Tällä sivulla esitellään tutkimushankkeen piirissä syntyneet julkaisut.

Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana.
Reetta Hänninen (Helsingin yliopisto 2019)

Väitöskirja tarkastelee sanomalehdistön kehitystä, toimittajan ammattia ja erityisesti naistoimittajana työskentelyä Suomen suurimmassa lehdessä, Helsingin Sanomissa. Tutkimus ajoittuu sotien väliseen aikaan ja osoittaa, että tällöin naisten määrä Helsingin Sanomien toimituksessa alkoi kasvaa, toisin kuin aiempi tutkimus on esittänyt. Tutkimus kysyy keitä nämä naiset olivat, miksi heitä palkattiin ja minkälaista oli heidän työnsä arki.

Tutkimus tuo esiin täysin uutta tietoa toimittaja-ammatin historiasta, kirjoittavien naisten työstä ja sanomalehden kasvun strategioista. Se osoittaa naisten merkityksen kaupallisilla markkinoilla toimivalle sanomalehdelle ja kertoo myös niistä mahdollisuuksista, joita suurlehdessä työskentely naiselle tarjosi.

Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa.
Aleksi Mainio (Siltala, 2018)

Maailmansotien jälkeen supervallat luottivat ydinkärkien, mutta myös sanojen tuhovoimaan. Siinä missä tuomiopäivän aseet seisoivat laukaisualustoillaan, ”pehmeät aseet” halkoivat mantereita ja ihmisten mieliä.

Helsingin Sanomat lukeutui aikakauden Euroopan valtalehtiin. Sen herruudesta käytiin katkeraa psykologista taistelua, jossa idän ja lännen agentit ottivat mittaa toisistaan tyylipisteitä laskematta. Erkon kylmän sodan jakolinjat piirtyivät paitsi Moskovan ja Washingtonin myös Tamminiemen ja Helsingin Sanomien välille. Miltei kaikki mitä lehdessä tehtiin tai jätettiin tekemättä, oli suhteessa suurvaltoihin ja niiden kanssa tasapainottelevaan Kekkosen Suomeen.

Kirjan arvio Helsingin Sanomissa
Kirjan arvio Suomen Kuvalehdessä

 

Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016
Niklas Jensen-Eriksen ja Elina Kuorelahti (Siltala, 2017)

Sanomalehden tekeminen ei koskaan ole ollut vain journalismia. Se on aina ollut myös liiketoimintaa. Tämä kirja kertoo idealistisen nuorsuomalaisporukan perustamasta huterasta startupista, josta kasvoi valtakunnan suurilevikkisin lehti ja tärkein mainosväline. Siitä tuli ”suuri affääri”, kuten Päivälehden ensimmäisen päätoimittajan Eero Erkon leski Maissi totesi 1930-luvulla. Julkaisun nimi oli tosin silloin jo Helsingin Sanomat, sillä venäläiset olivat lakkauttaneet sen edeltäjän.

Sanomalaiset rakensivat taloja, painoja, jakeluverkostoja, kartelleja, tytäryhtiöitä ja uusia viestimiä. He kamppailivat viranomaisia, kilpailijoita ja paperitehtaita vastaan. Välillä taisteltiin lehden sisällä omistuksesta, vallasta ja linjanvedoista. Koskaan ei ollut kysymys vain rahasta, mutta aina myös siitä. Sanoman omistajiksi nousseista Erkoista tuli upporikkaita – tosin vasta kolmannessa polvessa. Liikeyrityksenä lehti oli ihailtu ja pelätty sekä niin menestyksekäs, että se synnytti ympärilleen kansainvälisen mediajätin.

Helsingin Sanomien ja sitä julkaisevan yhtiön historiaan mahtuu runsaasti elinvuosia, mutta yksikään niistä ei ole ollut tylsä eikä tapahtumaköyhä.

Kirjan arvio Helsingin Sanomissa
Kirjan arvio Talouselämä-lehdessä 

Loistavat erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa
Antti Blåfield (Otava, 2014)

Yhden miehen yrityksestä maan suurimmaksi valtamediaksi – Helsingin Sanomien loiston loivat Eero, Eljas ja Aatos Erkko

Erkot johtivat Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää Päivälehteä yli vuosisadan ajan. Persoonina Erkot olivat hyvin erilaisia: Eero määrätietoinen työmyyrä, hänen poikansa Eljas räväkkä ja tunteellinen patruuna, pojanpoika Aatos arvoituksellinen uudistaja.

Kirja kuvaa valtakunnan päälehden kehitystä kustantajien ja päätoimittajien kautta. Kuudentoista miehen ja kahden naisen päätoimittajajoukossa on niin Erkkojen uskollisia palvelijoita kuin haastajiakin, akateemisia älykköjä ja ikuisia ylioppilaita, itseään korostamattomia sananvapauden puolustajia ja oman loistonsa vankeja.

Kirjoittajan puheenvuoro teoksen julkistamistilaisuudessa 11.11.2014 (pdf)

Arvioita:

Pekka Tarkka (HS 12.11.2014)
Kustaa Hulkko (SK 46/2014)
Jouko Jokinen (Lapin Kansa 13.11.2014)
Olli Ainola (Talouselämä 15.11.2014)

Konferenssiesitelmät

2.4.2016 Any room for a woman in a newsroom? Two journalistic careers in the 1930’s Finland
Reetta Hänninen
European Social Science History Conference (Valencia, Espanja)

22.10.2015 Ainokaisia, seikkailijattaria ja työmyyriä – 1900-luvun naistoimittajat Helsingin Sanomissa
Reetta Hänninen
Historiantutkimuksen päivät (Joensuu)

23.8.2014 Self-regulating Media: Cartelization of Nordic Newspapers in the Interwar Period
Niklas Jensen-Eriksen & Elina Kuorelahti
18th Annual Congress of the European Business History Association (Utrecht, Alankomaat)

17.3.2014 Free press, regulated competition: Cartels and collaboration in the 20th century Finnish newspaper business.
Niklas Jensen-Eriksen & Elina Kuorelahti
First World Business History Conference (Frankfurt am Main, Saksa)