Vaikuttaako homogenointi maidon ravitsemukselliseen laatuun?

Maidon homogenointi on ollut kuuma puheenaihe viime vuosina. Homogenoidun maidon sanotaan vaarantavan hyvinvoinnin monella eri tavalla: maitotauti.com-sivuston mukaan homogenoidut maitotuotteet aiheuttavat mm. astmaoireita, ihottumaa, vatsavaivoja ja gluteeniyliherkkyyttä – mutta todellisuudessa sivuston väitteiden takana ei ole ainuttakaan validia tutkimusta. Yhä useampi pyrkii välttelemään tällaisia tuotteita, ja trendi on laajentunut marginaalisesta siihen pisteeseen, että jopa suuret maitoteollisuuden yritykset kuten Arla, tarjoavat erikseen homogenoimattomia maitotuotteita, ja tuovat homogenoimattomuuden isosti esille markkinoinnissa.

kuva ruoka tilkka tuottaa juoda maito cocktail pisaroita tipat likööri suuri nopeus nopea kuva pirtelö tislattu juomahttps://pxhere.com/fi/photo/398866

Useimmat kuluttajat eivät juurikaan kiinnitä huomiota maidon prosessointiin, mutta tietyissä piireissä vallalla on monia, usein kokemusperäisiä, väittämiä erilaisten maitotuotteiden terveellisyydestä. Internetin keskustelupalstoilta on löydettävissä esimerkiksi seuraavia lauseita: “Myös mikroaaltouunissa kuumentaminen homogenoi tehokkaasti maitotuotteen ja antaa rajuja oireita.”, “Itselleni ja lapsilleni homogenoitu maito saa aikaan sellaiset oireet, että niitä en toivoisi edes vihamiehelleni! Juomme homogenoimatonta luomumaitoa silloin, kun raakamaitoa ei ole saatavilla. Ja jos se on kaupasta loppu, ollaan ennemmin kokonaan ilman. Silloinkin on lasten ihoa pakko rasvailla säännöllisesti (vaikka on omegat sun muut myös kokeiltu).” Valion järjestämää tutkimusta kommentoitiin sanoin “Kannattaa miettiä myös ketkä näitä tutkimuksia yms rahoittaa. Ruoka- ja lääkefirmat? Raha saa tutkimukset tulostumaan. Just sayin’”. Kommenteissa on huomattavissa raju epäluottamus elintarviketeollisuutta kohtaan, mikä edesauttaa sitä, ettei tietoja tueta – tai edes haluta tukea – faktoilla, vaan luotetaan mieluummin omaan kokemukseen. Kalifornian yliopiston tutkimuksessa vuonna 2013 huomattiin sama ilmiö luomumaidon kohdalla: erityisesti taidealojen opiskelijoiden mielikuvissa luomumaito oli terveellisempi ja maun kannalta parempi vaihtoehto, vaikka sokkotestissä luomumaitoa ei erotettu ‘tavallisesta’.

Homogenoinnilla tarkoitetaan maidon rasvan pilkkomista mekaanisesti pienemmäksi, jolloin maidon rasva pysyy maidossa tasaisesti. Homogenoinnin avulla estetään maidon kermoittuminen eli maitorasvan nouseminen maidon pinnalle. Näin saadaan tasalaatuista maitoa, jonka rakenne ja suutuntuma on tasainen ja miellyttävä. Homogenointi tapahtuu homogenisaattorissa, jossa 60-asteiseksi lämmitetty maito johdetaan korkean paineen avulla ohuen raon läpi, jolloin rasvapalloset pilkkoutuvat pienemmiksi. Näin ollen esimerkiksi kuluttajan aikaisemmassa kommentissa mainittu mikroaaltouunissa tapahtuva lämmittäminen ei nykyisen tiedon mukaan homogenoi maitoa. Osa ihmisistä sietää ulkomailla maitotuotteita paremmin kuin Suomessa, ja sen moni kuluttaja selittää nimenomaan suomalaisen maidon väitetyn korkealla prosessointiasteella. Todellisuudessa eroja hyvinvoinnissa on hyvin vaikea rajata juuri maitotuotteiden vaikutukseksi, sillä erityisesti lomamatkoilla myös muut vatsaoireita aiheuttavat raaka-aineet, kuten ruisleipä ja ksylitoli, jäävät pois ruokavaliosta ja vastaavasti stressi usein vähenee. Lisäksi maito on saatettu UHT-käsitellä erittäin korkeissa lämpötiloissa, mikä saattaa tehdä maidosta helpommin siedettävää elimistölle.

Kuvahaun tulos haulle milk homogenization

Maidon homogenointi pääpiirteissään

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Homogenizing_valve.svg

 

Homogenointi ei itsessään muuta maidon kemiallista koostumusta eikä ravintoarvoa. Pitää kuitenkin muistaa, että maito yleensä lämpökäsitellään ennen tai jälkeen homogenoinnin säilyvyyden parantamiseksi. Näillä lämpökäsittelyilläkin (esim. pastörointi ja UHT-käsittey) on kuitenkin vain vähäisiä vaikutuksia maidon kivennäisaine- ja vitamiinipitoisuuksiin. Homogenoinnissa rasvapallosten ja proteiinien pinta-ala kasvaa, jolla on vaikutuksia ennen kaikkea ravitsemusfysiologisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi maidon homogenointi näyttäisi parantavan maidon ravintoaineiden imeytymistä, koska pienempien rasva- ja proteiinipartikkelien vuoksi ruoansulatusentsyymeillä on enemmän pinta-alaa toimia. Esimerkiksi vapaiden rasvahappojen vapautuminen on nopeampaa homogenoidussa maidossa. Usein kuitenkin väitetään, että maidon homogenointi on vatsavaivojen syynä. Maidon homogenoinnin vaikutusta vatsavaivojen aiheuttajana on tutkittu, mutta näyttöä ei kuitenkaan ole riittävästi. Tässä yhteydessä huomioitavaa on se, että laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa, joka on useimpien maidon aiheuttamien vatsaoireiden syynä.

Annika ja Ville

 

Lähteet:

 

  • Michalski, Marie-Caroline. Januel, Caroline. 2006. Does homogenization affect the human health properties of cow’s milk? Trends in Food Science & Technology. s. 423-437
  •  Tunnick, Michael H. Ren, Daxi X. ym. 2016.  Effect of heat and homogenization on in vitro digestion of milk. s. 4124-4139
  • Puetz CM: Consumer Perception of Organic Milk, 2003 a senior project in California Polytechnic State University
  • http://maitotauti.com , luettu 2.12.2018
  • http://www.milkworks.fi/oppimateriaali/kasittely-meijerissa/homogenointi/Sivut/default.aspx , luettu 3.12.2108