Onko prosessoitu härkäpapu ravitsemuksellisesti prosessoimatonta parempaa?

Härkäpapu on hyvä proteiinin lähde, jossa on monia välttämättömiä aminohappoja (Rokka ym. 2018). Siinä on myös runsaasti kuitua ja joitakin vitamiineja sekä kivennäisaineita. Härkäpavussa on jonkin verran hiilihydraatteja, mutta rasvaa siinä ei juurikaan ole (Fineli).

Härkäpapuja ei voi kuitenkaan syödä sellaisenaan, vaan ne vaativat käsittelyä. Ne nimittäin sisältävät ihmiselle haitallisia aineita, kuten proteaasi-inhibiittoreita, lektiinejä, visiiniä ja konvisiinia (Rokka ym. 2018). Proteaasi-inhibiittorit heikentävät joidenkin ravintoaineiden imeytymistä, ja lektiinit saavat aikaan punasolujen yhteenliimautumista sekä vaikuttavat elimistön puolustusmekanismeihin. Visiini ja konvisiini voivat saada aikaan hemolyyttisen anemian punasoluja hajottamalla ihmisillä, joilla puuttuu hajoituksen korjaava entsyymi. Esimerkiksi keittäminen, idättäminen ja fermentointi voivat estää näiden haitta-aineiden toimintaa (Rokka ym. 2018).

Tuoreet härkäpavut tulee siis keittää. Ruokakaupoista löytyy kuitenkin usein kuivattuja härkäpapuja. Härkäpapujen kuivaaminen alkaa jo pellolla, ja sitä jatketaan tarvittaessa sadonkorjuun jälkeen paperin päällä huoneenlämmössä (Rokka ym. 2018). Kuivattuja härkäpapuja ei voida syödä sellaisenaan vaan niitä pitää ensin liottaa vedessä 8-12 h, minkä jälkeen niitä keitetään noin tunti (Rokka ym. 2018). Härkäpavuista voidaan myös jalostaa erilaisia elintarvikkeita kuten härkäpapurouhetta. Härkäpapurouhe valmistetaan härkäpapujauhosta teollisesti, ja siihen voidaan lisätä myös esimerkiksi herneproteiinia. Ennen käyttöä myös rouhe pitää kypsentää, ellei sitä ole esikypsennetty valmiiksi (Rokka ym. 2018).

Tässä blogitekstissä käsitellään härkäpavun prosessoinnin vaikutusta sen ravitsemukselliseen laatuun. Tarkoituksena on selvittää, miten kuivattujen härkäpapujen prosessointi syömäkelpoiseksi sekä miten härkäpavun prosessointi härkäpapurouheeksi vaikuttaa niiden ravintoarvoon verrattuna prosessoimattomaan tuoreeseen härkäpapuun. Heikentääkö vai parantaako prosessointi ravitsemuksellista laatua?

Prosessoidut kuivatut härkäpavut

Kuivattujen härkäpapujen prosessointimenetelmillä eli liotuksella ja keittämisellä ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta härkäpavun ravintoarvoihin. Prosessoitujen ja tuoreiden härkäpapujen energiaravintoainesisällössä on vain pieniä eroja, jotka todennäköisesti johtuvat vain erilaisesta määritystavasta (Fineli). Proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa sekä myös energiaa niistä saadaan siis yhtä paljon.

Kuitua prosessoidussa kuivatussa härkäpavussa on hiukan enemmän. Myös kivennäisaineita on siinä enemmän rautaa lukuun ottamatta. Natriumia ja seleeniä on prosessoidussa härkäpavussa yli tuplasti enemmän, mutta muutoin erot kivennäisaineiden välillä ovat pieniä. Vitamiineja prosessoidussa härkäpavussa taas on tuoretta papua vähemmän. Suurimman osan kohdalla erot ovat pieniä, mutta A–, C– ja K–vitamiineja tuoreessa pavussa on huomattavasti enemmän. Vitamiineja siis tuhoutuu prosessoinnin vaikutuksesta. Taulukossa 1 on esitetty tarkemmin ravintoaineiden eroavaisuuksia.

Taulukko 1. Tuoreen ja prosessoidun kuivatun pavun ravitsemukselliset erot (Fineli).

Ravintoaineet/kuitu  Tuore härkäpapu   Prosessoitu kuivattu härkäpapu 
Kuitu  4,2 g  5,4 g 
Kivennäisaineet     
Natrium  2 mg  5 mg 
Seleeni  1,2 µg  2,6 µg 
Vitamiinit     
A-vitamiini RAE  17,5 µg  0,8 µg 
C-vitamiini  33 mg  0,3 mg 
K-vitamiini  µg  2,9 µg 


Härkäpapurouhe
 

Täyttä härkäpapua olevaa rouhetta saa esimerkiksi Vihreältä härältä. Härkäpapurouheiden lisäksi on olemassa härkäpapurouheseoksia. Esimerkiksi Verson härkäpapurouheseoksessa on härkäpavun lisäksi herneproteiinia ja melassia (Foodie). Härkäpapu on kuivattu ennen rouheen valmistusta, mikä vaikuttaa itsessään jo härkäpavun ravintosisältöön (Revilla 2015). Kokonaista papua pienemmän palaset ovat nopeampia kypsentää (Rokka 2018).

Tutkin aluksi härkäpapurouheen ravintosisältöä Vihreän härän sivuilta, mutta päädyin Finelin arvoihin niiden ristiriitaisuuden vuoksi. Finelin arvojen perusteella vaikuttaisi siltä, että härkäpapurouheen energiapitoisuus ja ravintoainetiheys ovat huomattavan suuria verrattuna prosessoimattomaan härkäpapuun. Tuoreessa härkäpavussa on energiaa vain noin kolmannes rouheen energiasisällöstä, ja esimerkiksi proteiinia rouheessa on yli kolminkertainen määrä. Myös kivennäisaineita on huomattavasti enemmän rouheessa. Toisaalta vitamiineista joidenkin määrä pysyy prosessissa muuttumattomana (E & K– vitamiini), suurimman osan määrät kasvavat (tosin vähemmän kuin kivennäisaineilla), ja joidenkin määrät laskevat (C– vitamiini & folaatti). Nämä muutokset johtunevat kuivaamisen ja mahdollisen esikypsennyksen aiheuttamista muutoksista härkäpavun ravintosisältöön, sillä kumpikin ravintoaine on herkkä käsittelyille (Revilla 2015).

Taulukko 2: Härkäpapurouheen vertailua tuoreeseen härkäpapuun, tarkasteltava annos on 100 grammaa (Fineli).

Energiaravintoaineet (& kuitu) Tuore härkäpapu Härkäpapurouhe
Energia 102 kcal 331 kcal
Proteiini 8,8 g 28,5 g
Hiilihydraatti 13,1 g 42,2 g
Rasva 0,6 g 1,9 g
Kuitu 4,2 g 13,6 g
Kivennäisaineet
Kalium 250 mg 1062 mg
Seleeni 1,2 µg 8,2 µg
Rauta 1,9 mg 6,7 mg
Vitamiinit
Folaatti 96 µg 78,8 µg
C-vitamiini 33 mg 1,4 mg
Tiamiini 0,15 mg 0,55 mg

Toisaalta muutokset on suhteutettava annoskokoon. Finelin mukaan annos härkäpapurouhetta on puolet tuoreen härkäpavun annoksesta. Pieni annos härkäpapurouhetta on Finelin mukaan 30 grammaa, kun taas tuoretta härkäpapua 60 grammaa. Suhteutettuna annoskokoon eroavaisuudet tasoittuvat. Esimerkiksi tuotteen sisältämän energia ei eroa aivan yhtä merkittävästi, sillä se on alle kaksinkertainen. Vitamiineista folaatin ja C– vitamiinin erot pysyivät merkittävinä, ja myös kivennäisaineita löytyi rouheesta enemmän, vaikka annoskoko huomioitiin. Proteiinin, kuidun ja hiilihydraatin määrien erot eivät säilyneet aivan yhtä merkittävinä, vaikkakin rouhe selvästi on näille parempi lähde.

Taulukko 3: Härkäpapurouheen ja tuoreen härkäpavun ravintoainepitoisuuksiasuhteutettuna annoskokoon. Kummassakin on käytössä ”pieni annos”, mikä tarkoittaa tuoreella härkäpavulla 60 g ja härkäpapurouheella 30 g (Fineli).

Energiaravintoaineet (& kuitu) Tuore härkäpapu Härkäpapurouhe
Energia 61 kcal 99 kcal
Proteiini 5,3 g 8,6 g
Hiilihydraatti 7,9 g 12,7 g
Rasva 0,4 g 0,6 g
Kuitu 2,5 g 4,1 g
Kivennäisaineet
Kalium 150 mg 318,6 mg
Seleeni 0,7 µg 2,5 µg
Rauta 1,1 mg 2 mg
Vitamiinit
Folaatti 57,6 µg 23,6 µg
C-vitamiini 19,8 mg 0,4 mg
Tiamiini 0,1 mg 0,16 mg 

Onko prosessoitu härkäpapu siis tuoretta ravitsemuksellisesti parempaa?

Tuoreen härkäpavun haitallisten yhdisteiden tuhoutuessa prosessoitu härkäpapu on ainakin turvallisempaa syödä.  Prosessoitu kuivattu härkäpapu on energiaravintoaineiden osalta samanarvoista. Eroa aiheuttavat C, A ja K -vitamiinit, joita on prosessoidussa kuivatussa pavussa vähemmän, ja puolestaan muutamat kivennäisaineet, joita on siinä enemmän. Härkäpapurouhe on puolestaan tuoretta härkäpapua selvästi ravintoainetiheämpää. C-vitamiinin ja folaatin määrät näyttäisivät prosessoinnissa laskeneen, mutta muuten rouheen ravintoainekoostumus on erinomainen. Lopputuloksena pohdimme, ettei prosessoitu kuivattu härkäpapu tai härkäpapurouhe ole kumpikaan tuoretta härkäpapua huonompi vaihtoehto ravitsemuksellisesti, tietysti annosmäärät huomioiden. Näistä kuitenkin härkäpapurouhe vie voiton ravintoainetiheydellään.


Verson härkäpapurouheseos.
Kuva: Juuli Palkama

Kirjoittajat: Nea Änkilä & Juuli Palkama

Lähteet:

Fineli. Elintarvikkeiden koostumustietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemusyksikkö, Helsinki 2017. Saatavilla: www.fineli.fi

Rokka S. Heikkilä J, Hellström J, Järvenpää E, Kahla M, Keskitalo M, Kuoppala K, Manni K, Mäkinen K, Mäkinen S, Pihlava J, Tahvonen R. Palkokasvit elintarvikkeena. Luonnonvarakeskus, Helsinki 2018.

Vihreä härkä härkäpapurouhe. Saatavilla: https://www.xn--vihrehrk-4zabc.fi/tuote/harkapapurouhe-600g/ (22.4.2020)

Miten kananmuna ja kasvipohjaiset kananmunankorvikkeet eroavat toisistaan?

Kananmunan kemiallinen koostumus tekee siitä ainutlaatuisen raaka-aineen, joka soveltuu ominaisuuksiltaan erinomaisesti monenlaiseen ruuanlaittoon ja leivontaan. Kananmuna on myös ravintosisältönsä puolesta otollinen raaka-aine, sillä se sisältää runsaasti proteiinia, lähes kaikkia tarpeellisia vitamiineja sekä ihmiselle välttämättömiä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Kananmunan kuohkeuttavia ja sitovia ominaisuuksia voidaan leipoessa korvata esimerkiksi tofulla, banaanilla tai chiansiemenillä. Viime vuosina markkinoille on ilmestynyt myös joitakin kasvipohjaisia valmisteita, jotka on suunniteltu nimenomaan kananmunan ominaisuuksia jäljittelemään. Näistä vaihtoehdoista voisi olla hyötyä esimerkiksi kananmuna-allergikoille, korkeasta kolesterolista kärsiville sekä vegaaniruokavaliota noudattaville. Päätimme tutkia, miten kananmuna ja kananmunaa korvaavat tuotteet oikeastaan eroavat toisistaan. Valitsimme tutkittaviksi kasvipohjaisiksi kananmunankorvikkeiksi kaksi hyvin erilaista vaihtoehtoa, Follow Your Heart VeganEgg:in ja Aquafaban. Näitä tuotteita vertasimme kananmunaan ravintosisällöltään ja funktionaalisilta ominaisuuksiltaan.

VeganEgg vs. kananmuna

VeganEgg on Yhdysvaltalaisen Follow Your Heart Products:in kehittämä soijapohjainen valmiste, joka on tarkoitettu vaihtoehdoksi kananmunalle esimerkiksi leipomisessa sekä munakkaiden ja munakokkeleiden valmistuksessa. VeganEgg on koostumukseltaan kuivaa jauhetta ja sen peruskäyttöohjeena on vispata kaksi ruokalusikkallista valmistetta noin desilitraan kylmää vettä, jolloin lopputuloksena on yhtä kananmunaa vastaava määrä tuotetta. Kuluttajakokemuksien perusteella VeganEgg ei täysin vastaa kananmunaa vaahtoutumis- ja sidosaineominaisuuksiltaan leipomistarkoituksissa, mutta se soveltuu leipomiseen, jossa vaahtoutuminen ei ole välttämätöntä. Lisäksi VeganEgg soveltuu erinomaisesti vegaaniseen ruuanlaittoon, kuten munakkaiden paistamiseen pannulla. Ravintohiivan ja rikkimäiseltä maistuvan mustan suolan avulla VeganEgg on saatu muistuttamaan kananmunaa myös makunsa puolesta.

Kun vertaillaan kananmunan ja VeganEgg:in ravintosisältöä, nähdään että yhdessä kananmunassa on tuplasti enemmän energiaa kuin vastaavassa annoksessa VeganEggiä. Proteiinia on VeganEgg-valmisteessa reilusti, 30 grammaa 100 grammassa, mutta yhtä kananmunaa vastaavassa annoksessa (10g) proteiinin määrä jää vain kolmeen grammaan, eli alle puoleen yhden kananmunan proteiinimäärästä. VeganEgg sisältää kaliumia ja kalsiumia kananmunaa enemmän, mutta muissa vitamiini- ja kivennäisainepitoisuuksissa jää se kananmunaan verrattuna hieman alakynteen. VeganEgg:in hyvänä puolena on, että se ei sisällä lainkaan kolesterolia, jota kananmunan keltuainen taas sisältää runsaasti. Korkea kolesterolipitoisuus saattaa olla ongelmallista kolesterolia alentavaa ruokavaliota noudattaville ja valtimotauteihin sairastuneille.

Kumpi siis kannattaisi valita omeletin tekoon, kananmuna vai VeganEgg? Ravintosisällöltään kananmuna on proteiini- ja vitamiinipitoisempi, mutta VeganEgg:kään ei ole vaihtoehtona epäterveellinen. Tällä hetkellä valinta lienee kuitenkin monelle selkeä, mikäli hinnalla on merkitystä päätöksenteossa. Yhdellä VeganEgg-kennolla on hintaa noin 11 euroa ja kennossa on tuotetta 114g eli 11-12 ‘’muna’’annosta. 12 kananmunan kenno sen sijaan maksaa ruokakaupassa noin 1,5 euroa. VeganEgg:in käyttäminen tulee siis lähes 10-kertaisesti kalliimmaksi kuin kananmunien.

Taulukko 1. Kananmunan ja Veganegg:in ravintosisällöt

  Kananmuna (1kpl) 55g VeganEgg (1 annos) 10g
Energia 309 kJ (74 kcal) 147kJ (35kcal)
Rasva 5.1 g 1g
Josta tyydyttynyttä 1.3g 0g
Kolesteroli 198mg 0mg
Hiilihydraatti 0.2g 5g
Josta sokeria 0.2g 1g
Kuitu 0g 1g
Proteiini 6.9g 3g
Suola 155mg 150mg
D-vitamiini 1.2µg 1µg
E-vitamiini 1mg 0mg
Kalsium 31.4mg 91mg
Rauta 0.9mg 1mg
Kalium 71.5mg 160mg

VeganEgg ainesosat: Luomu soijajauhe (Luomu soijapavut)(49%), Stabilointiaineet: (Muunneltu selluloosa, gellaanikumi, selluloosa, karrageeni) kiinteytysaine: Kalsiumlaktaatti (kasvipohjainen), luonnolliset makuaineet (sisältää mustaa suolaa [musta suola, yrtit]), ravintohiiva, musta suola, Väri: Karoteenit (Beta-karoteeni).

Aquafaba vs. kananmuna

Aquafaba puolestaan ei ole varsinaisesti kaupoissa myytävä kananmunankorvike, vaan jokainen voi valmistaa sitä itse vaahdottamalla säilykekikherneiden tai –papujen lientä. Kyseessä on siis se liemi, joka yleensä kaadetaan viemäristä alas. Ylijäävän liemen käyttömahdollisuudet luultavasti ensimmäisenä havaitsi ranskalainen kokki Joel Roessel vuonna 2014. Hän huomasi liemen vaahtoutuvan vatkattaessa, ja vaahto onkin vaikea erottaa kananmunan valkuaisvaahdosta. Aquafabaa voidaan käyttää valkuaisten lailla monissa leivonnaisissa ja ruoissa, kuten marengissa, jäätelössä ja majoneesissa, jolloin 2 ruokalusikallista aquafabaa korvaa yhden valkuaisen. Mutta mihin perustuu tämä säilykeliemen vaahtoutuva ominaisuus?

Munanvalkuaisen vaahto muodostuu, kun siihen vatkataan ilmaa. Syntyvä vaahto on siis kaasu-nesteessä seos, jossa kaasuna on ilma ja nesteenä vesi. Seoksen olomuoto muuttuu vaahdoksi, kun vatkattaessa kananmunan proteiinit avautuvat ketjuiksi ja asettuvat ilman ja veden rajapinnalle muodostuvien kuplien ympärille. Kovan vaahdon saa aikaan, kun vatkaus jatkuu voimakkaana pitkään rikkoen proteiinimolekyylien rakenteen, jolloin ne koaguloituvat eli hyytyvät.

Aquafaban vaahtoutuva ominaisuus perustuu matalamolekyylipainoisten proteiinien, kuten albumiinien, ja hiilihydraattien yhdistelmään. Säilykeliemen sisältävät saponiinit ovat tyypillisesti vaahtoutuvia, mutta ne eivät pienten pitoisuuksien takia luultavasti ole merkittävänä osana vaahdon muodostumista. Aquafaban funktionaaliset ominaisuudet ovat monin tavoin verrattavissa kananmunan valkuaiseen, mutta sitä voidaan lisäksi useasti pakastaa, sulattaa, lämmittää ja jäähdyttää. Valkuaisella ei ole tällaisia ominaisuuksia, sillä se hyytyy kuumennettaessa pysyvästi. Tutkimuksessa, jossa sokerikakut oli valmistettu joko valkuaisista tai aquafabasta, todettiin etteivät kakut eronneet väriltään tai rakenteeltaan toisistaan. Aquafabasta valmistetut kakut olivat kuitenkin vähemmän kimmoisia ja koossapysyviä kuin kakut, jotka sisälsivät valkuaista.

Aquafaban ravintosisältö on tieteellisesti vielä melko vähän tutkittua, mutta selkeästi se on ravitsemuksellisesti melko hyödytöntä verrattuna kananmunan suotuisaan ravintosisältöön. Säilykekikherneliemessä on 18 kcal/100 g ja se sisältää 94 g/100 g vettä, 1.5 g/100 g proteiinia, 0.5 g/100 g tuhkaa ja hiilihydraatteja, kuten sokereita ja tärkkelystä. Ravintosisällöt vaihtelevat kikherne- ja papulajien, säilykkeiden prosessointimenetelmien, olosuhteiden ja suolan mukaan. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, sisältääkö aquafaba terveydelle haitallisia aineita. Itse liotettujen kikherneiden tai papujen lientä ei tule käyttää, sillä se ainakin sisältää myrkyllistä lektiiniä.

Varsinaista syytä valkuaisen korvaamiseen aquafaballa ei löydy, jollet noudata vegaaniruokavaliota. Vegaanien keskuudessa aquafaba onkin ollut edullinen ratkaisu täydellisten marenkien ja brownieiden valmistamiseen. Aquafaba lisäksi luo loputtomat kokeilujen mahdollisuudet!

Elsa ja Veera

Lähteet:

https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/858?q=kananmuna&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&

http://aquafaba.com/nutrition.html

https://followyourheart.com/https://www.amazon.com/Follow-Your-Heart-Egg-Vegan/dp/B016V9W6QE/ref=cm_cr_arp_d_product_top?ie=UTF8&th=1

https://www.amazon.com/Follow-Your-Heart-Egg-Vegan/dp/B016V9W6QE/ref=cm_cr_arp_d_product_top?ie=UTF8&th=1

Rana Mustafa, Yue He, Youn Young Shim, Martin J. T. Reaney. 2018. Aquafaba, wastewater from chickpea canning, functions as an egg replacer in sponge cake. Institute of Food Science & Technology. 53: 2247-2255
Stantiall S, Dale K, Calizo F, Serventi L. 2018. Application of pulses cooking water as functional ingredients: the foaming and gelling abilities. European Food Research and Technology 244(1):97-104 

 

Miten täydennetyt kasvimaidot eroavat ravitsemuksellisesti lehmänmaidosta?

 

Markkinoilla olevien kasvimaitojen määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana huimasti vegaanisen ruokavalion ja kasviperäisten tuotteiden suosion lisääntymisen myötä.  Suomessa on tällä hetkellä markkinoilla ainakin soija-, riisi-, manteli-, kaura-, kookos- ja pähkinäpohjaisia kasvimaitoja. Osa juomista on makeuttamattomia ja osaan on lisätty sokeria. Tämän lisäksi joitain kasvimaidoista, kuten kaura- ja soijapohjaisia juomia on saatavilla maustettuina, kuten kaakaojuomana. Monia kasvimaidoista on saatavilla myös luomuna ja joillain merkeillä on omat erityisesti kahviin ja kuumennukseen tarkoitetut juomansa. Monet kasvimaidoista ovat täydennettyjä, eli niihin on lisätty valmistuksen yhteydessä vitamiineja ja kivennäisaineita1.

Mikä kasvimaidoista kannattaisi valita, jos etsii vaihtoehtoa tavalliselle lehmänmaidolle? Onko ravitsemuksellisesti väliä, minkä kasvimaidon valitsee ja miten kasvimaidot eroavat ravitsemuksellisesti lehmänmaidosta? Tämä blogiteksti tarkastelee eri kasvimaitojen ravitsemuksellisia eroja lehmänmaitoon verrattuna. Erilaisten kasvimaitojen suuren valikoiman vuoksi vertailu keskittyy täydennettyihin ja maustamattomiin soija-, kaura- manteli- riisi- ja kookosjuomiin. Vertailuun on valittu kustakin kasvimaitoryhmästä mahdollisimman hyvin omaa tuoteryhmäänsä edustava tuote, jonka lisäksi on pyritty valitsemaan eri valmistajia. Vertailukohteena on tavallinen rasvaton lehmänmaito, joka valittiin vertailukohteeksi, koska on rasvattomana ravitsemuksellisesti suositeltavampi ruokajuoma kuin kevytmaito.

 

Vertailu rasvattomaan maitoon: energia, hiilihydraatit ja proteiini

Energia(kcal) Hiilihydraatti(g) -josta sokereita(g) Proteiini (g)
Valio rasvaton maito 33 4,9 4,9 3,3
Alpro Original soijajuoma* 39 2,5 2,5 3
Oatly kaurajuoma 50 6,6 4,1 1,0
Rainbow mantelijuoma 14 0,1 0,4
Rice dream original + calcium riisijuoma 50 9,9 7,1 0,1
Alpro kookospähkinäjuoma 20 2,7 1,9 0,1

 

Rasva, ravintokuitu, suola

Rasva(g) -josta tyydyttynyttä(g) Ravintokuitu(g) Suola(g)
Valio rasvaton maito 0 0 0 0,10
Alpro Original soijajuoma* 1,8 0,3 0,5 0,09
Oatly kaurajuoma 1,5 0,2 0,8 0,11
Rainbow mantelijuoma 1,2 0,1 0,12
Rice dream original + calcium riisijuoma 1 0,1 0,12
Alpro kookospähkinäjuoma 0,9 0,9 0,1 0,13

= valmistaja ei ole ilmoittanut

* makeutettu, sisältää lisättyä sokeria

 

Verrattuna rasvattomaan maitoon, kasvimaidoissa on tuotteesta riippuen enemmän tai vähemmän energiaa.  Kaura- ja riisipohjaiset juomat sisältävät luonnostaan lehmänmaitoa enemmän hiilihydraatteja ja energiaa. Sen sijaan  esimerkiksi makeuttamaton mantelijuoma on vähäkalorista, eikä sisällä juuri lainkaan hiilihydraatteja. Osa kasvimaidoista, kuten useat soijajuomat, sisältävät lisättyä sokeria. Melkein joka tuoteryhmästä on kuitenkin saatavilla myös makeuttamaton versio ja esim. maustamattomat kaurajuomat ovat yleisesti makeuttamattomia. Proteiinia kasvimaidot sisältävät niukasti, ainoana poikkeuksena soijajuoma, joka yltää proteiinipitoisuudessa lähes lehmänmaidon tasolle. Myös soijaproteiinin aminohappokoostumus on kasviproteiiniksi hyvä, vaikka eroaakin lehmänmaidosta 2. Rasvaa kasvimaidot sisältävät pääosin 1-2% mutta rasva on pääosin tyydyttymätöntä, poikkeuksena kookospohjaiset juomat, joissa rasva on tyydyttynyttä 3. Eroja on kuitenkin rasvan lähteissä. Rainbown mantelijuoman rasva on valmistusaineiden perusteella peräisin ainoastaan manteleista. Osan kasvimaitojen valmistusaineena on kasviöljyjä, esimerkiksi Oatlyn kaurajuoma sisältää rapsiöljyä ja Rice Dreamin riisijuoma auringonkukkaöljyä.   Kaura- ja soijajuomien eduksi voidaan katsoa, että ne sisältävät jonkin verran myös ravintokuitua. Suolaa kasvimaidoissa on suunnilleen saman verran kuin lehmänmaidossakin. Erona on, että kasvimaitojen suola on lisättyä ja rasvattoman maidon luontaisesti siinä esiintyvää suolaa. Useimmat kasvimaidot sisältävät rasvattomasta maidosta poiketen erilaisia lisäaineita.

 

Kalsium (mg) B2-vit.( µg)

B12-vit.

( µg)

D-vit.

( µg)

Jodi

( µg)

Valio rasvaton maito 120 0,2 0,4 1 16
Alpro Original soijajuoma 120 0,21 0,38 0,75
Oatly kaurajuoma 120 0,38 0,38 1,5
Rainbow mantelijuoma 120 0,21 0,38 0,75
Rice dream original + calcium riisijuoma 120 0,375 0,75
Alpro kookospähkinäjuoma 120 0,38 0,75

– = valmistaja ei ole ilmoittanut

 

Lehmän maito sisältää luonnostaan kalsiumia, B2- ja B12-vitamiinia ja jodia. Tämän lisäksi maitotuotteisiin lisätään D-vitamiinia. Täydennetyt kasvimaidot yrittävät pääosin jäljitellä lehmänmaidon kivennäisaine- ja vitamiinikoostumusta, ja suurimpaan osaan niistä on siksi lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia sekä moniin B2- ja B12-vitamiineja.  Maitotuotteiden lisätty D-vitamiini on eläinperäistä D3-vitamiinia ja kasvimaitoihin lisättävä kasviperäistä D2-vitamiinia4. Lisättyä D-vitamiinia kasvimaidot ja lehmänmaito sisältävät likipitäen yhtä paljon, mutta D2-vitamiini ei ole nykytietämyksen mukaan biologisesti yhtä tehokasta 5 . Joihinkin kasvimaitotuotteisiin, kuten Valion Oddlygood kaurajuomaan (ei mukana vertailussa) on lisätty myös jodia. Lehmänmaito sisältää luonnostaan kalsiumia, täydennettyjen kasvimaitojen kalsium on tuotteesta riippuen erilaisina kalsiumsuoloina, joiden imeytyminen mahdollisesti eroaa lehmänmaidon kalsiumista. Ilman täydentämistä kasvimaidot jäisivät kalsium- ja vitamiinipitoisuuksissa kuitenkin kauaksi lehmänmaidosta. Esimerkiksi Rainbown luomusoijajuoma sisältää kalsiumia 21,4 mg, eli noin kuusi kertaa vähemmän kuin rasvaton maito 6.  Mantelijuoma puolestaan sisältää mantelia n 2% ja on tämän lisäksi pääosin vettä, eli ilman vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäämistä niiden pitoisuus jäisi heikoksi.

Palaten alkuperäiseen kysymykseen, mikä kasvimaidoista siis kannattaisi valita?  Jos käyttää kasvimaitoa satunnaisesti maitotuotteiden ohella, valinnan voi tehdä maun perusteella. Vegaaniruokavaliota noudattavan tai maitotuotteita kokonaan välttelevän kannattaa valita makeuttamaton kasvimaito, joka on täydennetty kalsiumilla, B2-, B12-, ja D-vitamiineilla, koska muuten sen saanti jää helposti vähäiseksi2. Parhaiten lehmän maitoa myös proteiinin osalta vastaa täydennetty soijajuoma. Suomalaisilla ei kuitenkaan yleensä ole puutetta proteiinista, tämä koskee myös hyvin koostettua vegaaniruokavaliota 2. Ravintosisällön ja maun lisäksi lehmänmaidolla ja eri kasvimaidoilla on eroa mm. hinnassa, kotimaisuusasteessa, käyttäytymisessä ruuanvalmistuksessa ja sopivuudessa eri erityisruokavalioihin. Valikoiman ja kilpailun kasvaessa on todennäköistä, että eri kasvimaidot alkavat kilpailla keskenään ravintosisällön ja lisättyjen ainesosien suhteen. Tuotevalikoima tulee myös luultavasti laajenemaan nykyistä enemmän hapanmaitotuotteita vastaaviin kasviperäisiin valmisteisiin. Tulevaisuudessa markkinoilla voisi olla esimerkiksi proteiinilisättyä kaurajuomaa, eri kasviproteiineista valmistettua rahkaa ja hapatettua ”mantelipiimää”.

Kiinnostuitko erilaisista kasvimaidoista?

Valikoimaan voi tutustua esimerkiksi täällä:

http://www.vegaanituotteet.net/kasvimaitotuotteet/maidot-kermat/

 

Vertailussa mukana olleiden tuotteiden ainesosat:

  • Valio rasvaton maito: maitoja D-vitamiini.
  • Alpro Original Soijajuoma: vesi, kuoritut soijapavut(8%), sokeri, kalsiumkarbonaatti, happamuudensäätöaine (kaliumfosfaatit), aromi, merisuola, stabilointiaine (gellaanikumi), vitamiinit (B2, B12, D2).
  • Oatly Kaurajuoma: Kaurapohja (vesi, kaura 10%), rapsiöljy, kalsiumkarbonaatti, kalsiumfosfaatteja, jodioitu suola, vitamiinit (D2, riboflaviini ja B12).
  • Rainbow mantelijuoma: Vesi, manteli 2%, kivennäisaine (kalsiumkarbonaatti), sakeuttamisaineet (E 418, E 412), emulgointiaine (E 322), suola, vitamiinit (B2, B12, D2).
  • Rice dream original + calcium riisijuoma: Vesi, riisi (14%), auringonkukkaöljy, kalsiumfosfaatti, stabilointiaine: gellaanikumi, merisuola, D2- & B12-vitamiinit
  • Alpro Kookospähkinäjuoma: vesi, kookosmaito (5,3%) (kookoskerma, vesi), riisi (3,3%), trikalsiumfosfaatti, stabilointiaineet (guarkumi, gellaanikumi, ksantaanikumi), merisuola, vitamiinit (B12, D2), aromit

Rebekka Laukkanen

 

Lähteet

  1. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/koostumus/elintarvikkeiden-taydentaminen-ravintoaineilla/
  2. https://www.hs.fi/talous/art-2000002925975.html
  3. https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002913659.html
  4. https://www.valio.fi/ravitsemus/artikkelit/maitotuotteet-ja-d-vitamiini/
  5. https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_artikkeli=uux21807
  6. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/33135?q=soija%20alpro&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&offset=50&

Tuotetiedot: valmistajien suomenkieliset internet-sivut (Rainbown mantelijuoma ja Rice Dream original + calcium riisijuoma: Foodie)

 

Mitä eroa on kasviperäisillä maitojuomilla ja lehmänmaidolla?

Yhä useampi kuluttaja valitsee kaupassa kasviperäisen maitojuoman lehmänmaidon sijaan.1 Syitä kasviperäisten vaihtoehtojen suosimiseen saattavat olla ruokarajoitteet, uskomus terveellisemmästä valinnasta tai oma ideologia. Esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattavien määrä on lisääntynyt, mikä lisää myös kasviperäisten maitojen kysyntää. Tässä tekstissä pohdimme ravitsemuksen ja prosessoinnin näkökulmasta, mitä eroa on lehmänmaidolla ja kasviperäisellä maitojuomalla.

Valitsimme tutkittaviksi kasviperäisiksi maitojuomiksi soija- ja kaurajuoman, joita vertasimme kevytmaitoon. Kevytmaidon valitsimme, koska siinä kokonaisrasvan määrä oli samaa luokkaa kuin kasviperäisissä verrokeissa. Vertailemamme tuotemerkit olivat Valion kevytmaito, Alpron Original Soijajuoma sekä Oatlyn Kaurajuoma. Eri tuotemerkkien välillä huomasimme kuitenkin pieniä eroja lähinnä hiilihydraattien ja proteiinien välillä.

Ensin tutkimme juomien ainesosaluetteloita. Valion kevytmaito sisälsi ainoastaan maitoa ja D-vitamiinia.2  Alpron Original Soijajuoman (UHT) ainesosaluettelo oli seuraava: ”Vesi, kuoritut soijapavut (5,9 %), sokeri, trikalsiumfosfaatti, happamuudensäätöaine (monokaliumfosfaatti), merisuola, aromi, stabilointiaine (gellaanikumi), vitamiinit (riboflaviini (B2), B12, D2).”3 Oatlyn kaurajuoma taas sisälsi seuraavia: ”Kaurapohja (vesi, kaura 10%), rapsiöljy, kalsiumkarbonaatti, kalsiumfosfaatteja, jodioitu suola, vitamiinit (D2, riboflaviini ja B12).”4 Kevytmaidon ainesosaluettelo oli siis huomattavasti lyhyempi, tosin pelkästään ainesosien perusteella voi olla hankala määrittää terveellisyyttä.

Taulukko 1 Energiaravintoaineet ja suola.

 

Seuraavaksi vertailimme energiaravintoaineiden sekä suolan määrää taulukossa 1, mutta suuria eroja ei löytynyt. Rasvan kokonaismäärä oli suunnilleen sama, vaikka kasviperäisissä juomissa tyydyttynyttä rasvaa oli hieman vähemmän. Proteiinia oli noin saman verran kevytmaidossa ja soijajuomassa, mutta kaurajuomassa vain kolmasosa näistä. Hiilihydraattia ja myös energiaa oli eniten kauramaidossa. On hyvä huomata, että rasvattomassa maidossa tyydyttynyttä rasvaa ei olisi yhtään, ja toisaalta valitsemistamme kasviperäisistä maitojuomista löytyy myös sokerittomia ja kevytvaihtoehtoja, joissa hiilihydraatti- ja energiapitoisuus ovat pienempi.

Taulukko 2 Vitamiini- ja kivennäisaineet.

Taulukossa 2 vertailimme muutamia vitamiini- ja kivennäisaineita, joiden pitoisuudet olivat lähes samat kevytmaidossa sekä vitaminoiduissa soija- ja kaurajuomassa. Ero vitaminoimattomiin juomiin olisi paljon suurempi. Esimerkiksi Finelin mukaan Alpron Luomu Soijajuoma ei sisällä B2-, B12-vitamiinia tai D-vitamiinia juuri lainkaan.5 Vitaminoinnilla pyritään saavuttamaan soija- ja kaurajuomaan mahdollisimman samanlainen ravintoainekoostumus kuin lehmänmaidossa – siksi kuluttajat niitä usein ”kasvimaidoiksi” ehkä kutsuvatkin.

Maidon prosessointi alkaa, kun jäähdytetty raakamaito separoidaan eli maidon eri komponentit erotetaan toisistaan.6 Sitten vakioinnissa maidon rasvapitoisuus säädetään halutuksi. Nykyään Suomessa maitoihin lisätään D-vitamiinia 1 mg/100 ml.6 Maito homogenoidaan, jolloin rasva pilkkointuu.6 Pastöroinnissa maito kuumennetaan 72-asteeseen 15 sekunniksi, jolloin bakteereja kuolee ja säilyvyys paranee.6

Kaurajuoma valmistetaan vedestä ja jauhetusta kaurasta.7 Lisätyt entsyymit rikkovat kauran rakennetta ja tuovat myös luontaista makeutta.7 Kauran leseet erotellaan ja muut aineet lisätään joukkoon.7 Myös kaurajuoma homogenoidaan, pastöroidaan tai UHT-käsitellään.7  Soijajuoma valmistetaan samaan tapaan vedestä ja liotetuista soijapavuista.8 Seos jauhetaan sekä kuumennetaan, jotta trypsiini-inhibiittori inaktivoituu.8 Liukenemattomat osat separoidaan, juoma homogenoidaan ja yleensä UHT-kuumennetaan.8 Koska kasviperäiset maitojuomat valmistetaan raaka-aineista lähtien, kevytmaitoa voisi pitää vähemmän prosessoituna.

Kasviperäisillä maitojuomilla on oma tyypillinen makunsa, joka eroaa lehmänmaidosta, ja lisäksi lehmänmaidon väri on valkoisempi. Kasviperäisten maitojuomien litrahinta saataa olla yli kaksinkertainen verrattuna lehmänmaitoon.9 Säilyvyysaika on iskukuumennetuilla soija- ja kaurajuomalla pidempi kuin tuoreella lehmänmaidolla, mutta avattuna kaikki juomat säilyvät jääkaapissa noin muutaman päivän jääkaapissa. Alkuperästä on hyvä huomata, että Suomessa myytävä lehmänmaito on pääasiassa suomalaista, mutta soija- ja kaurajuomat valmistetaan enimmäkseen ulkomailla.9 Luultavasti kasviperäisten maitojuomien valmistus myös Suomessa lisääntyy.

Kumpi olisi sitten terveellisempi vaihtoehto: kasviperäinen vai eläinperäinen maito? Rasvatonta maitoa voisi pitää kasviperäisiä maitojuomia terveellisempänä, jos sitä verrataan vitaminoimattomiin juomiin. Toisaalta, valitsemalla vitaminoituja juomia, ei tuotteiden ravintosisältö juuri ole eroa. Soija- ja kaurajuoma ovat siis hyviä korvikkeita maidolle, mikäli lehmänmaito ei sovi esimerkiksi maitoallergian tai laktoosi-intoleranssin takia tai sitä ei muista syistä johtuen halua käyttää.

Roosa Joutsi & Henriikka Jussila

Lähteet:

  1. Jeske S & Zannini E & Arendt E K.Evaluation of Physicochemical and Glycaemic Properties of Commercial Plant-Based Milk Substitutes. Plant Foods Hum Nutr. 2017;72:26–33.
  2. Valio Kevytmaito. [Viitattu 28.11.2017] Saatavilla: https://www.valio.fi/tuotteet/maidot/valio-kevytmaito/?pakkaus=1-l-tolkki
  3. Alpro Original Soijajuoma UHT [Viitattu 28.11.2017] Saatavilla: https://www.alpro.com/fi/tuotteet/juomat/soija-maustamaton/original#productrange
  4. Kaurajuoma. [Viitattu 28.11.2017] Saatavilla: http://www.oatly.com/products/finland/kaurajuoma/
  5. Soijajuoma, alpro luomu. [Viitattu 28.11.2017] Saatavilla: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32758
  6. Maidon käsittely. [Viitattu 1.12.2017] Saatavilla: https://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maidon-kasittely-1/
  7. This is how we make our oat drink. [Viitattu 1.12.2017] Saatavilla: http://www.oatly.com/process/
  8. Berk Z. ”Soymilk and related products”. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome, Italy; Corporate Document Repository: Technology of Production of Edible Flours and Protein Products from Soybeans. Services Bulletin No. 97, Chapter 8. Retrieved 16 January 2017.
  9. [Viitattu 1.12.2017] Saatavilla: https://www.foodie.fi/

 

Miten nyhtökaura ja vastaavat lihavalmisteet eroavat toisistaan?

Viime vuosien aikana erilaiset pitkään haudutetut nyhtötuotteet ovat nousseet ruokakulttuurin aallonharjalle useiden tuotteiden putkahdellessa markkinoille tasaisin väliajoin. Tässä työssä vertailemme trendin uusimman tulokkaan, nyhtökauran, sekä vanhan tutun herkun, nyhtöpossun, ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Mitä näiden tuotteiden analysointi paljastaa ja kumpi onkaan parempi vaihtoehto viikonlopun herkkuhetkiin?

Nyhtökaura

Nyhtökaura on suomalaisen Gold&Greenin vuonna 2016 kehittämä proteiinipitoinen elintarvike, joka on valmistettu käsittelemällä kauraa leseenä, jauhona, proteiinina ja uutteena härkäpavun ja keltaherneen kanssa. Tuotteen ovat kehittäneet Maija Itkonen, Reetta Kivelä sekä Zhong-Qing Jiang yhdistämällä perinteistä aasialaista soijankäsittelyteknologiaa pohjoisiin raaka-aineisiin. Näin valmistuneella täysin kasvipohjaisella tuotteella on täydellinen aminohappokoostumus ja se sisältää lähes 30% proteiinia sen painosta.

Itkosen ja Kivelän tarkoituksena oli kehittää tuote, joka sisältää luontaisesti kaikki aminohapot – vain näin se voisi laajamittaisesti korvata eläinproteiinin. Lihaa korvaavien kasviproteiinituotteiden kehittäminen on kuitenkin haastavaa, sillä laadukkaan proteiinin erottaminen kasvista jatkoprosessointia varten tuottaa usein ongelmia. Itkonen ja Kivelä halusivat lisäksi säilyttää kauran kuidut, erityisesti beetaglukaanin, myös valmiissa tuotteessa sen kolesterolia laskevan ja verensokerin nousua hillitsevän vaikutuksen vuoksi. Tämän vuoksi nyhtökaura valmistetaan kuivassa kuumentamalla ja hiertämällä kaura- ja papumassaa niin, että syntyy sitkeä ja syymäinen rakenne, mikä säilyttää samalla sekä kauran kuiturakenteen että korkean proteiinipitoisuuden.

Nyhtöpossu

Nyhtöpossu valmistetaan porsaan kasslerista eli niskasta tai lavasta. Sekä kassler että lapa sisältävät runsaasti sidekudosta ja rasvaa, jonka vuoksi ne vaativat pitkän kypsennysajan. Nyhtöpossu valmistetaan marinoimalla sitä yön yli mausteseoksessa, jonka jälkeen se valmistetaan hitaasti savustamalla tai hauduttamalla sitä eri lämpötiloissa 4-6 tuntia riippuen paistoastiasta ja lihasta. Mausteseos valmistetaan yleensä barbeque-kastikkeesta ja mausteista tai tomaatti- ja soijakastikkeen sekä mausteiden yhdistelmästä. ”Kovan” lihan hidas kypsentäminen alhaisissa lämpötiloissa takaa sille sen säiemäisen rakenteen, jolloin kypsä liha voidaan helposti rikkoa haarukalla vetämällä.

Elintarvikkeiden ravitsemuksellinen vertailu

Ravintosisältö Nyhtökaura Kivikylän nyhtöpossu
Energiaa 220 kcal 158 kcal
Rasvaa 5,8 g 9,1 g
    josta tyydyttyneitä 0,2 g 3,2 g
Hiilihydraatteja 12,4 g 0,4 g
   josta sokereita 3,3 g 0,4 g
Ravintokuitua 2,9 g (beetaglukaania 1,1%) 0 g
Proteiinia 27,7 g 18,6 g
Suolaa 1,4 g 2,1 g

Sekä nyhtöpossun kokonaisrasvan että tyydyttyneen rasvan määrä on nyhtökauraa suurempi. Nyhtökauran valmistuksessa on käytetty rypsiöljyä, jonka ansiosta nyhtökaura sisältää vain vähän tyydyttynyttä rasvaa ja on toisaalta hyvä välttämättömien rasvahappojen, erityisesti alfalinoleenihapon, lähde.

Nyhtöpossu sisältää lihatuotteille tyypillisesti luontaisesti kaikkia aminohappoja. Nyhtökauraan täydellinen aminohappokoostumus on saatu yhdistelemällä kauraa eri palkokasveihin, mikä tekee nyhtökaurasta poikkeuksellisen kasvipohjaisen proteiinin. Nyhtökauran täydellinen aminohappokoostumus ja sen nyhtöpossua huomattavasti suurempi kokonaisproteiinipitoisuus tekevät siitä erinomaisen korvikkeen tälle perinteiselle proteiinilähteelle.

Lihatuotteille tyypillisesti nyhtöpossu ei sisällä lainkaan ravintokuitua. Kauran ansiosta nyhtökaura on hyvä kuidun lähde, vaikka jääkin hieman Eviran 3,0 g/100 g kuidun lähde-ravitsemusväitteestä.Nyhtökauran ainutlaatuisen prosessoinnin vuoksi kauran kuiturakenne on säilynyt myös valmiissa tuotteessa, ja se sisältää 1,1% veren kolesterolipitoisuutta laskevaa beetaglukaania.

Sekä nyhtökaura että nyhtöpossu ovat voimakassuolaisia tuotteita. Nyhtökauran komponentit härkäpapu ja keltaherne sisältävät luontaisesti natriumia, joka nostaa tuotteen suolapitoisuutta. Sianliha ei puolestaan sisällä merkittäviä määriä natriumia luontaisesti, jonka vuoksi lisätyn suolan osuus on nyhtökauraa suurempi. Voimakkaan suolapitoisuuden vuoksi kumpaakaan tuotetta ei tulisi käyttää runsaasti päivittäin, sillä runsas suolansaanti on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonitautien lisääntyneeseen riskiin.

Lopuksi

Vaikka molemmat tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, on nyhtökaura erinomainen esimerkki siitä, ettei prosessointi itsessään tee tuotteesta terveydelle haitallista. Sen sijaan se voi olla osa sekä sekasyöjän että kasvissyöjän terveellistä ruokavaliota. Vaikka nyhtöpossu ja nyhtökaura eivät merkittäviltä osin eroa toisistaan, tulisi nyhtöpossua kuitenkin käyttää kohtuudella, sillä runsas lihavalmisteiden käyttö on yhdistetty useisiin elintasosairauksiin. Valitse siis nyhtöpossun tilalle toisinaan nyhtökaura – näin tarjoat herkkua sekä makunystyröillesi että kehollesi.

Lähteet

Valio, nyhtöpossun prosessointi: https://www.valio.fi/reseptit/pulled-pork/30.11.2017

Image, artikkeli 5.4.2016. Veikka Lahtinen, saatavilla: http://www.image.fi/image-lehti/nyhtokaura-maija-itkonen-keksi-etta-kaura-voi-olla-uusi-liha

Gold & Green Foods: https://fi.goldandgreenfoods.com/fi/tarinamme/

Talouselämä, artikkeli 16.9.2017, Juha-Matti Mäntylä, saatavilla: https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-syntyi-hittituote-nyhtokauralinjaa-ei-ollut-olemassa-se-piti-keksia/a331c0ef-db60-33bf-8a55-88d7ff563765

HK: lihan valmistaminen ja säilytys. Saatavilla: https://www.hk.fi/lihakoulu/lihan-valmistaminen-ja-sailytys/elain/porsas/niska–kassler/

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 4. korjattu painos. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014; 11.

 EFSA Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies (NDA).  Scientific Opinion on the substantiation of a health claim related to oat beta-glucan and lowering blood cholesterol and reduced risk of (coronary) heart disease pursuant to Article 14 of Regulation (EC) No 1924/2006. Saatavilla: www.efsa.europa.eu/efsajournal.htm.