Niklas Jensen-Eriksen: Espanjantauti ja Helsingin Sanomien kohtalo

Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen kuvaa tuoreessa artikkelissaan  sadan vuoden takaisen espanjantaudin riehumista maailmalla ja Suomessa. (Kauhea kulkutauti, Kuukausiliite 4/2020. Artikkeli HS:n tilaajille.)

Espanjantauti vaikutti keskeisesti myös Helsingin Sanomien kohtaloon. Ilman tautia lehdestä ei välttämättä olisi koskaan tullut Erkkojen lehteä.

Kun espanjantauti saapui Suomeen, Helsingin Sanomat omistaneessa Sanoma Osakeyhtiössä oli käynnissä valtataistelu. Pitkäaikainen päätoimittaja Eero Erkko ja lehden kaupallisesta puolesta vastaava taloudenhoitaja Aarne Kauppila ostivat kilpaa yhtiön osakkeita. Tätä ennen ne olivat olleet hajallaan siellä täällä lehden nuorsuomalaisten tukijoiden ja muiden sympatisoijien pöytälaatikoissa.

Aarne Kauppila. Kuva Päivälehden arkisto

Erkko oli kilpailussa hieman edellä, mutta Kauppilalla oli vielä hyvät mahdollisuudet voittaa. Sanomalahden kustantaminen ei ollut vain journalismia vaan myös liiketoimintaa ja siinä Kauppila oli Erkkoa parempi. Taloudenhoitaja oli osoittautunut taitavaksi liikemieheksi. Hän oli esimerkiksi kehittänyt lehden markkinointia ja jahdannut uusia tilaajia työväen kaupunginosista Helsingissä.

Kauppilalla oli vielä ollut tilaisuus oppia parhaalta taholta, sillä hän oli toiminut aiemmin Sanoma Osakeyhtiön taloudellisen pohjan luoneen Emil Vainion apulaisena. Suhteet olivat tosin katkenneet ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin Vainio oli hävinnyt valtataistelun edellisen erän Erkon ja Kauppilan vetämälle liittoutumalle.

Erkko taas oli monella tapaa onneton liikemies, kuten kuvasimme Elina Kuorelahden kanssa teoksessamme Suuri Affääri: Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016. Erkko oli menettänyt rahojaan erilaisissa kaatuneissa hankkeissa. Usein syy oli ollut aatteellinen: Erkko oli pelottomasti ja riskejä kaihtamatta puolustanut suomalaisten oikeuksia keisarillista Venäjää vastaan. Viranomaiset olivat rankaisseet lakkauttamalla Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden vuonna 1904. Erkon tuhti osakenippu muuttui arvottomaksi. Kaikesta ei kuitenkaan voinut syyttää viranomaisia: Monet Erkon hankkeista olivat kaatuneet kaupallisiin esteisiin, eikä päätoimittajan henkilökohtainen talouskaan tahtonut pysyä tasapainossa edes hyvinä aikoina.

Kauppilan voitto ei ollut muutenkaan mahdoton ajatus. Monien suomalaislehtien pääomistajiksi nousivat 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä juuri raha-asioita ymmärtävät taloudenhoitajat. Näin kävi esimerkiksi Turun Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa.

Erkko oli lisäksi monien taistelujen kuluttama vanhempi mies, Kauppila taas nuori, hyvinvoiva ja täynnä tarmoa. Mutta juuri sellaisiin iski espanjantauti. Tammikuussa 1920 Kauppila kuoli yllättäen, vain 31-vuotiaana.

Eero Erkko. Kuva Päivälehden arkisto

Eero Erkko. Kuva Päivälehden arkisto

Tällä kertaa Erkko oli onnekas tai ainakin onnekkaampi. Hän kärsi 1920-luvulla sydänvaivoista ja kuoli syksyllä 1927. Sen jälkeen päätoimittajan leski Maissi Erkko osti Kauppilan aikanaan keräämät osakkeet tämän leskeltä.

Minkälainen Helsingin Sanomista olisi tullut, jos Kauppila olisi elänyt ja voittanut? Ehkäpä selvemmin liikeyritys. Nuorsuomalainen vapaamielinen aatemaailma oli Erkoille tärkeä. Kauppilakin kuului samaan poliittiseen liikkeeseen, mutta vähemmän sitoutuneesti. Häntä kiinnosti lähinnä liiketoiminta.

Ehkäpä voittajia olisi ollut kaksi? Kaikista lehdistä ei tullut yhden suvun omistamia.
Oululaista Kalevaa on jo vuosisadan verran hallinnut kolme sukua: Korkeakivet, Antellit ja Jauhot. Kaikkien kantaisät hankkivat 1900-luvun alussa tuhdin osakepotin.

Leave a Reply

Your email address will not be published.