Mökkiläiset sushirajaa siirtämässä

rantanen[1]Ruralia-instituutin kehittämispäällikkö Manu Rantanen

Sushirajan, eli sushiravintoloiden levinneisyysalueen avulla on pyritty kuvaamaan sivistyksen maantieteellistä jakautumista lähinnä pääkaupungilla asuvien näkökulmasta. Aiemmin käytössä ollut susiraja on tullut liian ongelmalliseksi käsitteeksi, koska hukat liikkuvat hallitsemattomasti paikasta toiseen.

Suurta suosiota saavuttaneet, kalaa ja riisiä hyödyntävät sushi-ateriat on keksitty kaukana Japanissa, josta ne sitten ovat levittäytyneet muihin maihin, ensin suurempiin kaupunkeihin ja niistä kohti periferiaa. Tätä ns. innovaatioiden leviämistähän on pidetty yhtenä aluekehityksen perustana. Raakaa kalaa on Suomessa tosin syöty jo vuosisatoja sitten, mutta nyt onkin kyse aterioinnista, jolle on annettu modernin elämäntavan leima.

Varsinaisia sushi -ravintoloita ei esimerkiksi Mikkelissä ole vieläkään (Mikkeli tosin sijaitsee suurin pirtein samalla leveyspiirillä kuin Tampere, mutta jostain syystä se mielletään usein olevan jossain Kuopion tasolla). Viime vuonna paikallisen ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittivät opinnäytetyönään Mikkelin sushi-päivät paikallisiin ravintoloihin. Mutta niin kuin tiedetään, opiskelijat ovat köyhiä vaikka ovatkin moderneja eikä tämä toistaiseksi ole johtanut pysyviin muutoksiin alueen tarjonnassa.

Todellisen kysynnän mikkeliläiselle sushille ovat saaneet aikaan mökkeilijät, joita alueella on yli 10 000. He ovat keskimääräistä äveriäämpää väkeä ja tulevat tavallisesti pääkaupunkiseudulta, jossa ovat tottuneet oudompiinkin ravintoloihin. Paikallinen kalakauppias on haistanut mahdollisuuden ja tarjoilee nyt maukkaita sushi-aterioita tuoreesta lähikalasta. Paikallinen vanhempi väki vannoo hänen kokemuksensa mukaan edelleen käsittelemättömän muikun nimiin, nuoremmat taas haluavat mieluimmin pitkälle jalostettua suomukalaa.

Sushin tuleminen on esimerkki palveluympäristön muuttumisesta, jossa osapuolina ovat mökkiläiset ja paikallinen yrittäjä, mutta myös paikalliset asukkaat. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut jo kauan, esimerkiksi mökkitalkkarit ovat viime vuosina vakiinnuttaneet paikkansa uutena ammattiryhmänä. Muutoksen nopeutumista on kuitenkin odotettavissa, sillä suuret ikäluokat ovat pian eläköityneet ja mökeillä tapahtuu sukupolvenvaihdoksia kiihtyvään tahtiin. Mökkielämä merkitsee yhä harvemmille työleireilyä, joten kynnys palvelujen hankintaan on alenemassa.

Jos kaikki menee hyvin, voivat mökkeilyalueilla asuvatkin nauttia yhä paremmasta palvelutarjonnasta, vaikka sushin makuun totutellen. Mutta miksi sitten Japanissa eivät sliipatut liikemiehet jonota muikkukukkoja?

2 thoughts on “Mökkiläiset sushirajaa siirtämässä

  1. Kiitos Manu nasevasta blogikirjoituksesta! Koskas perustetaan sushi-ravintola Mikkeliin?

  2. Taitaa tosiaan pian olla kannattava idea. Oma intressini kuitenkin kohdistuu näiden muutosten tutkimiseen. Ehkäpä myös aistinvaraiseen havainnointiin tulevassa ravintolassa.

Kommentointi on suljettu.