Ensimmäisessä harjoituksessa aineistona toimivat Suomen kuntiin liittyvät muuttujat vuodelta 2015. Näistä aihealueista (väestö, elinkeinot, kielet yms) oli tarkoitus valita yksi muuttuja ja visualisoida siitä koropleettikartta QGIS-ohjelmaa käyttäen. Vaikeustasoja tehtävässä oli kolme, joista valitsin ensimmäisen, jotta saisi rauhassa vielä perehtyä uuden ohjelman käyttöön ja saada siinä varmuutta.
Aihealueekseni valitsin saamen kielten esiintyvyyden Suomen kunnissa, koska kyseinen teema kiinnostaa minua. Latasin siis valitsemani tason ohjelmaan ja perehdyin sen ominaisuustietotaulukkoon, jonka jälkeen muutin absoluuttiset arvot prosenttiarvoiksi ja lopulta visualisoin kartan valitsemalla haluamani värit ja järkevän luokkajaon. Lopuksi lisäsin muut karttaan tarvittavat elementit kuten pohjoisnuolen ja mittakaavan. Lopputulos kuvassa 1.
Ohjelman käytössä oli vielä hieman haasteita, ennen kuin oppii eri vaiheet ja komennot ulkoa muistamaan, mutta ohjeiden avulla sain kartan tehtyä. Ja juurikin tuo eri vaiheiden kanssa painiminen takaa yleensä sen, että sen jälkeen asiat jäävät mieleen. Loppujen lopuksi prosessi ei ollut lainkaan monimutkainen, mutta aluksi on tietenkin mentävä hankalimman kautta.
Ensin hieman lopputuloksen onnistumisesta. Aihetta valitessani olisin voinut toki ottaa kartalle visualisoitavaksi aiheen, jossa muuttujia ja joukkoja olisi enemmän ja kuvattava ilmiö olisi enemmän koko maan laajuinen, mutta toisaalta tahdoin valita itseäni kiinnostavan ilmiön. Itse lopputulos on erittäin yksinkertainen ja selkeä.
Sitten aiheesta. Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan unionin alueella ja heitä asuu Suomen lisäksi myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtioiden alueella. Saamen kieliä on lukuisia ja Suomen alueella niistä puhutaan kolmea; inarinsaamea, pohjoissaamea ja koltansaamea. Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000, mutta vain noin puolet heistä puhuu äidinkielenään saamea.
Kuvaamani ilmiö ja sen levinneisyys olivat minulle ennestäänkin tuttuja, mutta oli mielenkiintoista luoda siitä itse kartta. Saamen kielten puhujat painottuvat luonnollisesti Pohjois-Suomeen, Lappiin, missä viralliset saamelaisalueet sijaitsevat. Kartalla näkyvät kunnat, joissa saamen kielten puhujia on enemmän kuin yksi prosentti väestöstä ovat pohjoisesta etelään Utsjoki, Inari, Enontekiö, Sodankylä, Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Näistä saamen kielillä on virallinen asema (vuodesta 1992 alkaen) Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa, sekä Sodankylän pohjoisosissa, kerrotaan Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaaloissa kyseisillä alueilla.
Mielenkiintoinen huomio kartalla on Helsinki, jossa saamen kielten puhujia on 1-4 prosenttia, ainoana kuntana Oulun eteläpuolella. Tämä selittyy pitkälti Helsingin ja pääkaupunkiseudun suurella asukasmäärällä, sillä kuten mainitsemallani nettisivulla kerrotaan, jopa puolet Suomen saamelaisväestöstä asuu kotiseutunsa ulkopuolella ja heistä noin 1000 pääkaupunkiseudulla. Helsingin yliopisto on myös yksi kolmesta Suomessa toimivasta yliopistosta, jossa voi opiskella saameksi tai saamea Oulun ja Lapin yliopistojen lisäksi. Helsingissä toimii City-Sámit ry, joka kokoaa alueen saamelaisia yhteen ja edistää saamelaisen kulttuurin ja kielten asemaa kotiseutualueen ulkopuolellakin.
Muiden kurssilaisten blogeja selatessani löysin oikein mielenkiintoisen aiheen Antti Paakkarin blogista. Hän oli kuvannut kartalla hotelliyön keskihintaa eräissä Suomen kunnissa (Paakkari 2021). Syy, miksi tartuin kyseiseen aiheeseen on, että kuten Antin kartasta voi huomata, monet ympäristöään kalliimmat hotelliyöt painottuvat juuri Itä- ja Pohjois-Suomeen ja kartalta erottuvat monet samat kunnat kuin omassa kartassani (Inari, Rovaniemi, Oulu ja etelästä Helsinki). Tästä ei tietenkään voi vetää johtopäätöstä, että hotelliyön keskihinnalla olisi yhteyttä saamen kielten levinneisyyteen, vaan Suomessa Lappi on yksi matkailun pääkeskittymiä tuntureineen, poroineen ja laskettelurinteineen ja se vetää matkailijoita niin muualta kotimaasta kuin ulkomailtakin. Helsinki erottuu luonnollisesti Suomen isoimpana kaupunkina sekä pääkaupunkina, jossa myös kansainvälisiä turisteja riittää.
Toisen blogin mainitakseni Ville Vilkki oli tehnyt onnistuneen kartan ruotsinkielisten prosentuaalisista osuuksista kunnittain (Vilkki 2021). Kuten kartasta näkyy, ruotsinkielisyys painottuu Suomessa läntiselle ja eteläiselle rannikolle ja saaristoon, eli siis luonnollisesti aivan eri alueille saamen kielten kanssa. Poikkeuksena tietenkin Helsinki, joka erottui molempien kartoilta.
LÄHTEET:
Kielitieto, Saame (2021) Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. 22.1.2021.
<https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame>
Antti Paakkarin blogi (2021), viitattu 26.1.2021
<https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/01/23/viikko-1-ensimmainen-luento-ja-harjoitukset/>
Ville Vilkin blogi (2021), viitattu 26.1.2021
<https://blogs.helsinki.fi/vvvilkki/2021/01/25/maa-202-tyo-1/>
Kiinnostava aihe ja todella kattavaa pohdintaa!