Allergisen reaktion aiheuttaa tietyt proteiinit, jotka saavat aikaan immuunivasteen elimistössä. Hyönteisproteiinit ovat samankaltaisia kuin äyriäisten proteiinit, joten ristiallergia äyriäisten kanssa on mahdollista. Esimerkiksi katkaravulle allerginen henkilö voi saada allergisen reaktion hyönteisistä. Hyönteisproteiinien käyttö saattaa myös johtaa uusien allergioiden kehittymiseen, minkä takia hyönteistarhoilla on kiinnitettävä huomiota, ettei hyönteislajit pääse sekoittumaan keskenään. Ruoka-allergian oireet vaihtelevat vaarattomista oireista hengenvaaralliseen anafalyktiseen shokkiin. 

Siitä, miten hyönteisruuan prosessointi vaikuttaa allergeenisuuteen, ei ole tietoa. Kuumennuskäsittely ei poista allergeenisuutta, mutta saattaa inaktivoida joitakin proteiineja. Toisaalta prosessointi, kuten kuumennus, saattaa aiheuttaa allergeenisuuden lisääntymisen tai allergeenien konsentroitumisen. Tämänhetkiset tiedot hyönteisten allergiapotentiaalista ovat hyvin vajavaiset. Lisää tietoa tarvittaisiin esimerkiksi siitä, miten Jauhomadon ruokinta vaikuttaa sen allergiapotentiaaliin. Tiedetään, että hyönteiset voivat aiheuttaa vakavaa anafalyksiaa allergisille henkilöille. Siksi on erittäin tärkeää, että allergiapotentiaali merkitään selkeästi kaikissa hyönteisruuissa ja hyönteisiä sisältävissä elintarvikkeissa. Eviran suosittaa merkintää: ”Hyönteiset voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Ristiallergia on mahdollinen henkilöillä, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille ja / tai pölypunkeille.” 

 

Mikrobiologiset riskit 

Hyönteiset ovat vesipitoisia ja sisältävät erilaisia ravinteita, joten ne muodostavat hyvän kasvualustan erilaisille mikrobeille. Koska hyönteiset käytetään kokonaisina, niiden mukana tulee myös suolistomikrobeja. Mikrobien laatuun vaikuttaa hyönteisen käyttämä ravinto ja rehujen laatu. Hyönteisten ulkopinnan mikrobistoon puolestaan vaikuttaa kasvatusalustan kautta hyönteisten ulosteet, kuolleet hyönteiset, hyönteisten kuoret ja rehujäämät. 

Hyönteisten paastottamisella eli ruokinnan päättämisellä ennen hyönteisen lopetusta ei ole havaittu suurta merkitystä hyönteisen mikrobistoon, koska paastottuakin hyönteisen suolisto sisältää runsaasti mikrobeja. Lisäksi kasvatusalustan mikrobit voivat saastuttaa hyönteisen, joten paastottaminen ei ole välttämätöntä. 

Tutkimusmatriisina hyönteiset muistuttavat osittain kasviksia, mutta tarjoavat myös uudenlaisia haasteita tutkimuksiin. Tutkimukset tulisi suunnitella sen mukaan tuleeko tuote sellaisenaan syötäväksi vai vaatiiko se kuumennuskäsittelyn. Toimija on vastuussa tuottamiensa elintarvikkeiden säilyvyysaikojen määrittämisestä ja mikrobiologisesta laadusta. 

Kemialliset riskit 

Kasvatettavat hyönteiset ovat kemiallisesti yhtä turvallisia kuin muutkin elintarvikkeeksi kasvatettavat organismit. Hyönteisissä on myrkyllisiä lajeja samoin kuin on myös kasveja ja sieniä. Samoin kuin syötävissä kasveissa ei sallita tuholaismyrkkyjäämiä ei myöskään tuholaismyrkyllä tapettuja hyönteisiä pidä syödä. Maailmassa on useita hyönteislajeja jotka ovat eurooppalaisin standardein myrkyllisiä tai haitallisia mutta joita saatetaan silti syödä muun ravinnon puutteessa. Suomessa sallituissa kasvatetuissa hyönteisissä suurin riski on saastuneen rehun käyttö. Hyönteisiin voi esimerkiksi kerääntyä raskasmetalleja. 

 

Yhteenvetona voisi sanoa, että oikein tuotettuna hyönteisruoka on turvallista siinä missä mikä tahansa muukin ruoka, mutta aiheesta tarvitaan lisää tietoa. Allergiapotentiaali on tärkeää ilmoittaa kuluttajille selkeästi.  

Janni ja Pekka 

 

Lähteet: 

https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet2/elintarvikkeet/eviran_ohje_10588_2_fi.pdf 

Belluco S, Losasso C, Maggioletti M, Alonzi CC, Paoletti MG, Ricci A. Edible Insects in a Food Safety and Nutritional Perspective: A Critical Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety 2013, 12: 296-313. doi: 10.1111/1541-4337.12014 

van Huis A. Potential of Insects as Food and Feed in Assuring Food Security. Annual Review of Entomology 2013, 58: 563-583. doi: 10.1146/annurev-ento-120811-153704 

 

Brian Gratwicke [CC BY 2.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons