Vakava auttaa opiskelijaa valmistumaan

Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnistyy syksyllä Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla-hanke, jonka tavoitteena on tukea akateemisten tutkintojen valmistumista alueella tarjoamalla erilaisia opintoja edistäviä palveluja. Näitä ovat esimerkiksi opintoneuvonta, graduohjaus, gradun tekemistä tukevat lyhytkurssit, erilaiset koulutukset ja tenttimismahdollisuudet alueella. Osallistuminen hankkeen puitteissa tehtävään toimintaan on maksutonta.

Hanke käynnistyi infotilaisuudella  3.lokakuuta. Infotilaisuudessa kerrottiin tulevasta toiminnasta, joka kestää noin vuoden.

– Tilaisuuden jälkeen sai päättää, haluaako lähteä järjestämämme toiminnan tuella suorittamaan opintojaan loppuun, kertoo koulutussuunnittelija Sofia Eklund Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Vaasan ja Tampereen yliopistojen kanssa, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikkien yliopistojen opiskelijat.

Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla (VakavaEP III) on Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoittama ja Ruralia-instituutin vetämä hanke, joka on jatkoa vuonna 2006–2008 ja 2009-2011 toimineille samansisältöisille VakavaEP I:lle ja II:lle.

Ruralia-instituutti selvittää Pisara-radan vaikutukset

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa alkaa tutkimus, jossa selvitetään Helsinkiin suunnitellun Pisara-ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset. Tutkimus tuo konkreettista tietoa hankkeen kokonaisvaikutuksista taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, tuloihin, kulutukseen, verotuloihin ja julkisiin palveluihin.

Ratahankkeen merkitystä tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Lyhyessä korostuvat rakentamisesta tulevat työllisyysvaikutukset ja pitkässä varsinaiset radan käytöstä aiheutuvat hyödyt.

– Ratahankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työllisyys-, päästö- ja aluepoliittisiin vaikutuksiin, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Liikenneviraston rahoittama tutkimus valmistuu alkuvuodesta 2012 ja siinä käytetään Ruralia-instituutissa kehitettyä alueellista yleisen tasapainon simulointimallia RegFin:iä, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Professori Törmä on yleisen tasapainon (CGE) mallinnuksen pioneeri Suomessa – hän julkaisi ensimmäisen alan sovelluksen väitöskirjassaan vuonna 1987.

Pisara-rata on Helsingin kantakaupungin alittava rautatie, joka yhdistää pääradan ja rantaradan kaupunkiraiteet. Rataosuus on kaksiraiteinen ja junat kulkevat lähes koko matkan kahdessa vierekkäisessä kalliotunnelissa. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan uusia maanalaisia rautatieasemia. Ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kymmenen vuotta.

Metsänomistajien ja yhteiskunnan tavoitteet pyritään yhdistämään Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa nopeasti ja perinteisen puuntuotannon rinnalle nousee myös muita metsiin perustuvia arvoketjuja.

– Näiden muiden tekijöiden mahdollisuuksista tai metsänomistajien kiinnostuksesta niitä kohtaan ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi tietoa ja on uhkana, että metsäresurssit jäävät hyödyntämättä, projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa.

Metsää voidaan hyödyntää puun tuotannon lisäksi virkistysmielessä sekä luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevalla otteella.

– Metsänomistajilla ei ole useinkaan tietoa, kuinka viedä omia tavoitteitaan eteenpäin, Matilainen muistuttaa.

Nyt käynnistynyt kaksi ja puolivuotinen hanke pyrkiikin yhdistämään metsänomistajien ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien käytölle. Lisäksi nämä päämäärät kytketään yritysten näkemykseen metsäsektorin liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksista.

Metsään perustuvien arvoketjujen uudistumisen ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla (MERSU) –hanke jakautuu neljään osahankkeeseen, jossa ensimmäisessä muodostetaan metsäalan innovaatioverstaita. Toisessa osahankkeessa ennakoidaan metsäalan tulevaisuutta ja kehitetään palvelukokonaisuuksia. Kolmannessa arvioidaan metsän arvoketjuja alue- ja kansantaloudellisesti sekä neljännessä tuetaan alueellisen metsäohjelman kriittisten hankkeiden käynnistymistä.

MERSU:n budjetti on noin 350 000 euroa ja sen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelman kautta. Hanketta vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, jonka lisäksi sitä ovat toteuttamassa Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi sekä Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen yksikkö.