Ruralia-instituutin projektipäällikkö Niina Kuuva

Kokeilemme Etelä-Savossa uutta tapaa lähestyä maaseudun kehittämistyötä ja alueen markkinamekanismeja. Pureudumme maaseutuun kohdistuvan kysynnän ja maaseudun tarjonnan väliseen kohtaanto-ongelmaan, jota on ehkä näkyvimmin käsitelty viime aikoina Sitran Maamerkit-ohjelman yhteydessä.

Perusongelma on seuraavanlainen. Venäläiset matkailijat yöpyivät Etelä-Savossa vuonna 2011 yhteensä yli 80 000 vuorokautta ja pelkästään esimerkiksi Savonlinnan ja Mikkelin yhteenlaskettu Tax free-myynti oli tuona vuonna venäläisten asiakkaiden kohdalta yli viisi miljoonaa euroa. Todellisuudessa majoitusvolyymi oli tuhansia suurempi, sillä yöpymistilastoissa ei ole lainkaan mukana alle kymmenen mökin tai huoneen majoittajayrityksiä. Meidän kauppamme on siis löydetty. Sopivat mökitkin jo melkein. Venäläisten mielestä olisi myös kiinnostavaa hankkia enemmän paikallisia elintarvikkeita, mutta kun niitä ei oikein tunnista ja kauppapaikatkin meinaavat olla vielä hukassa.

Edellä oleva esimerkki osoittaa, että maaseudusta kumpuaville resursseille on selkeästi kysyntää – ja tarjontaakin kyllä, mutta probleema on se, että nämä kaksi eivät aina löydä toisiaan. Toisaalta Tax free-tilasto osoittaa, että jotakin on jo löydetty. Mutta voisiko tästä ”jo löydetystä” olla tulevaisuudessa nykyistä suurempi osa eteläsavolaista, höystettynä maaseutuun kytkeytyvällä lisäarvolla? Tämä on karkeasti ottaen se perusasetelma, mitä lähestytään neoendogeenisen kehittämisen ja portinvartijuuden viitekehyksessä maaseuturahaston rahoittamassa hankkeessa, joka kulkee nimellä Tutkimus Etelä-Savon maaseutuun kohdistuvasta kysynnästä.

Neoendogeenisuuden (uussisäsyntyisyys) käsitteen kautta pääsemme lähestymään vuorovaikutussuhdetta, jossa toisiinsa sekoittuvat yhtäältä alueesta kumpuavat inhimillisiin, kulttuurisiin tai luontoon liittyvät resurssit ja toisaalta alueen ulkopuolelta vaikutuksia säteilevä poliittinen, kaupallinen tai luonnon ympäristö. Näiden endo- ja eksogeenisten tekijöiden välinen vuorovaikutussuhde on moninainen, mutta juuri siksi mielenkiintoinen operaatio tutkimuksen kohteeksi. Tutkimuksessa paikannamme vuorovaikutussuhteen portinvartijoiksi kutsuttavien henkilöiden tasolle.

Portinvartijat ovat oman toimialueensa edustajia, jotka työkseen tarkkailevat olemassa olevaa ja potentiaalista kysyntää sekä tekevät tarjontaa määrittäviä valintoja. Portinvartijoiden avulla pääsemme tarkastelemaan maaseudun markkinoiden välittäjämekanismeja, joiden voi olettaa olevan merkittävä tekijä nykyisen sekä tulevan kysynnän ja tarjonnan rakentumisessa.

Miksi sitten leikittelen blogin otsikossa viittaamalla tutkimukseen vihreän markkinatalouden portinvartijoilla? Ensinnäkin siksi, että Maamerkit-barometrin mukaan maaseudun odotetaan vastaavan ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja toisaalta siltä odotetaan myös ratkaisuja vihreän talouden – esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisiin – haasteisiin. Leikittelen otsikolla myös siksi, että maistelen termejä. Rakennamme hankkeessa varsinaisen tutkimustehtävän selvittämistä varten uudenlaista asetelmaa ja menetelmää ja testaamme sen käyttökelpoisuutta kehittämistyön välineenä. Siksi täytyy myös rakentaa tarpeisiin sopivaa ja ilmiötä hahmottavaa käsitteistöä.

Tutkimushankkeessa portinvartijoita lähestytään haastattelemalla. Rupeaman jälkeen keräämme portinvartijat yhteiseen tilaisuuteen, niin kutsuttuun törmäyttävään foorumiin, jossa haastamme nämä eri toimialojen avainhenkilöt vaihtamaan ajatuksia maaseutuun kohdistuvan kysynnän ja maaseudun tarjonnan kohtaamisesta, sen esteistä, ratkaisuista ja mahdollisuuksista.

Mitä tarvitsemme kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi? Löytyvätkö tarvittavat välittäjäorganisaatiot taikka välittäjämekanismit maakunnan ohjelmien, yhdistysten vai palveluintegraattoreiden tukemana? Tarvitsemmeko jotain muuta vai vähän jokaista, mutta kuitenkin viilattuna tavalla x, koska siten se olisi juuri hyvä alueen yritysten boostaamiseen?

Tämän vuoden marraskuussa tutkimushankkeen päättyessä olemme näissä asioissa ainakin hitusen viisaampia. Toivottavasti meillä on silloin rakennettuna myös uusi työväline tutkia maaseudun markkinoiden toimintaa ja tulevaisuutta. Mutta sitä ennen jalkaudun kentälle etsimään, kokeilemaan ja löytämään.

Kevätterveisin Mikkelistä,

Niina Kuuva

Tutkimus Etelä-Savon maaseutuun kohdistuvasta kysynnästä -hanke