Kuinka terveellinen vaihtoehto makuvesi on?

Makuvesiä eli maustettuja kivennäisvesiä mainostetaan erilaisilla lupauksilla terveyteen liittyen. Yksi vesi auttaa ihon hyvinvointiin, toinen lihasten toimintaan urheilun jälkeen ja kolmas vahvistaa vastustuskykyä. Näillä kuluttajia houkutellaan ostamaan vitamiini- ja mineraalitäytettyjä makuvesiä terveellisempänä vaihtoehtona esimerkiksi virvoitusjuomille. Mutta ovatko makuvedet loppujen lopuksi terveellisiä ja ovatko luvatut terveysvaikutukset tosia?

Markkinoilta voi silloin tällöin bongata kuluttajia harhaanjohtavia, lainvastaisia terveysväitteitä koskien makuvesiä. Varpulan kirjoittamassa Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaankin, että Olvin valmistamaa Vision-vitamiinivettä markkinoitiin väittämällä sen parantavat näköä ja suojaavan silmiä haitallisilta UV-säteiltä sekä älypuhelimien ja tietokoneiden lähettämältä siniseltä valolta. Olvi on jälkeenpäin korjannut väittämänsä.

Kuva: Valtteri Heinonen, Helsingin Sanomat

Kivennäisaineet

Makuvedessä on yleensä enemmän elimistön toiminnalle tärkeitä kivennäisaineita kuin hanavedessä tai virvoitusjuomissa, kuten kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Makuvesissä voi olla myös korkeampi sinkki-, kupari- ja rautapitoisuus. Kivennäisainepitoisuudet tietenkin vaihtelevat tuotteesta riippuen ja käytännössä makuveteen on saatettu lisätä vain yhtä kivennäisainetta, jonka avulla tuotetta mainostetaan. Makuvettä juomalla ei siis välttämättä saa lisättyä yleisellä tasolla kivennäisaineiden saantia. Alla olevasta taulukosta 1 voi nähdä makuveden kivennäisaineiden keskivertomääriä verrattuna virvoitusjuomiin ja hanaveteen. Määrät on otettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden kansallisesta koostumustietopankista eli Finelistä. Moniin makuvesiin on trendikästä lisätä muun muassa sinkkiä ja magnesiumia, vaikka FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan melkein kaikki suomalaiset saavat ravinnostaan tarpeeksi sinkkiä ja noin 70 % suomalaisista saavat ravinnostaan tarpeeksi magnesiumia. Makuvesien mainostus erilaisten kivennäisaineiden saantilähteenä voi kuitenkin saada kuluttajan luulemaan, että näitä on tärkeää saada enemmän ja juuri makuvesistä.

Taulukko 1. Ravintotekijöiden vertailua makuveden, virvoitusjuoman ja hanaveden välillä (Lähde: Fineli)

Ravintotekijä/100 g Makuvesi Virvoitusjuoma Hanavesi
Energia (kcal) 16,0 37 0
Sokeri (g) 3,8 9,1 0
Kalsium (mg) 9,2 2,0 3,0
Kalium (mg) 18,6 1,0 0
Magnesium (mg) 5,3 0,4 0
Natrium (mg) 3,2 3,9 1,0
Suola (mg) 8,3 9,9 2,5

Natrium

Ravitsemuksen ja terveyden kannalta kannattaa kuitenkin keskittyä tarkastelemaan natriumin määrää, jota yleensä voi olla makuvesissä enemmän kuin hanavedessä (taulukko 1). Natrium on kaliumin kanssa tärkeä tekijä elimistön osmoottisen tasapainon eli nestetasapainon säätelyssä. Natrium on myös tärkeässä roolissa nesteen imeytymisessä. Varsinkin helteillä makuvedestä ja sen sisältämästä natriumista voi olla apua nesteytyksessä. Suomalaiset saavat kuitenkin natriumia jo ylimäärin liiallisen suolan käytön takia. Liiallisella suolan saannilla voi olla monia terveydellisiä seurauksia, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskin lisääntyminen ja verenpaineen nouseminen. Vähähiilihappoisissa makuvesissä esiintyy yleensä vähemmän natriumia, ja markkinoilla on myynnissä myös makuvesiä, joissa ei ole yhtään natriumia.

Vitamiinit

Makuvesiä täydennetään usein erilaisilla vitamiineilla ja näistä yleisimpiä ovat C- ja E-vitamiini sekä B-ryhmän vitamiinit. B-ryhmän vitamiineista suomalaisten ravinnolle hyödyllisin olisi folaatti eli B9-vitamiini, sillä sen saanti jää FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan alle saantisuosituksen noin kolmasosalla suomalaisista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että makuvedet olisivat tähän ratkaisu, sillä folaatin saannin voi varmistaa muun muassa hedelmien, vihanneksien ja täysjyväviljan avulla. C-vitamiinilla taas väitetään olevan piristävä ja virkistävä vaikutus, ja kuluttajalle uskotellaan, että tämän pullollisen jälkeen ei enää väsymys paina. Näin ei kuitenkaan ole, sillä C-vitamiinin vaikutuksesta on hyötyä, kun saanti on pitkäaikaista ja säännöllistä. Makuveden juomisen jälkeinen virkeä tunne saattaa johtua C-vitamiinin sijaan yksinkertaisesti juodusta nesteestä. Jo pelkästään hampaiden terveyden takia ei ole kannattavaa alkaa päivittäin litkimään makuvesiä C-vitamiinin saannin tyydyttämiseksi, vaan tarvittavan saannin voi saavuttaa ruokavaliolla. Esimerkiksi paprika ja ruusukaali sisältävät paljon C-vitamiinia.

Energia

Makuvesissä on yleensä enemmän energiaa kuin hanavesissä, mutta vähemmän kuin virvoitusjuomissa (taulukko 1). Kuluttaja voi helposti saada juomista huomaamatta paljon ylimääräistä sokeria ja energiaa, . Jatkuvaa makuvesien käyttöä päivittäin on siis hyvä välttää. Makuvesistä on kuitenkin myös sokerittomia versioita.

Vaikutus hampaisiin

Hiilidioksidin ja veden reagoidessa syntyy hiilihappoa, jota löytyy useista makuvesistä. Se stimuloi suun hermoreseptoreita, jolloin syntyy palava ja piikikäs tuntemus. Se voi olla sekä ärsyttävää että nautinnollista. Vaikka hiilihappo on happo, se ei ole haitallista hampaille. Sen sijaan monet makuvesissä käytettävät hedelmähapot, kuten sitruuna- ja omenahappo voivat aiheuttaa hampaiden eroosiota. Makuvesien sisältämä sokerikaan ei ole hyväksi hampaiden terveydelle. Makuvesien on todettu olevan turvallisempi vaihtoehto virvoitusjuomille ja makuvesien sisältämien mineraali- ja ionikoostumusten on havaittu vaikuttavan positiivisesti hampaiden pinnalla tapahtuviin hajoamisprosesseihin.

Johtopäätökset

Makuvedet eivät välttämättä ole siis niin ihmeellisen terveellisiä kuin niiden markkinoinnista voisi päätellä. Ne voivat silti olla hyvä vaihtoehto nautittavaksi satunnaisesti, kun haluaa vaihtelua tavalliselle hanavedelle tai hieman terveellisemmän vaihtoehdon virvoitusjuomille. Makuvedet eivät kuitenkaan ole ratkaisu korvaamaan niitä vitamiini- ja kivennäisaineita, joita ei sen hetkisestä ruokavaliosta välttämättä saa yhtään tai tarpeeksi. Tärkeintä on ylläpitää monipuolista ruokavaliota, joka turvaa näiden ravintoaineiden saannin. Käytön yleisyys on tässäkin siis avaintekijänä edellä mainittujen terveydelle haitallisten tekijöiden, kuten liiallisen energian, sokerin ja natriumin määrän sekä hedelmä- ja marjahappojen käytön takia. Näihin kannattaakin kiinnittää huomiota valitessaan makuvettä.

Katri Korpunen & Faisa Nieminen

Lähteet:

Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. 4. p. Duodecim, Helsinki 2012. 613 s.

Barroso MF, Silva A, Ramos S, Oliva-Teles MT, Delerue-Matos C, Sales MGF, Oliveira MBPP. Flavoured versus natural waters: Macromineral (Ca, Mg, K, Na) and micromineral (Fe, Cu, Zn) contents. Food Chemistry 2009, 116: 580-589. doi: 10.1016/j.foodchem.2009.03.008

Brown C, Smith G, Shaw L, Parry J, Smith A. The erosive potential of flavoured sparkling water drinks. International Journal of Paediatric Dentistry. 2007: 86-91. doi: 10.1111/j.1365-263X.2006.00784.x

Parry J, Shaw L, Arnaud M, Smith A. Investigation of mineral waters and soft drinks in realtion to dental erosion. Journal of Oral Rehabilitation. 2001: 766-772. doi: 10.1046/j.1365-2842.2001.00795.x

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansanterveyden edistäminen -yksikkö. Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Versio 20. Helsinki 2019 (Viitattu 1.4.2020). Saatavilla: www.fineli.fi

Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2018, 12. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/137433

Varpula S. Olvi markkinoi vitamiini­vettä lainvastaisesti, poisti väitteen näön parantamisesta ja siniseltä valolta suojaamisesta. Helsingin Sanomat. 22.1.2020 https://www.hs.fi/talous/art-2000006380489.html (luettu 1.4.2020)

Wang Y, Chang R, Liman E. TRPA1 is a component of the nociceptive response to CO2. Journal of Neuroscience. 2010: 12958-12963. doi: 10.1523/JNEUROSCI.2715-10.2010