Onko kombucha terveellinen valinta?

Kombuchan suosio on kasvanut räjähdysmäisesti Suomessa. Kombucha on virkistysjuoma, jonka ajatellaan sisältävän terveydelle hyödyllisiä ainesosia. Kombuchaa voidaan ostaa kaupasta virvoitusjuomien tavoin, mutta sitä on mahdollista valmistaa myös itse kotona. Kombucha valmistetaan fermentoimalla sokeroitua teetä bakteerien ja hiivojen symbioottisella viljelmällä (Dufresne & Farnworth 2000). Symbioottinen viljelmä muodostaa niin kutsutun ”kombucha-sienen”, joka on oleellinen osa kombuchan valmistusta. Kombucha voidaan myös maustaa erilaisilla mauilla, kuten sitruunalla tai inkiväärillä. Lopputuotteena saadaan hennosti hiilihapotettu juoma, joka koostuu orgaanisista hapoista, vitamiineista, mineraaleista ja erilaisista teen komponenteista (Greenwalt ym. 2000). Elintarvike voi saada terveysväitteen, jos sillä on positiivinen vaikutus ihmisen elimistössä ja vahva tieteellinen näyttö vaikutuksesta. Kombuchalle ei ole hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta voidaanko kombuchaa silti pitää terveyttä edistävänä juomana?

Kombuchan valmistus

Kombuchan valmistustapa vaihtelee, mutta yllä olevassa vuokaaviossa on esitelty yleinen valmistustapa. Kombuchan valmistuksessa teen lehtiä kiehautetaan ensin vedessä noin 10-15 minuuttia (Greenwalt ym. 2000). Tämän jälkeen teehen lisätään sokeria noin 200g ja juoman annetaan jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Juomaan laitetaan ”kombucha-sieni” ja astia peitetään liinalla. Tässä vaiheessa juomaan voidaan lisätä myös mausteita. Juoman annetaan tekeytyä huoneenlämmössä 7-10 päivän ajan. Tuona aikana tapahtuu teen fermentaatio eli käyminen, jolloin teehen muodostuvat sille ominaiset maut.

Kombuchan valmistuksessa on tärkeää käyttää puhtaita välineitä ja astioita, jotta estetään haitallisten mikrobien toiminta juomassa (Greenwalt ym. 2000). Hyvällä puhtaudella estetään myös esimerkiksi juoman homehtuminen. Kombuchan valmistuksessa voidaan käyttää eri teelaatuja, kuten mustaa teetä ta vihreää teetä (Greenwalt ym. 2000). Sokereista sakkaroosin on todettu edistävän fermentaatiota parhaiten. Sokeri toimii myös ”kombucha-sienen” ravintona. ”Kombucha-sienenä” kotikäytössä hyödynnetään yleensä Scobya (Kombuchaopisto 2020).

Mikä tekee kombuchasta terveellisen?

Tutkimukset ja henkilökohtaiset havainnot viittaavat siihen, että kombuchalla saattaisi olla joitakin terveyshyötyjä. Kombuchan on esimerkiksi havaittu suojaavan elimistöä ja parantavan immuniteettia (Vīna ym. 2014). Kombucha sisältää maitohappobakteereita eli probiootteja, jotka ovat hyödyllisiä ihmisen suolistolle. Maitohappobakteerien on todettu edesauttavan suoliston normaalia mikrobitoimintaa. Myös kombuchan on havaittu toimivan ihmisen suolistossa probioottisena juomana ja tasapainottavan suoliston mikrobistoa (Watawana ym. 2015). Kombuchan vaikutukset ovat kuitenkin osittain vielä epäselviä. Ei esimerkiksi tiedetä, kuinka paljon juoman probiootteja todellisuudessa kulkeutuu suolistoon asti.

Myös teen arvellaan olevan terveyttä edistävä ainesosa kombuchassa. Teen polyfenolien ja orgaanisten happojen uskotaan olevan aktiivisia ainesosia, joilla on useita hyödyllisiä vaikutuksia (Jaybalan ym. 2007). Vaikutuksista ei kuitenkaan löydy tarkkaa tietoa. Tämän lisäksi kombuchan terveyshyötyinä voidaan pitää sen sisältämiä antioksidantteja. Antioksidantit suojaavat elimistöä erilaisilta aineenvaihdunnan häiriöiltä ja sairauksilta (Vīna ym. 2014). On havaittu, että fermentoidussa kombucha-teessä on enemmän antioksidantteja kuin tavallisessa mustassa teessä.

Johtopäätökset

Kombuchan sisältämillä maitohappobakteereilla ja antioksidanteilla saattaisi siis olla joitakin hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän, jotta selviäisi onko kombuchan sisältämillä aineilla todella hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen elimistössä. Vaikka kombuchaa ei ehkä kannata alkaa nauttimaan terveysvaikutusten toivossa, on se silti jännittävä vaihtoehto tavallisille virvoitusjuomille.

Sofia & Emmi

Lähteet:

Dufresne C, Farnworth E. Tea, Kombucha, and health: a review. Food Research International 2000, 33: 409-421. doi: 10.1016/S0963-9969(00)00067-3

Greenwalt CJ, Steinkraus KH, Ledford RA. Kombucha, the Fermented Tea: Microbiology, Composition, and Claimed Health Effects. Journal of Food Protection 2000, 63: 976-981. doi: 10.4315/0362-028X-63.7.976

Jayabalan R, Marimuthu S, Swaminathan K. Changes in content of organic acids and tea polyphenols during kombucha tea fermentation. Food Chemistry 2007, 102: 392-398. doi: 10.1016/j.foodchem.2006.05.032

Kombuchaopisto. Kombuchan valmistusohje: https://www.thegoodguys.life/pages/kombuchaopisto Viitattu 31.3.2020.

Kotiliesi. Näin valmistat kombuchaa kotona: https://kotiliesi.fi/ruoka/juomat/mika-ihmeen-kombutsa-trendijuomaa-voi-valmistaa-myos-kotona/ Viitattu 31.3.2020.

Vīna I, Semjonovs P, Linde R, Deniņa I. Current Evidence on Physiological Activity and Expected Health Effects of Kombucha Fermented Beverage. Journal of Medicinal Food 2014, 17: 179-188. doi: 10.1089/jmf.2013.0031

Watawana MI, Jayawardena N, Gunawardhana CB, Waisundara VY. Health, Wellness, and Safety Aspects of the Consumption of Kombucha. Journal of Chemistry 2015, 2015: 1-11. doi: 10.1155/2015/591869