Aleksi Mainio: Stalinin vieraana

Artikkelin kirjoittaja Aleksi Mainio on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.
lassi_hiekkala

Elettiin kesäkuuta 1948. Porvarislehdet ja Suomen Sosialidemokraatti olivat sotajalalla.

Palstat täyttyivät huolestuneista puheenvuorosta, ja painokoneet suolsivat sanomalehtiä minkä ennättivät. Kevään mittaan oli tapahtunut dramaattisia asioita: Suomen ja Neuvostoliiton välille oli solmittu YYA-sopimus ja Helsingin poliisivoimille annettu hälytys sen jälkeen, kun oli kuultu kuisketta äärivasemmiston kumousjuonista.

Kaappaushuhu säikäytti porvarillisen Suomen ja sosiaalidemokraatit pahemman kerran, vaikkei mitään lopulta tapahtunut. Ilmeisesti ei ollut tarkoituskaan tapahtua, sillä kumous ei sopinut Neuvostoliiton suunnitelmiin tässä tilanteessa. Continue reading

Ahto Apajalahti: Voiko maapallon räjäyttää atomipommilla?

Artikkelin kirjoittaja Ahto Apajalahti on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusavustaja.
ydinpommi_kallion_kirkkoon

“Nykyaikana tuottaa vaikeuksia kaikille, niin tutkijoille kuin tavallisille kansalaisille, tavaton tietojen tulva. Miten pystytään seulomaan tulvasta ne tiedot, jotka ovat oleellisia? – – Käytännössä jää ratkaisu päivälehdille.”

– Tiedetoimittaja Reino Tuokko, HS 11.9.1964, s. 8.

Tieteellisen maailmankuvan merkitys on moderneissa länsimaissa ollut aivan keskeinen. Media on ollut sen tärkeä levittäjä. Miten Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat (HS) kertoi luonnontieteistä “atomi- ja avaruusajan” kiihkeimmässä vaiheessa 1960-luvulla? Sitä tutkin tuoreessa pro gradu -tutkielmassani, jossa keskityin käsittelemään fysiikan alalta väitelleen filosofian tohtori Reino Tuokon toimintaa Helsingin Sanomien tiedetoimittajana vuosina 1960–1968. Continue reading

Reetta Hänninen: Lämpöisestä kamarista vallan huoneisiin

Artikkelin kirjoittaja Reetta Hänninen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija Helsingin yliopistossa.

Helsingin Sanomien entisen päätoimittaja Reetta Meriläisen muistelmateos Tytön tie maalaa kuvan valoisasta lapsuudesta ja nuoruudesta, monipuolisen antoisasta urasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisena kuin se parhaimmillaan voi olla. Muistelun lomassa Meriläinen jakaa ajatuksiaan niin pyhän merkityksestä, terveydenhoidosta kuin mediamaailman muuttumisesta. Mitään jymypaljastuksia hän ei tarjoile, ei tuo esiin poliittisia kiemuroita tai salattuja toimituksen intrigejä. Continue reading

Niklas Jensen-Eriksen: Erkon taivas ja helvetti

Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

”Kantaen sekä päivän helteen että yön huolet, milloin päätoimittajan ja ’sivutoimittajan’ kynää käytellen, milloin taas taloudenhoitajan olematonta kassakaappia hoidellen Eero Erkko laskee ja suunnittelee, millä keinoin saisi lehtensä pelastetuksi taloudellisesta ahdingosta, joka uhkasi tappaa yrityksen alkuunsa.”

Alli Rytkösen kuvaus Päivälehden varhaisista vaiheista muistuttaa niitä yrittäjätarinoita, joita on kirjattu viime vuosina ilmestyneeseen Taivas+Helvetti-teossarjaan. “Tämä talo on rakennettu suolle, perkele”, Rovion Niklas Hed ehti sadatella ennen vihaisten lintujen maailmanvalloitusta (vol. 1, s. 12) ja ehkä vielä sen jälkeenkin. Continue reading

Markku Kuisma: Erkki Tuomiojan päiväkirjan merkintöjä Hesarista

Artikkelin kirjoittaja Markku Kuisma on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkimusjohtaja sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Helsingin yliopistossa.

Markku KuismaErkki Tuomiojan poliittiset päiväkirjat 1991‒1994 (Tammi, 2014) on kiinnostava lähihistorian lähde. Autenttisia vaikuttajamuistiinpanoja ja päiväkirjoja ei ole ruuhkaksi asti. Niiden merkitystä tutkimuksen kannalta korostaa luottamuksellisen kirjeenvaihdon ehtyminen jos ei nyt olemattomiin niin sinnepäin. Tuomiojan muistiinpanojen kampaaminen Helsingin Sanomien historian näkökulmasta on jännittävää vähintään kahdessa mielessä. Continue reading