Itsensä brändäämisen vaikeus

Photo by Steve Johnson on Unsplash

Työhakemusten kirjoittaminen ja työhaastattelut ovat tavanomaisia esimerkkejä tilanteista, joissa on syytä tuoda esille oma identiteetti alansa asiantuntijana. Haastattelutilanteet voivat tuntua etenkin kokemattomasta työnhakijasta stressaavilta, ja usko omiin kykyihin saattaa niiden jälkeen olla koetuksella. Itse haastatteluista saa kokemusta vain niihin osallistumalla, mutta omaa osaamista voi tuoda ilmi myös aavistuksen rennommissa yhteyksissä. Asiantuntijan henkilöbrändiä rakentamalla omaa ammattilaisuutta voi tuoda esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Syyskuussa käynnistynyt Olen humanisti -kampanja on tuonut nettisivuillaan ja sosiaalisen median alustoillaan esille humanistien merkitystä työelämälle. Kiinnitin huomiota etenkin Hanna Koskenheimon artikkeliin, jossa käydään läpi Kansallisen koulutuksen keskuksen eli Karvin julkaisemaa arviota humanistisesta korkeakoulutuksesta (2020). Alan kehityskohteiksi on nimetty humanistien työelämäyhteydet, jotka tulisi arvion mukaan ottaa jo opiskeluaikana nykyistä paremmin huomioon. Osaamisen sanoittamisen harjoittelua tulisi arvion mukaan niin ikään lisätä.

Karvin esiin nostamat kehityskohteet ovat varmasti ainakin taustasyitä sille, miksi asiantuntijabrändin luominen voi tuntua joistain humanisteista vaikealta ja ristiriitaiselta. Ainakin oma suhtautumiseni asiantuntijabrändiin on ollut jossain määrin varautunutta. Pyrin tässä blogikirjoituksessa pohtimaan asiantuntijabrändin rakentumista sekä muutamaa sitä koskevaa ennakko-oletusta osittain omiin kokemuksiini nojaten. Karvin selvityksen ja Olen humanisti-kampanjan sivujen lisäksi olen tutustunut Jenni Reunasen pro gradu -tutkielmaan Asiantuntijan henkilöbrändi sosiaalisessa mediassa tätä tekstiä kirjoittaessani.

Oman osaamisen määrittely

Oman osaamisen tiedostaminen ja määrittely ovat onnistuneen asiantuntijabrändin kulmakiviä. Asiantuntijabrändiä luodessa voi pohtia, minkä alueen asiantuntijana haluaisi itse erityisesti profiloitua. Karvin tekemässä arviossa humanistisen koulutuksen vahvuudeksi nimetään sen tarjoama monipuolinen substanssiosaaminen. Humanistinen ala antaakin eväitä esimerkiksi eri kielten ja kulttuurien tuntemukseen, monikulttuuriosaamiseen sekä yhteiskunnan muutosten ja historian ymmärtämiseen. Kun ammattiosaamisen ydin koostuu useasta eri osasta, voi tiiviin kokonaiskuvan luominen omista vahvuuksista olla aluksi haasteellista.

Etenkin vastavalmistunut voi hermoilla, onko hänellä riittävät taidot alan asiantuntijana esiintymiseen. Alkuun pääseminen voi olla vaikeaa, mutta asiantuntijabrändin ei onneksi tarvitse rakentua hetkessä. Omien vahvuuksien listaaminen ja pohtiminen saattaa tuoda kyvyistään epävarmalle lisää itsevarmuutta ja kenties myös uusia ideoita siitä, minkälaisissa työtehtävissä nämä vahvuudet pääsisivät parhaiten käyttöön. Asiantuntijan henkilöbrändi voi toimia myös motivaationa itsensä kehittämisessä, mikäli omassa osaamisessa ilmenee heikkouksia.

Taloudelliset motiivit asiantuntijabrändin taustalla

Oman asiantuntijabrändin luomiselle voi olla useita syitä, mutta varmasti yksi huomattavimmista on työmarkkinoiden kokema muutos: nykyään monissa työpaikoissa painotetaan muutakin kuin rutiiniluontoisten tehtävien hoitoa. Muutoksen myötä myös iso osa työelämään liittyvästä viestinnästä on siirtynyt verkkoon, ja työnhakijoiden massasta voi olla vaikeaa erottua. Vahvan henkilöbrändin avulla on kuitenkin mahdollista löytää uusia työmahdollisuuksia ja erottua edukseen.

Rahasta puhuminen on nykypäivänä yhä edelleen tabu, ja harva esimerkiksi tietää kollegoidensa palkkoja. Mielestäni tämä sama asenne heijastuu jossain määrin myös siihen, miten humanistit suhtautuvat itsensä brändäämiseen. Brändin luominen saattaa tuntua tarpeettomalta itsensä korostamiselta ja pyrkyrimäiseltä. Sitkeä mielikuva siitä, etteivät taloudelliset motiivit ja oman uran tietoinen edistäminen kuuluisi ”pehmeisiin” humanistisiin arvoihin, elää yhä.

 Mikäli asiantuntijabrändin taustalla vaikuttavat taloudelliset motiivit ahdistavat ja tuntuvat laskelmoiduilta, kannattaa kuitenkin muistaa, ettei yksikään asiantuntijabrändi toimi tyhjiössä tai ole pelkkää taloudellisten etujen tavoittelua. Olennaista on myös vuorovaikuttaminen oman kohdeyleisön kanssa. Ilahdun itse esimerkiksi aina, kun törmään sosiaalisessa mediassa oman alani osaajiin ja asiantuntijoihin. Usein lukijakunta saakin asiantuntijan huolella tuottamasta sisällöstä myös itse jotain irti.

Brändin käsite – pitääkö minun tuotteistaa itseni?

Vielä sananen brändistä. Brändin käsitteeseen saattaa liittyä materiaan ja keinotekoisuuteen liittyviä sivumerkityksiä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee brändäämisen seuraavasti: tehdä jostakin brändi. Uuden tuotteen brändääminen. Ajatus itsensä tuotteistamisesta saattaa tuntua monesta vastemieliseltä taktikoimiselta, eikä ihme. Aiemmin brändääminen onkin koskenut ensisijaisesti erilaisia tuotteita ja niiden markkinoimista helpottavia strategioita. Myös julkisuuden henkilöillä, esimerkiksi pop-tähdillä tai poliitikoilla, on voitu sanoa olevan vahva henkilöbrändi.

Nykyään brändin merkitys on kuitenkin laajentunut siinä määrin, että kenellä tahansa henkilöllä voi katsoa olevan oma brändinsä. Asiantuntijan henkilöbrändi on nimityksenä myös jossain määrin harhaanjohtava, sillä kyse on ennen kaikkea niistä asiantuntijuuteen liittyvistä mielikuvista, joita muilla ihmisillä meistä on. Asiantuntijabrändi perustuu kaiken lisäksi aitoon osaamiseen ja henkilön omiin vahvuuksiin, siinä missä tuotebrändiin voi yhdistyä hyvinkin keinotekoisia mielikuvia.

Lopuksi

Humanistin asiantuntijabrändin rakentamiseen liittyy omat haasteensa. Uran edesauttaminen asiantuntijabrändin avulla saattaa tuntua joidenkin mielestä liian laskelmoidulta taktiikalta. Mielestäni on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että me humanistit opimme brändäämään itsemme siinä missä muidenkin alojen asiantuntijat, jottemme vahingossa tule brändätyksi ulkopuolisen tahon toimesta. Ulkopuolisen lyömä leima antaa stereotypioille ja ennakkokäsityksille tarpeetonta tilaa kukoistaa. Oman asiantuntijuuden tunnistaminen jo opintojen aikana helpottaa siirtymistä työelämään. On tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan riittävästi tilaisuuksia päästä harjoittelemaan tätä. Vaikka olen oman asiantuntijabrändini hahmottamisen suhteen vielä alkutaipaleella, on esimerkiksi asiantuntijan verkkokirjoittamisen kurssille osallistuminen antanut minulle uutta näkökulmaa omiin vahvuuksiini.

6 vastausta artikkeliin “Itsensä brändäämisen vaikeus”

  1. Kiteytät hyvin henkilöbrändäyksen: se on nimenomaan pitkälti mielikuviin ja subjektiivisiin käsityksiin pohjaavaa. Teoksessa Faktat nettiin!: asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa tekijät kirjoittavat brändäyksestä eräänlaisena ”polttomerkkinä”. Toisaalta olemalla aktiivinen somessa asiantuntija nimeomaan voi vaikuttaa oman brändinsä vaikuttavuuteen, viestiä omasta alastaan innokkaasti ja lisätä yleisön ymmärrystä.

  2. Kiitos kommentista, Linda! Tuo mainitsemasi teos kuulostaa mielenkiintoiselta, pitääpä laittaa se lukulistalle.

  3. Kiitos perusteellisesta kirjoituksesta! Puhut työhakemusten kirjoittamisesta ja haastatteluihin osallistumisesta tilanteina, joissa on syytä tuoda esille oma identiteetti alan asiantuntijana. Lisäksi pohdit brändin käsitettä. Näkisin, että juuri työnhaku on pohjimmiltaan itsensä brändäämistä, vaikka sitä ei brändäämiseksi kutsuisikaan. Siinä nimenomaan yritetään tuotteistaa ja myydä omaa osaamista. Itsensä brändääminen ei siis ehkä lopulta eroakaan paljoa siitä, mitä olemme jo tottuneet tekemään hakiessamme työtä.

    1. Hei Noora, pahoittelut myöhäisestä vastauksesta!

      Mielenkiintoista pohdintaa – työnhakuprosessissa ja itsensä brändäämisessä tosiaan on paljon samaa. Luultavasti meiltä kultakin siis löytyy jo entuudestaan keinoja oman asiantuntijaidentiteetin rakentamiseen, jos kerran työnhaku haastatteluineen ja hakemuksineen on jo tuttua. Ehkä vielä totumme hyödyntämään aktiivisesti näitä taitoja myös varsinaisten työnhakutilanteiden ulkopuolella.

Kommentit on suljettu.