Helsingin yliopisto
Humanistien taito markkinoida ja myydä omaa osaamistaan on entistä tärkeämpi osa työelämätaitoja ja asiantuntijuuden esille tuomista, kuten Humanisteja brändäämässä -kurssiblogin artikkeleissa kirjoitetaan. Itsensä brändäämisen vaikeus -artikkelissa korostetaan humanistin monipuolista substanssiosaamista ja humanistien tarvetta työmarkkinoilla. Verkostoitumisen tärkeydestä ja LinkedIn -sovelluksesta nykyajan käyntikorttina on aiheena artikkelissa LinkedIn humanistin käyntikorttina. Instagram osana humanistin asiantuntijabrändin rakentamista -artikkeli sen sijaan kokoaa vinkit brändäykseen ja asiantuntijuudesta viestimiseen.
Mutta miten käytännössä humanisti tai humanististen tieteiden opiskelija voi aktiivisesti ja tietoisesti alkaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan?
Tähän kirjoitukseen olen koonnut muutamia työkaluja, joiden avulla voi kartoittaa omaa osaamistaan eri osa-alueilla ja pohtia sen perusteella oman, ainutlaatuisen profiilin luomista. Koska humanisti ei välttämättä valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin, oman osaamisen kartoittaminen ja omasta asiantuntijuudesta viestiminen on oleellinen (työelämä)taito valmistuvalle humanistille. Tosin tässä artikkelissa käsitellyt työkalut sopivat minkä tahansa alan opiskelijalle, joka haluaa vahvistaa osaamisidentiteettiään.
Käsittelen tässä artikkelissa osaamisidentiteettiä, mutta miten oikeastaan identiteetti määritellään? Jos katsotaan sanan etymologiaa, sen pohjana ovat klassisen latinan idem ja myöhäislatinan identitas, merkitykseltään ’sama’. Identiteetin käsite on kuitenkin aika hankalasti määriteltävissä oleva, abstrakti psykologinen käsite. Identiteettiin liittyy vahvasti yksilön oman minuuden pohtiminen ja sen määritteleminen. Ihmisen tietoinen ajattelu on johtanut määritelmien syntyyn ja niiden aktiiviseen mietiskelyyn, kun ihminen on oivaltanut, että hän voi suunnitella elämäänsä ja yrittää vaikuttaa sen kulkuun.
Maskin takana vai ilman maskia? Persoonan käsite
Ihmisestä on tullut itsestään tietoinen persoona, jonka elämässä korostuu yksilöllisyys ja subjektiivisuus. Sana persoona tulee ilmeisesti alun perin etruskin kielen sanasta persu/phersu, jonka latina omaksui muodossa persona, ja joka tarkoitti teatterinaamiota. Tie itsetuntemukseen alkaa yleensä persoonallisuuspiirteiden erittelyllä; Internet kuhisee erilaisia persoonallisuustestejä, joita on myös rekrytointiprosesseissa alettu käyttää työkaluina. Mutta kuinka moni persoonallisuustesti oikeasti perustuu tutkittuun tieteelliseen tietoon?
Usein törmää suosittuun 16 Personalities (myös Myers-Briggs-testi), joka pyrkii kuvaamaan ihmisen persoonallisuutta neljän vastakohtaisen ulottuvuuden avulla: Introvertti – Ekstrovertti; Tosiasiallinen – Intuitiivinen; Ajatteleva – Tunteva ja Harkitseva – Spontaani. Testi on äidin ja hänen tyttärensä kehittämä ja pohjaa pääasiassa Jungin psykologiaan. Testin kehittäjillä ei kuitenkaan ollut akateemista, tieteellistä koulutusta eikä itse testiäkään pidetä kovin tieteellisenä tai uskottavana. Silti se on saavuttanut suuren suosion.
Toinen käytetty persoonallisuustesti on The Five Big Personality Traits, jonka keskiössä ovat avoimuus, tunnollisuus, ekstroversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus. Testi pohjaa pitkälti tilastolliseen tietoon ja on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Kahden edellä mainitun persoonallisuustestin lisäksi löytyy satoja muitakin enemmän tai vähemmän pseudotieteellisiä metodeja, kuten astrologia ja enneagrammiteoria pari esimerkkiä mainitakseni. Toisaalta tieteellistä persoonallisuustutkimusta löytyy kehityspsykologian ja psykoanalyysin aloilta, mutta uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia julkaistaan lähes päivittäin. Psykologi Carl Jung itse asiassa ennusti ja uskoi, että astrologia kehittyy uskottavaksi tieteeksi ja antiikin sekä muinaisen Arabian ja Persian alueilla tähdistä lukeminen oli erittäin tärkeä ”tieteellinen” metodi.
Ihmisille on kautta aikojen ollut tärkeää määritellä identiteettinsä ja roolinsa alati muuttuvassa maailmassa. Kuka minä olen? on edelleen hyvin oleellinen kysymys ja reflektion aihe (itse)tietoiselle ihmisolennolle.
Mitä minä oikeasti osaan? Näkökulmia osaamistaitojen erittelyyn
Osaamisen voi ajatella jakautuvan eri osioihin:
- ammatilliseen osaamiseen
- yleisiin työelämätaitoihin
- geneerisiin eli siirrettäviin taitoihin
- itsensä johtamisen taitoihin
Ammatillinen osaaminen kattaa asiatiedon ja/tai ammattiin tai työhön liittyvän kokemuksen tuoman osaamisen. Ammatillinen osaaminen rakentuu opintojen, työkokemuksen, erilaisten projektien ja hankkeiden, luottamustehtävien ja harrastuksien myötä.
Yleiset työelämätaidot ja geneeriset taidot ovat osittain päällekkäisiä, ja ne kehittyvät erityisesti työkokemuksen avulla: ongelmanratkaisukyky, organisointikyky, kielitaito ja kulttuurien tuntemus, verkostoitumisen taidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyö- ja neuvottelutaidot, tiedonhallinnan taidot ja uutena sosiaalisena pääomana tunneäly. Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportin (2019) mukaan tärkeimpiä tulevaisuuden työelämätaitoja ovat muun muassa digitaidot, innovaatio-osaaminen, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä asiakaspalvelutaidot. Saman raportin mukaan geneerisistä taidoista kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikointitaidot, ongelmanratkaisu, luovuus, oppimiskyky ja monikulttuurisuustaidot ovat keskiössä. Loistavia taitoja, joita juuri humanistit opinnoissaan kehittävät!
Itsensä johtamisen taitoja korostetaan erityisesti kaupallisilla ja luovilla aloilla, mutta itseasiassa ne ovat myös hyvin oleellisia kaikille, jotka haluavat kehittää itseään: ajanhallinnan ja ajattelun taidot, itsesäätely, oppimisen taidot, tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu, tietotaidon soveltaminen eri tilanteissa ja kyky muutokseen.
Mikä ihmeen SWOT? Konkreettiset työkalut osaamisanalyysin apuna
Miten konkreettisesti voi alkaa kartoittaa omaa osaamistaan? Alkuun pääsee helposti Mind Mapin eli käsitekartan avulla tai luomalla erilaisia listoja ja listauksia, joita voi osaamisen karttuessa päivittää. Oma osaamisidentiteetti on dynaaminen, alati kehittyvä (tai sen pitäisi olla) ja siitä syystä osaamisen kartoittamista voi ajatella prosessina:
- Mitä osaan nyt ja mitä haluan osata tulevaisuudessa? Millaisia taitoja ja osaamista tarvitsen työelämässä tai elämässä ylipäätänsä?
- Tavoitteet kannattaa kirjata ylös ja edetä etapista pikkuhiljaa toiseen, sillä uusien taitojen hankkiminen vie aikaa ja vaatii ponnisteluja.
Listoja voi laatia mm. omista vahvuuksista ja kuvailla niitä esimerkein. Omista heikoista kohdista ehkei kannata puhua vaan pikemminkin kehityskohteista. Näitä voisi avata henkilökohtaisen SWOT-analyysin avulla. Strategiatyökaluksi kehitetty SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämalli, jossa tuodaan esille vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.
Mikäli haluaa kovasti panostaa omaan osaamiseensa, kannattaa harkita osaamisportfolion kokoamista. Portfolioon voi lisätä edellä esitellyt osaamisen osa-alueet, mutta portfoliosta on eniten hyötyä, mikäli se keskittyy tiettyyn ammatilliseen tai muuten tarkasti määriteltyyn osaamiseen esim. opettamiseen, kirjoittamiseen ja kielenhuoltoon tai vaikka kirjontaan. Ideana on koota portfolioon konkreettisia näytteitä osaamisestasi ja esitellä niitä monipuolisesti.
Kirjassaan Creative Personal Branding (2018) Jürgen Salenbacher määrittelee luovan henkilöbrändäyksen seuraavan neljän tekijän avulla: substanssi (substance), tyyli (style), vakaumus (conviction) ja sosiaaliset taidot (grace).
Substanssin Salenbacher rinnastaa ammatilliseen osaamiseen: koulutuksen ja kokemuksen kautta hankittu perus- ja erityisosaaminen, tiedot ja taidot. Tyyliin hän liittää tapaan, jolla henkilö puhuu, kuuntelee, kirjoittaa, esiintyy ja pukeutuu. Vakaumus ilmentää henkilön käsitystä eettisyydestä ja tietynlaisesta tinkimättömästä aitoudesta ja rehellisyydestä, jotka perustuvat hänen henkilökohtaiseen moraalikäsitykseen ja arvoihin. Viimeisessä kohdassa Salenbacher kirjoittaa hyvistä sosiaalista taidoista, jotka antavat kuvan henkilön suhteesta ja asenteesta ympäröivään yhteiskuntaan ja muita ihmisiä kohtaan.
Salenbacher heittää vielä ilmoille seuraavan pohtimisen arvoisen huomion: “One last hint: very often your weaknesses are the flip side of your strength.”
Miten sinä lähdet nyt kartoittamaan ja rakentamaan omaa osaamis- ja asiantuntijaidentiteettiäsi?
Lähteet:
Hägg, Outi (2011). Yrittäjyysvalmennus ja yrittäjäidentiteetti. Tampere University Press. (https://www.outihagg.fi/wp-content/uploads/2018/04/Hagg_vaitos.pdf)
Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Raportit ja selvitykset 2019:3. (https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf)
Salenbacher, Jürgen (2018). Creative Personal Branding. BIS Publishers.
https://www.jyu.fi/studentlife/eportfolio/ohjeet/harjoitukset
Mahtava tietopaketti! Kirjoituksestasi saa paljon eväitä itsetutkiskelun aloittamiseen, etenkin, kun olet nostanut esille SWOT-analyysin: se on tosi selkeä, joten sen avulla omasta osaamisensa kartoittamisesta saa varmasti paljon irti. Pidän siitä miten olet käsitellyt tekstissä selkeästi eri työelämätaitoja.
Viimeiseen kysymykseesi liittyen: aion tulevaisuudessa kokeilla hyödyntää SWOT-analyysia. Katsotaan miten sen avulla pääsee liikkeelle!
Kiitos kommenteista! Mahtavaa, että lähdet hyödyntämään analyysia!
Todella kattava kirjoitus! Oman osaamisen tiedostaminen on todella tärkeää, ja jokaisen pitäisi tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa. Aion ehdottomasti tämän innoittamana ja SWOT-analyysin avulla miettiä syvällisemmin omaakin osaamistani.
🙂
Hyvä humanisti(t), osaamistaan ei kannata pitää vakan alla! Ja usein onkin hyvä jäsentää ja konkretisoida sitä ensin itselleen, vaikkapa tällaisten kartoitusten avulla.
Naulankantaan!