Miten D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet vaikuttavat immuunipuolustukseen ja elimistön toimintaan?

Suomessa maantieteellisen sijainnin takia D-vitamiinin saanti jää monesti alle suosituksien. Ihmisen iho pystyy auringon säteilyn avulla syntetisoimaan D-vitamiinia, mutta Suomessa talvisin aurinko näyttäytyy niin harvoin, että joudumme monesti turvautumaan täydennettyihin elintarvikkeisiin tai ravintolisiin saadaksemme riittävästi D-vitamiinia (Duodecim, 2016)Luonnollisesti D-vitamiinia ei elintarvikkeissa juurikaan ole, pois lukien kala sekä jotkin sienet.  

Suomessa Valtion ravitsemuslautakunta on suositellut D-vitamiinin lisäämistä elintarvikkeisiinjotta voitaisiin varmistua siitäettä ihmiset saisivat tarpeeksi D-vitamiinia ruokavaliosta (Ruokavirasto, D-vitamiini, 2018) Valtion ravitsemuslautakunta on suositellut D-vitamiinilla elintarvikkeiden täydentämistä jo kauan. Vuonna 2002 D-vitamiinin lisäys elintarvikkeisiin tuli mahdolliseksi niin sanotun yleisen luvan nojalla. Vuonna 2003 meijerit alkoivat lisäämään D-vitamiinia tuotteisiinsa, silloin suositeltava vitaminointitaso ollessa 0,5 mikrogrammaa sataa grammaa maitotuotetta kohden. Seitsemän vuoden jälkeen, vuonna 2010, Suomen Valtion ravitsemuslautakunta kuitenkin totesi D-vitamiinitason alittuvan monilla kansalaisilla. Tämän vuoksi he päättivät nostaa vitaminointisuositusta yhteen mikrogrammaan sataa grammaa tuotetta kohden. Samalla annettiin suositus levitettävien maitotuotteiden vitaminoinnista, joissa suositeltava D-vitamiinin määrä on 20mg sataa grammaa tuotetta kohden (Maa- ja metsätalousministeriön asetus… 754/2016 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®, 2016) 

Suomessa D-vitamiinin lisääminen tuotteisiin on suositeltavaa, poikkeuksena kuitenkin Valtion ravitsemuslautakunta on asettanut lain D-vitamiinin pakollisesta lisäämisestä rasvattomaan maitoon. Myös rasvattomaan homogenoituun luomumaitoon tulee lisätä D-vitamiinia. Jokaiseen Suomessa myytävään rasvattomaan maitoon on lisättävä D-vitamiinia vähintään yksi mikrogramma sataa millilitraa tuotetta kohden (Maa- ja metsätalousministeriön asetus… 754/2016 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®, 2016) 

Elintarvikkeissa käytettävä lisätty D-vitamiini on peräisin lampaanvillasta, ja se on D3 luokan vitamiini. Kyseistä vitamiinia käytetään elintarvikkeissa sen hyvän imeytymisen takia. D-vitamiini lisätään maitoon ennen homogenointia (Merjovirta, A. luentodiat 20.3.2020). 

D-vitamiini toimii monessa tärkeässä osassa elimistöä. Se säätelee fosforin ja kalsiumin määrää veressä ja tarvittaessa, fosfori ja kalsiumpitoisuuksien ollessa liian alhaiset veressä, D-vitamiini absorboi niitä enemmän ravinnosta elimistöön riittävän pitoisuuden saavuttamiseksi (Byrd-Bredbennerym., 2012). D-vitamiinin vaikutus on myös tärkeää luuston terveyden kannalta ja D-vitamiinin niukka saanti voikin aiheuttaa luuston heikkenemistä kalsiumin ja fosforin liian vähäisen imeytymisen seurauksena (Tiesitkö tämän D-vitamiinista? – Terveystalo, 2014)  

D-vitamiinin merkitystä ihmiselle on tutkittu paljon. Tutkimuksissa on todettu sen vaikuttavan ihmisen immuunipuolustukseen. D-vitamiini auttaa säätelemään immuunijärjestelmää ja säätelee monen hormonin, esimerkiksi insuliinin ja lisäkilpirauhashormonin eli parathormonin, eritystä. D-vitamiinilla on ihmiskehossa 273 kohdegeeniä, joiden luentaan D-vitamiinipuutos voi aiheuttaa häiriöitä. Nämä poikkeavuudet geenien luennassa voivat johtaa autoimmuunitautien, hermoston rappeumasairauksien tai tulehdusten syntyyn (D-vitamiinin puutos on isompi riski kuin liikasaanti, 2019)Osa tutkimuksista viittaa myös siihen, että D-vitamiini osallistuu solusyklin säätelyyn, mutta tämän D-vitamiinin vaikutuksen vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi tarjolla tarpeeksi tutkimusnäyttöä (Byrd-Bredbennerym., 2012).

 D-vitamiinin on todettu olevan myös ennaltaehkäisevässä asemassa diabeteksen, dementian sekä joidenkin syöpien hoidossa. Kuitenkin näitä tutkimustuloksia on saatu vasta havaintotutkimuksien tuloksena ja jotta niiden vahvistaminen vaatisi interventiotutkimuksien käynnistämistä (Byrd-Bredbennerym., 2012).

Voidaankin todeta D-vitamiinin toimivan tärkeässä asemassa kehossa, ja meidän tulisi kiinnittää huomiota riittävään D-vitamiinin saantiinKuten jo aiemmin mainittiin, Suomessa D-vitamiinin saanti voi olla vaikeaa ja onkin erittäin suositeltavaa, että kuluttajat käyttäisivät täydennettyjä elintarvikkeita tarvittavan D-vitamiinin saannin varmistamiseksi. On hyvä myös miettiä D-vitamiinilisän mahdollista lisäämistä ruokavalioon, jos esimerkiksi viikoittainen kalan syöminen tai päivittäinen vitamiinitäydennetyn maidon juominen ei kuulu kuluttajan ruokavalioon (Duodecim, 2016). 

 

Janina L & Paula S 

Lähdeluettelo 

Byrd-Bredbenner, C., Moe, G., Beshgetoor, D. and Berning, J., 2012. Wardlaw’s Perspectives In Nutrition. 9th ed. McGraw-Hill Educations.415-420. 

Duodecim, K., 2016. D-Vitamiini. Duodecim – Terveyskirjasto. Luettu 30.3.2020: <https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044#s7>  

Finlex.fi. 2016. Maa- Ja Metsätalousministeriön Asetus… 754/2016 – Säädökset Alkuperäisinä – FINLEX ®. Luettu 3.4.2020: <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160754>  

Itsehoitoapteekki. 2019. D-Vitamiinin Puutos On Isompi Riski Kuin Liikasaanti. Luettu 3.4.2020: <https://www.itsehoitoapteekki.fi/artikkelit/vitamiinit-ja-hivenaineet/uusi-vaitos-osoittaa—d-vitamiinin-puutos-on-isompi-riski-kuin-liikasaanti/>  

Merjovirta, A., Luentodiat 20.3.2020 

Ruokavirasto. 2018. D-Vitamiini. Luettu 3.4.2020: <https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveyttaedistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/>  

Terveystalo.com. 2014. Tiesitkö Tämän D-Vitamiinista? – TerveystaloLuettu 3.4.2020: <https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Tiesitko-taman-D-vitamiinista/