Viimeiset sanat…

Summa summarum

Mitäs tästä kaikesta opimmekaan? Hyvä kysymys! Jopa itseni yllättäen voin todeta, että tosiaan opin jotain. Ensimmäisen kurssikerran perusteella en olisi uskonut. Eikä varmaan kukaan muukaan. Vähiten opettaja, joka joutui kerta toisensa jälkeen venymään ja selittämään minulle vielä kerran sen asian, jonka juuri kaksi tuntia aikaisemmin olimme porukalla käyneet läpi. MapInfo. Tuo ovi teemakarttojen koottuun maailmaan. Perusteet jäivät takaraivoon, kiitos siitä kuuluu lehmänhermoiselle opettajalle. Siis kiitos! Tekemällä oppiminen on usein sitä parasta oppimista ja siitä jääkin yleensä käteen enemmän kuin pelkkiä kirjoja pänttäämällä. Hyvällä huumorintajulla ja sopivalla lääkityksellä tämä kurssi on vihdoin saatettu loppuun. Ja tähän on hyvä lopettaa… Tack o adjö.

Kurssikerta 7

Kuinkas sitten kävikään?

Kurssi huipentui oma-aloitteiseen tietojen etsimiseen, niiden muokkaamiseen sopivaan muotoon (esim. excel), siirtämiseen MapInfoon ja siellä (taas) aineistojen muokkaamiseen ja siirtämiseen oikeisiin taulukoihin ja kaikki tämä huipentuu… ***rummutusta*** Teemakartan tekemiseen! Kuinkas muutenkaan? Tällä kurssikerralla testattiin kaikki kurssilla tähän mennessä opitut tiedot ja taidot. No, kävi ilmi, että niitä ei ollut kovinkaan paljoa. Mutta joistakin asioista sentään oli jäänyt heikko muistijälki ja kovasti ponnistellen (ja toki opettajan suosiollisella avustuksella) onnistuin tuottamaan teemakartan itse keräämästäni ja käsittelemästäni aineistosta. Hyvä minä!

Kurssikertaa varten piti omatoimisesti (ja etukäteen!) etsiä aineistoa netistä. Päädyin tutkimaan eteläisen sukulaiskansamme työttömyyttä ja työllisyyttä maakunnittain. Tilastot löysin täältä: http://www.stat.ee/en ja kartan täältä: http://www.naturalearthdata.com. Teemakartan taustalla käytin Viron asukastiheyttä maakunnittain. Työllisyys ja työttömyys vaikuttaisivat ainakin teemakartan perusteella olevan melko tasaisia ympäri Viroa. Kaiken aineiston käsittelyn, siirtelyn (excelistä MapInfoon), uusien MapInfo sarakkeiden luomisen ja tiedon yhdistäminen (nimitiedon mukaisesti) sarakkeisiin, näiden tietojen liittäminen karttaan ja päätyen lopulta teemakartan luomiseen, ehdin tehdä vain yhden kartan. Ja se saa luvan riittää. I’m done. Lopputuotos löytyy tekstin jälkeen.

Vaikka etukäteen kovasti mietityttikin ja hetkittäin jopa pelotti, tältä viimeiseltä kurssikerralta jäi peräti positiivinen fiilis. Kaiken sen henkisen hajoilun jälkeen, jonka olen tällä kurssilla kokenut, oli kiva havaita, että olin sisäistänyt edes osan kurssilla käydyistä asioista. Ja sain kuin sainkin tehtyä teemakartan itse hakemistani aineistoista.

Mitä sitten oikeastaan opin tällä kurssilla… Hyvä kysymys! Opin, että aineistoa voi siirrellä eri paikkatieto-ohjelmien välillä. Opin, että netistä löytyy oikeasti vaikka mitä aineistoja. Opin myös hyödyntämään näitä aineistoja. Vilja Jokisen blogia lukiessa voi havaita, kuinka eri aineistoja ja MapInfoa käyttäen, karttojen teko melkein mistä vain on mahdollista. Lisäksi voin ylpeänä todeta, että jopa minä opin joitakin MapInfon käytön perusteita. Ja mikä tärkeintä, opin myös olemaan armollinen itselleni (kaikkea ei aina voi tajuta, ei edes joka kerta).

Työllisten ja työttömien määrä Viron maakunnissa 2016

Lähteet:

Jokinen, V. (2017). Kurssikerta 7: Viimeinen ehtoollinen. Luettu 19.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/2017/03/01/kurssikerta-7-viimeinen-ehtoollinen/

Natural Earth (2017). Ladattu 1.3.2017. http://www.naturalearthdata.com./

Statistics Estonia (2017). Statistical database: Social life. Ladattu 1.3.2017. http://pub.stat.ee/px-web.2001/I_Databas/Social_Life/09LABOUR_MARKET/09LABOUR_MARKET.asp

Kurssikerta 6

Kuudes kurssikerta alkoi pienellä happihyppelyllä. Käppäilimme rakennuksen ympärillä etsimässä vapaita parkkipaikkoja. Välineinä GPS-paikannin, villasukat, hyvä huumorintaju, paperia ja lyijykynä. Kirjasimme GPS-paikantimen kertoman tiedot ylös ja kartoitimme rakennuksen ympärillä olevien vapaiden parkkipaikkojen määrän ja sijainnin klo 8.15-9 välillä keskiviikko aamuna. Ja yllättävää kylläkin, alueelta löytyi melko paljon vapaita parkkipaikkoja. Onko tästä pääteltävissä, että suurin osa alueelle saapuvista ihmisistä käyttää julkista liikennettä? Ehkäpä (ainakin toivoa sopii).

No, kiertelimme aikamme rakennusta ja palasimme takaisin lepakkoluolaan. Siirsimme tiedot (manuaalisesti) excel-taulukkoon. Näiden taulukoiden tieto siirrettiin MapInfoon ja pääsimme ihastelemaan retkemme antia (palleroita kartalla). Ja tästä se ajatus sitten lähti.

Hasardit! Nuo kurjuutta tuovat kammottavat katastrofit, jotka tuovat onnettomuutta alueen asukkaille. Ilmeisesti päivän harjoituksen tarkoitus oli siirtää erilaisilta nettisivustoilta saatua tietoa excelin kautta MapInfoon ja tehdä näistä aineistosta… tadaa… Teemakarttoja! Jälleen kerran.

Aineisto ei tokikaan ollut aluksi yhteensopiva excelin kanssa vaan sitä piti (tottakai!) muokata. Ja vasta tämän jälkeen aineiston pystyi siirtämään MapInfoon. Tulivuoret ja maanjäristykset, niistä pienet hasardit on tehty. Hain siis aineistoja tulivuorten sijainnista maapallolla ja liitin samaiselle kartalle yli 8 magnitudin maanjäristykset sekä vuodesta 1980 että vuodesta 1900 lähtien. Keltaiset kolmiot kuvaavat maanjäristyksiä. Kartoista on havaittavissa, että maanjäristykset osuvat samoille alueille tulivuorten kanssa (kuten odottaa saattoi). Anna Haukan blogipohdinnoista löytyy erilaisia mietintöjä, siitä miten tällä kurssikerralla harjoittelemiamme asioita voisi oikeassa elämässä käyttää. Lopussa näkyy tämän kurssikerran tulokset.

Vuodesta 1980 lähtien sattuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Keltaiset kolmiot edustavat tulivuoria ja punaiset ympyrät maanjäristyksiä

1900-luvulta lähtien sattuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Keltaiset kolmiot edustavat tulivuoria ja lilat ympyrät maanjäristyksiä.

Lähteet:

Haukka, A. (2017). Kurssikerta 6. Maanjäristysten ja tulivuorten maantiedettä kartoilla. Luettu 17.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/23/kurssikerta-6/

NCEDC (2017) = Northern California Earthquake Data Center. UC Berkeley Seismological Laboratory. Ladattu 22.2.2017. http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

NOAA (2017) =National Oceanic and Atmospheric Administration. Global Volcano Locations Database. Ladattu 22.2.2017. https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5

Kurssikerta 5

Pohjakosketus

Nyt se on saavutettu… pohjakosketus. Jo siinä vaiheessa, kun opettaja alusti tuntia sanoilla: ”tänään tarvitaan aivoja”, tiesin, että tästä kurssikerrasta tulee murhenäytelmä. Kolmessa näytöksessä (Agatha Christien romaania mukaillen).

1. Näytös: Pornainen ja puskurointi

Jatkoimme siitä mihin jäimme viime kurssikerralla. Olimme piirrelleet kartalta rakennuksia ja teitä MapInfossa. Tänään tätä aineistoa piti bufferoida. Mitä bufferointi sitten on? Hyvä kysymys. Siis puskurointia. Käytännössä se tarkoittaa jonkin tietyn kohteen tietyn kokoiselle vaikutusalueelle jäävien kohteiden ynnäämistä yhteen. Puskuroimalla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka monta asukasta asuu 500 metrin säteellä Pornaisten terveyskeskuksesta? Muutamalla napin painalluksella terveyskeskuksen ympärille luodaan puskurointivyöhyke, joka laskee kehän sisäpuolelle jääneiden asukkaiden määrän. Helppoa kuin heinänteko. Vai onko sittenkään?

2. Näytös: Ajattelua. Omilla. Aivoilla.

Vastaus edelliseen… Ei, ei todellakaan ole helppoa. Ei sinne päinkään. Yhteisen alkubriiffauksen ja kimppapuskuroinnin jälkeen hyökkäsimme siis itsenäisesti tehtävien harjoitusten kimppuun. Onneksi minulla on aina repussa Buranaa mukana (ja Panacodia kovempaan kipuun). Lääkitys oli siis kohdillaan. No, pitkästä tarinasta lyhyt… Jouduin pyytämään apua. Usein. Kylmä hiki otsallani rämmin sinnikkäästi eteenpäin tehtävälistaa pitkin ja sain kuin sainkin ison osan harjoituksista tehtyä. Puskurointi itsessään osoittautui jopa suhteellisen yksinkertaiseksi toimenpiteeksi, mutta ne alkuvalmistelut… ennen puskurointia. Niissä meinasi pahemman kerran mennä sormi suuhun. Onneksi on vertaistuki.

3. Näytös: Lopputulos

Tein mitä ehdin neljän tunnin aikana. Vaikka tämä kurssikerta tuntuikin hetkittäin jopa mahdottomalta suoriutua, oppimista se melko varmasti edisti (ainakin jollain tasolla). Tanja Palomäki tuo blogipohdinnoissaan esille bufferoinnin hyötykäyttöä erilaisissa tutkimuksissa. Lisäksi havaitsin, että aikaisemmin opittujen asioiden yhdistäminen tämän kurssikerran antiin toi varmasti kaivattua itsevarmuutta MapInfon käyttöön. Ja nyt ylpeänä esittelen kurssikerran saavutukset:

Kurssikerran saavutukseni

Mutta niin kuin sanotaan: pohjalta on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Siis jatkamme matkaa ”kohti ääretöntä ja sen yli” (lainaus Buzz Lightyearin repertuaarista)!

Lähteet:

Palomäki, T. (2017). 5. Kurssikerta. Luettu 17.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/ptanja/2017/02/15/5-kurssikerta/

Kurssikerta 4

Ruutu.fi

Tämän kurssikerran aihe. Pisteitä ja ruutuja. Pisteiden tarkkaakin tarkempi informaatio yhdistettyinä ruutujen sisältämään, laaja-alaisempaan tietoon. Pisteisiin voidaan siis tallentaa erittäin tarkkaa tietoa esimerkiksi pistemäisten kohteiden (rakennukset, näytteenottopaikat yms.) sijainnista ja sisällöstä. Tällaista tietoa käytetään usein lähtöaineistona, kun halutaan kerätä tietoa ”ylemmän” tason käyttötarkoitusta varten. Pisteet sijoittuvat kartalle tarkasti juuri siihen kohtaan, josta tieto on kerätty. Kun taas ruutuaineistossa aineisto sijoittuu ruudun sisään tasaisesti ja aineisto jakautuu koko alueelle.

Tällä kurssikerralla yhdistämme pistemäisen aineiston ruutuaineistoon. Teimme siis ruudukon aineiston päälle ja tarkastelimme pisteiden sijoittumista ruutujen sisään. Kannattaako sitten absoluuttisia arvoja käyttää ruututeemakartalla? Tässä tapauksessa sanoisin, että kyllä. Pisteiden ja oikean kokoisten ruutujen ansiosta arvot sijoittuvat kartalle ”oikein”. Ja harjoitusalueena toimi pääkaupunkiseutu kaikessa kauneudessaan. Ja teimme jälleen kerran teemakarttoja annettujen ohjeiden mukaisesti. Ruutukooksi valitsin kaikkiin karttoihin 500 x 500 metriä.Tällä kertaa muistin edes osan kurssin annista itsenäisiin tehtäviin mentäessä. Siis osan. Hyvin pienen osan. Mutta kyllä sekin lasketaan. Tein kartan pääkaupunkiseudun asukkaista. Kyllä, pääkaupunkiseudulla on asukkaita. Ja voidaan sanoa, että Suomen mittakaavassa pääkaupunkiseudulla on paljon asukkaita. Mutta tämä ei tyydyttänyt minua. Tein vielä kartat eri sukupuolten lukumääristä ja sijoittumisesta pääkaupunkiseudun alueelle. Mitä ”uutta” nämä kartat sitten kertoivat minulle? No, totuus on, että ei paljoakaan. Kunhan tein käskyn saatuani erilaisia karttoja käyttäen hyödyksi tunnilla oppimiani asioita. Toki olisi ollut kannattavaa kokeilla eri ruutukokoja kuten Tuli Siven teki. Se olisi varmasti tuonut kaivattua vaihtelua karttoihini.

Kurssikerran lopussa odotti todella, todella ”iloinen” yllätys… pääsimme (vai jouduimme?) jälleen kerran piirtämään teitä ja rakennuksia kartalle. Luulin jo päässeeni tästä eroon, mutta ei… Pornainen, tuo iloinen, pieni kyläpahanen Uudellamaalla ja sen kerrassaan mahtava ”keskusta”. Tarkoitus oli tehdä valmisteluja seuraavaa kurssikertaa (5.) varten. Pelonsekaisilla tunteilla odotan viidettä kurssikertaa. Toivottavasti meidän ei tarvitse enää (koskaan?) piirtää yhtään elementtiä kartalta. Lopussa vihdoinkin ruutulippu heilahti ja pääsimme maaliin (lue: kotiin). Olimme tehneet teemakartan. Jälleen kerran. Miten yllättävää…

Naisten määrä ja sijoittuminen Pääkaupunkiseudulla 2013

Miesten määrä ja sijoittuminen pääkaupunkiseudulle 2013

Lähteet:

Siven, T. (2017). Kurssikerta 4. Luettu 15.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/siventul/2017/03/18/kurssikerta-4/

Kurssikerta 3

Tämän kertaiseksi teemaksi valikoitui aineiston käsittely ja eri tietokantojen aineistojen yhdistäminen hyödyntämällä mm. sijaintitietoja. Ei mitenkään lempipuuhaani. Kuten ei myöskään karttojen teko. Mutta mikä ei tapa, ahdistaa… ei kun siis vahvistaa.

Harjoittelimme tietojen siirtämistä ohjelmien välillä (esim. excel ja MapInfo). Paljon erilaisia komentoja, kyselyjä, tietokantoja (sekä ulkoisia että MapInfossa olevia) ja niiden yhdistelyä. Huh! Harjoittelimme tätä kaikkea aluksi Afrikka-aiheisen aineiston avulla. Liitimme tietoa excelistä nimitiedon avulla MapInfon tietokantaan ja lopuksi harjoittelimme (itsenäisesti tai ainakin melkein) kahden tietokannan yhdistämistä (tietoa mm. öljylähteistä, konflikteista ja timanttikaivoksista) maantieteellisen sijainnin avulla.

Mihin kaikkeen tätä tietoa voi sitten loppupeleissä käyttää? Vastaus: vaikka mihin. Olisi mielenkiintoista verrata konfliktien tapahtumapaikkoja ja tapahtuma-aikoja öljylähteiden ja timanttikaivosten sijainteihin ja löytämisvuosiin. Näin maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella näillä olevan selkeä yhteys. Mikään muu ei tunnu aiheuttavan ihmiskunnassa niin paljoa konflikteja kuin raha ja valta. Anna Haukka pohtii blogissaan hienosti mm. erilaisten konfliktien taustoja ja niihin vaikuttavia syitä.

Kolme tuntia neljästä harjoittelimme aineiston käsittelyä samassa tahdissa ohjaajan kanssa, kunnes viimeisen tunnin ajaksi meille annettiin vapaat kädet (tosin tarkalla ohjeistuksella) ja jätettiin oman onnemme nojaan. Ei sentään. Hyvillä ohjeilla ja opasteilla hyökkäsimme aineiston kimppuun ja muokkasimme sitä. Tarkoitus oli muodostaa teemakartta, jossa näkyy sekä valuma-alueiden tulvaindeksit, että järvisyysprosentit. Käytimme samoja metodeja kuin aikaisemmin tunnilla, laskimme ja yhdistimme aineistoja ja loimme uusia sarakkeita jo olemassa oleviin taulukoihin. Ja totta kai tämäkin harjoitus päättyi kuten kaikki muukin tällä kurssilla… Teimme teemakartan. Koropleettiteemakartta tulvaindekseistä taustalle ja sen päälle rakensimme pylväsdiagrammin järvisyysprosenteista.

Toki tässä vaiheessa kolmen aikaisemman tunnin opit olivat jo päässeet unohtumaan, mutta onneksi on ohjeet. Ja harvinaisen hyvähermoinen opettaja. Sillä näissä hommissa hyvät hermot erottavat jyvät akanoista. Ja minä paljastuin akanaksi. Taas. Mutta todettakoon vanha totuus: jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Parhaani tein, jos se mitään auttaa ja tämänkin kurssikerran tuotos löytyy tekstin jälkeen, kuvatekstin kera.

Valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit

Lähteet:

Haukka, A. (2017). Kurssikerta 3. Veritimantteja? Afrikan konfliktien monet syyt. Luettu 17.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/07/kurssikerta-3_veritimantti/

Kurssikerta 2

Luomisen tuskaa…

Teemakarttateema jatkukoon… Tällä kurssikerralla nostimme panoksia. Kaksi teemaa yhdellä kartalla. Hui! Kurssikerta alkoi jälleen kerran tutuksi tulleella alkubriiffauksella. MapInfossa. Yhdessä. Pakko myöntää, mutta tämä oppimistapa toimii (ainakin omalla kohdallani). Asioita käydään ensin yhdessä läpi (rautalangasta vääntäen) ja lopuksi jokainen pääsee kokeilemaan omia kykyjään (allekirjoittaneen tapauksessa hyvin, hyvin rajoittuneita kykyjä).

Mutta siirrytään sitten käytännön asioihin. Mitä asioita pitikään laittaa ja mihin karttaan? Päädyin yhdistämään rikokset ja työttömyyden yhdelle teemakartalle. Kuten Eput sen jo totesivat: ”Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe”. Tein tietoon tulleista rikoksista ja selvitetyistä rikoksista pylväsdiagrammit, jotka sijoitin työttömyydestä tekemälleni koropleettikartalle. Alueeksi valitsin Pohjois-Suomen (en tiedä miksi). Yllättäen kyllä tällaista yhteyttä (ainakaan suoraan) ei ollut havaittavissa tekemältäni kartalta. Toki asiaan varmasti vaikuttaa väestöntiheys, mikä olisi varmaan ollut mielenkiintoista (ja tarpeellista) yhdistää tekemääni karttaan. Ehkä tässä olisi ollut hyvä olla kaksi koropleettikarttaa päällekkäin, kuten lukemassamme artikkelissa. Se olisi luultavasti tuonut tarvittavaa lisäinfoa rikosten ja työttömyyden yhteydestä. Näin sitä oppii jatkuvasti uusia asioita. Samaa teemaa sivuten on pakko mainita Vilja Jokisen loistava oivallus selvittää alkoholin myynnin ja rattijuopumusten välinen suhde. Käytännön läheinen esimerkki siitä, että MapInfo taipuu vaikka mihin. Toisen kurssikerran tuotos löytyy jälleen tekstin jälkeen.

Työttömyysaste ja rikosten määrä Pohjois-Suomessa 2010.

Artikkeli 1.

Anna Leonowiczin artikkeli ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” käsitteli päällekkäisiä koropleettikarttoja. Artikkeli avasi uusia näkökulmia teemakarttojen maailmaan. Aikaisemmin tutuksi tulleen koropleettikartan muokkaaminen siten, että se sisältääkin yhden muuttujan sijaan kaksi. Haastava tehtävä ja nimenomaan luettavuuden kannalta. Mutta tähänkin löydettiin artikkelissa ratkaisu: luokkien määrä ja oikean grafiikan käyttö. Luokkien määrän rajoittaminen (max. 3×3) sekä väri- ja rasteripinnan yhdistäminen siten, että teemakartasta tulee suhteellisen helposti luettava. Päällekkäiset koropleettikartat (hyvin tehtyinä) havainnollistavat kahden eri muuttujan välistä suhdetta.

Tämä esitystapa mahdollistaa jopa useiden eri muuttujien esittämisen samassa kartassa. Esimerkiksi päällekkäiseen koropleettikarttaan voi halutessaan yhdistää vielä kolmannen muuttujan, vaikka pylväsdiagrammin muodossa ja tällainen teemakartta tuo lukijalle jo paljon enemmän informaatiota. Toki päällekkäisten koropleettikarttojen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii paljon myös kartantekijältä (mm. legendan selkeys), mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tällaisella karttatyypillä aineistosta voi saada enemmän irti kuin pelkällä tavallisella koropleettikartalla.

Lähteet:

Eppu Normaali (1982). Murheellisten laulujen maa. Tie vie-albumi.

Jokinen, V. (2017). Kurssikerta 2: Erilaisia teemakarttatyyppejä ja alkoholin myynnin ja rattijuopumusten suhde kartalla. Luettu 15.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/2017/01/26/23/.

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship.

Kurssikerta 1

Uusi kurssi, uudet kujeet…

Ensimmäinen kurssikerta. Uusi paikkatietojärjestelmä. Tämän kertainen harjoitustyökurssi tuo mukanaan uuden elementin, blogin pitämisen. Ehkä vanha koirakin oppii uutta kurssin edetessä? Nähtäväksi jää…

Kurssikerran ensimmäisen teeman muodosti sijainti- ja ominaisuustiedon yhdistäminen koordinaatteihin. Kävimme läpi paikkatiedon kerroksellisuutta erilaisten tasojen avulla (muun muassa tieverkko, rakennukset, alueet). Lisäksi perehdyimme koordinaattijärjestelmän eri paikkatietotasojen välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin (toimii sekä vektori- että rasteriaineistoilla).

Kurssi alkoi ”iloisesti” uuden paikkatietojärjestelmän, MapInfon, käytön harjoittelulla. MapInfo tuo aineiston erilaiset kerrokset osaksi aineiston analysointia ja teemakarttojen tekoa. Kurssin tarkoituksena on tuoda työkaluja erilaisten teemakarttojen tekoon tietyistä aineistoista. Tähän tarkoitukseen MapInfo tuntuu olevan mitä mainioin työkalu. Aikaisemmilla kursseilla opitut asiat toiminevat suurena apuna jälleen kerran uutta tietojärjestelmää opeteltaessa. Toivottavasti.

Alun räpistelyn (ja perusteiden opettelun) jälkeen harjoituskerran tarkoitus oli tehdä koropleettikartta saamastamme aineistosta. Tartuin reippaasti toimeen ja lopputuloksen näette alempana. Päätin tehdä koropleettikartan työssä käyvien ihmisten osuudesta (%) Suomessa vuonna 2015. Käytin aineistosta luonnollisia luokkavälejä. Kartta näytti odotetunlaiselta. Etelässä ja lännessä työllisten määrä oli suurempi kuin idässä ja pohjoisessa. Emma Piela selvitti omassa teemakartassaan työttömyysasetetta Suomessa. Emman kartta täydentää mukavasti omaa karttaani. Ensimmäiseksi teemakartakseni olen varsin tyytyväinen tuotokseeni. Ja toki kurssin edetessä ja kokemuksen karttuessa, karttojen laatu varmasti (toivottavasti) paranee.

Työssäkäyvien osuus väestöstä alueellisesti Suomessa 2015

Lähteet:

Piela, E. (2017). Vko 1: Työttömyys-kartta ja opettelua. Luettu 17.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/emmapiel/2017/01/17/moikka-maailma/