HS & kylmä sota

Osatutkimuksessa tarkastellaan Helsingin Sanomien poliittista linjaa erityisesti kylmän sodan aikakaudella. Tuona aikana Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti olivat kiinnostuneita valtalehden sisällöstä ja siihen vaikuttamisesta. Myöskään Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton diplomaatit eivät olleet välinpitämättömiä sen suhteen, miten Suomen laajalevikkisin päivälehti käsitteli asioita.

Helsingin Sanomien poliittinen painoarvo heijastui esimerkiksi siihen, että Eljas Erkkoa kuvattiin neuvostolehdissä ”valhetehtailijana” tai ”amerikkalaisen imperialismin agenttina”. Myös presidentti Urho Kekkonen yritti aika ajoin vaikuttaa lehden sisältöön enemmän tai vähemmän hienotunteisilla tavoilla.

Työssä pyritään vastaamaan siihen, miten lehden poliittinen linja tai kilpailevat linjat ovat syntyneet eri aikoina. Mikä rooli on ollut Eljas Erkolla? Mikä muuttui Aatos Erkon noustua lehden johtoon? Mikä oli lehden suhde ilmiöön, jota on kutsuttu suomettumiseksi? Tavoitteena on pohtia myös sitä, millä tavoin Helsingin Sanomat on vaikuttanut Suomen historian keskeisiin murroskohtiin, kuten vuoden 1973 poikkeuslakiin ja EEC-jäsenyyteen.