Harjoitus 4: Rasterirokkia

Neljännellä kurssikerralla uppouduimme vaihteeksi rasteriaineistojen maailmaan. Yksinkertaisesti ideana oli tuoda tietoa, joka sitten esitettiin ruuduittain (ruutu=pikseli= tietynkokoinen alue). Alla oleva kuva (kuva 1) toimii havainnollistavana esimerkkinä kurssikerran harjoitteista. Meillä siis oli tietoa alueen asukkaista, jota pystyimme esittämään, vertailemaan ja analysoimaan luotuamme aineiston päälle ruudukon. Kuvassa 1 näkyvät vain ruudut, joiden alueella asuu ihmisiä. Värisymbolit tässä esimerkissä kertovat ruotsinkielisten määrästä pääkaupunkiseudulla ruuduittain (pienin arvo sininen, suurimmat punaisella, välissä muut arvot, legenda kun jäi tekemättä…) Kyseinen kartta siis ei ole millään muotoa viimeistelty, pääpointtina kuitenkin se, että myös rasterimuotoisella kartalla voidaan esittää tietoa ja kyseisellä kartalla tieto on esitetty siis myös ruotsinkielisten absoluuttisella määrällä ruuduittain, ei suhteellisilla arvoilla, jonka vuoksi muun muassa Helsinki runsaslukuisimpana erottuu…

Kuva 1. Kurssikerran ensimmäinen harjoituskartta rasteridatan kanssa. Ruotsinkielisiä pääkaupunkiseudulla ruuduittain. Lähde: kurssimateriaali

Sitten asiaan. Kotitehtävänä oli siis luoda samalla aineistolla rasterimuotoinen kartta, jolla esitettäisiin itse valittua ilmiötä. Valitsin muuttujikseni rakennusten rakennusvuosien keskiarvon sekä muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuudet. Nappasin kyseiset aiheet, koska niistä mieleeni ei ihan heti ponnahtanut ilmiselvää yhteyttä tai sen selittäjää, joten tuotoksia pääsee arvioimaan aika puhtaalta pöydältä.

Työn vaiheet olivat muuten samat kuin harjoituskartassakin, mutta tietokantoja ruutuihin yhdistäessä valitsin aineistoksi jo aiemmin mainitsemani muuttujat.  Yhteistyö QGIS:sin kanssa sujui vaihtelevasti, välillä ripeästikin, mutta välillä sai latauksia odotella aika pitkään. Yhden latailun seurauksena koko ohjelma sitten kaatua kellahti ja sekös otti päähän, mutta tulipahan kertailtua vielä alusta hommat siihen asti. Olin ensimmäisellä kerralla ottanut ruutukooksi 500m x 500m mutta muutin sen sitten suosiolla 1km x 1km, ihan vain jos ohjelma sen ansiosta pienemmällä todennäköisyydellä jumiutuisi uudestaan…

Kuva 2. Pääkaupunkiseudun talojen rakentamisvuosien keskiarvo 1km x 1km-kokoisilla ruuduilla. Lähde: kurssimateriaali

Kuvassa 2 esitettynä pääkaupunkiseudun talojen rakentamisvuosien keskiarvo ruuduittain. Luokkarajana käytin Equal count (Quantile)-nimistä jakoa, jolla sai esiin parhaan hajonnan, joskin en ole varma mitä mieltä olla siitä, että ensimmäisessä luokassa väli vuosissa on niin huimasti muita luokkia isompi, mutta toisaalta niinä vuosina varmasti myös rakennettiin vähemmän ja tämä saattaa olla kyseisen jaon ideakin… Ehkä näitä oppii pikkuhiljaa. Joka tapauksessa, lopputulosta analysoitaessa huomaa ainakin sen, että vanhimmat rakennukset keskittyvät kovasti etelärannikolle (kantakaupunki, satamapaikan ja keskuksen merkitys) mutta myös sisämaata kohti siirryttäessä niitä löytyy, joskaan ei yhtä suurina ryppäinä. Uusimmat rakennukset taas selkeästi edustavat lähiörakentamista ja kaupungin laajentumista muualta kuin keskustastaan ja huomattavaa on nykyisen rakentamisen tehokkuus ja keskittyneisyys, sillä uusimmat rakennukset (tummalla) muodostavat huomattavia ryppäitä.

Kuva 3. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä ruuduittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: kurssimateriaali

Kuvassa 3 on visualisointi muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien absoluuttisesta määrästä ruuduittain, ruutukokona edelleen 1km x 1km. Luokkajakona  Natural breaks. Kartan mukaan suurimmat muunkielisten määrät painottuvat pk-seudun itäisille alueille sekä eteläiseen Helsinkiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Syitä tähän ovat varmasti muun muassa sopivien työ-ja opiskelupaikkojen sijoittuminen sekä (hinnaltaan ja sijainniltaan) potentiaaliset asuinalueet esimerkiksi maahanmuuttajille. Samasta aiheesta kartan on toteuttanut myös Juliana, joka pohtii blogissaan kattavasti syitä muunkielisten sijoittumiselle. Hän mainitsee juurikin Itä-Helsingin halvat vuokrat ja maahanmuuttajien luomat yhteisöt mahdollisiksi vetovoimatekijöiksi muunkieliselle väestölle sekä esimerkiksi Espoon Otaniemen korkeakoulun, joka houkuttelee myös ulkomaalaisia opiskelijoita.

Kartoista tarkasteltuna tai oman yleistiedon pohjalta ei rakennusten rakennusvuoden keskiarvoilla ja muunkielisen väestön sijoittumisella ole merkittävää yhteyttä. Toki uudemmat (lähiöt?) korostuvat siellä missä muunkielisiäkin merkittävästi asuu, mutta vaihtelu tämän suhteen on huomattavaa.

Mielestäni kyseisenlaiset rasterikartat eivät ole parhaita mahdollisia tiedon esittämiseen (ainakaan tällaisen tiedon), koska nimistön puuttuessa paikkojen hahmottaminen on hankalaa ja kartta on yleisilmeeltään melko sekava.  Absoluuttisten arvojen esittäminen onnistuu, mutta tällöin erottuvat (kyseisessä esimerkissä) usein lähinnä alueet, joilla on eniten asutusta. Kuten muussakin kartanteossa, visualisointivaiheessa saa olla tarkkana siinä, millaisia valintoja tekee, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti kartan ilmeeseen ja mielikuvaan esitetyn ilmiön sijoittumisesta ja voimakkuudesta. Myös Maija teki kartan samasta aiheesta kanssani absoluuttisilla arvoilla ja pohtiikin blogitekstissään eroja oman karttansa ja toisen opiskelijan prosenttiosuuksina esitetyn kartan välillä. Hän toteaa oivallisesti, että valinta suhteellisten lukujen ja absoluuttisten lukujen väliltä on kiinni siitä, mihin käyttötarkoitukseen kartta on tehty.

Aivan kurssikerran lopuksi pyörittelimme vielä rasteriaineistoja harjoittelemalla niiden tuontia QGIS:siin. Käsittelimme korkeustietoja sisältäviä rasteriaineistoja, joiden avulla loimme Pornaisten aluetta kuvaavalle karttapohjalle vinovalovarjostetun korkeusmallin sekä korkeuskäyrät. Mielenkiintoista hommaa!

Lopuksi palasimme vielä muistelemaan TEM-kurssin aikoja piirtämällä kartalle tiet (viivoilla) ja talot (pisteillä). Täytyy myöntää etten lähtökohtaisesti ollut tästä asiasta yhtään innoissani, kaikki piirtämisjutut kun tuottavat minulle suurta päänvaivaa ja TEM kurssina oli kyllä melkoista pinnistelyä kerrasta toiseen. No, siitäkin selvittiin, joten ehkä tästäkin. Tai näin ajattelin siihen asti, kunnes Arttu kertoi että jatkamme samaisilla aineistoilla ensi kerralla ja käski varautumaan henkisesti ja fyysisesti kuluttavaan kurssikertaan… Jään siis odottamaan seuraavaa kurssikertaa entistäkin pelonsekaisemmalla kauhulla. 🙂

 

Lähteet:

Häkkilä, J: Harjoitus 4: Eri aineistot käsittelyyn, Juliana Häkkilä, 15.2.2021 (viitattu 16.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/julihakk/2021/02/15/harjoitus-4-eri-aineistot-kasittelyyn-paivittyy/>

 

 

Jalonen, M: Kurssikerta 4, Maijan blogi, 15.2.2021 (viitattu 16.2.2021)

<https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/2021/02/15/kurssikerta-4/>

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *