Kun yliopiston laatujärjestelmää jokin vuosi sitten rakennettiin, minulta kysyttiin usein miksi tarvitsemme sellaista järjestelmää. Mehän olemme tehneet korkealaatuista työtä jo vuodesta 1640. Näinhän asia on, mutta parantamiseen varaa on edelleen sekä toimintaprosesseissamme että tuloksissa. Tämän osoittavat erilaiset arvioinnit ja laadunvarmistusjärjestelmämme auditointi. Lisäksi laatujärjestelmä ja hyväksytyn auditoinnin laatuleima tekevät korkealaatuisen työmme näkyväksi oman väen lisäksi myös ulkopuoliselle. Laatujärjestelmämme tähtää siis oman toimintamme kehittämiseen ja työn näkyväksi tekemiseen.

Karkauspäivänä 2008 hyväksytyn laatujärjestelmän auditoinnin jälkeen yliopiston laatutyö on ollut säästöliekillä. Auditointi on voimassa vuoteen 2014, johon on vielä aikaa, mutta ei kuitenkaan enää ruhtinaallisesti. Seuraava auditointi lähestyy, mutta mikä tärkeintä, laatu kytkeytyy läheisesti nyt valmisteltavaan uuteen strategiaan ja ylipäätään toimintamme kehittämiseen. Nyt on siis aika vääntää laatutyön liekkiä suuremmalle.

Uuteen strategiaan tulee lyhyesti yliopiston laatupolitiikka. Se perustuu ajatukseen, että laatuyö tukee Helsingin yliopiston vision – huipulle ja yhteiskuntaan – saavuttamista. Jokaisella yliopistolaisella on tässä roolinsa, sillä kukin meistä toimii tavoitteen saavuttamiseksi vastaten toiminnan ja tulosten laadusta omassa tehtävässämme. Yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä puolestaan on auttaa yliopistoyhteisöä ja sen jäseniä kilvoittelussa strategian tavoitetta kohden. Laadunhallinta ei siis ole erillistä puuhastelua, vaan kytkeytyy tiivisti strategian toteuttamiseen. Meillä jokaisella on oma vastuumme, mutta myös yhteisvastuu nostetaan laatupolitiikassa esiin.

Millä tavoin laatua hallitaan seuraavalla strategiakaudella? Yliopiston, tiedekuntien/erillislaitosten ja laitosten toimintakäsikirjat sekä niiden prosessikuvaukset muodostavat laadunhallinnan dokumentoinnin perustan. Tavoitteena on toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan entistä tiiviimpi kytkentä toisiinsa, joten myös tavoiteohjelmat ja toimintasuunnitelmat sisältyvät laadunhallintaan.

Arvioinnit ovat jatkossakin tärkeä osa laadunhallintaa. Yliopisto arvioi toimintaansa sekä ulkoisten arviointien että itsearviointien avulla. Lisäksi sisäisiä palautejärjestelmiä kehitetään, jotta ne tuottavat entistä täsmällisempää tietoa toiminnan kehittämiseen. Myös ulkoista palautetta kerätään.

Yliopistossa on jo nyt käytössä jatkuvan seurannan indikaattorit, joita hyödyntämällä voidaan arvioida ja kehittää toimintaa. Näitä välineitä kehitetään jatkuvasti yhä paremman ja monipuolisemman kokonaiskuvan luomiseksi. Perustehtäviin liittyvät menettelyt kuten tieteellisten julkaisujen referee-käytäntö ja tutkintojen sekä rekrytointien laadunvarmistus säilyvät jatkossakin tärkeinä laadunhallinnan työkaluina.

Lähivuosien tärkeä tavoite on laadunhallinnan liittäminen osaksi yliopiston arkipäivää ja normaalia toimintaa. Laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen aloitettiin aikanaan projektina, joka tuotti hyvää tulosta. Kaikissa tiedekunnissa ja erillislaitoksissa sekä useilla laitoksilla on toimintakäsikirjat. Nyt on aika kytkeä ne muuhun toimintaan, erityisesti toiminnanohjaukseen eli tavoiteohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin. Näin saamme aikaan järjestelmän, jossa laadunhallinta ja toiminnanohjaus eivät enää ole erillisiä, vaan ne muodostavat yhdessä kokonaisvaltaisen toimintajärjestelmän.

Jari Niemelä