Voiko aluekehittämisestä innostua? Vapaaehtoistyöntekijä tekee niin huomaamattaan

rantanen[1]Mikä saa tuhannet vapaaehtoistyöntekijät tekemään lukemattomia työtunteja leipää jakaen, koodia vääntäen tai kylätaloja kunnostaen? Voiko niin tylsältä kuulostava asia kuin aluekehittäminen innostaa tällaisiin suorituksiin vuosikausiksi ilman että euron euroa tipahtaa omalle tilille? Ei voi. Kukaan ei innostu aluekehittämisestä (paitsi maantieteilijät) saati projektihallinnosta niin paljon. Kyse on sen sijaan innostumisesta, joka lähtee sisäisestä motivaatiosta, koska tehtävä asia on itselle merkityksellistä ja tekeminen palkitsevaa (vrt. Ryan & Deci 2008, Martela & Jarenko 2014). Lue loppuun

Intohimoja maaseutukeskustelun alkujuurilla

Sirkku+PiispanenMarraskuun 18. päivänä K. A. Häyrynen järkyttyi. Hän oli juuri lukenut lehdestä agronomi A. Wartiaisen esitelmän, jossa moitittiin maalaisväestöä kehittymättömästä kilvoituskyvystä ja järjettömyyteen vivahtavasta tuhlailusta. Lehti oli Uusi Suometar. Elettiin vuotta 1886. Lue loppuun

Verkostoituminen – puppua vai bisnestä?

pylkkanenMiten verkostoituminen on onnistunut? Osaanko vastata fiksusti tuohon hankkeen itsearviointilomakkeessa esitettyyn kysymykseen? Ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää verkostosta. Toisia koko verkostoitumispuhe nyppii. Kerran ruokapöytääni sattui rahoittajan edustaja, joka sanaili ohjaavansa suoraan silppuriin hankehakemuksen, jonka tavoitteessa komeilee ’verkostoituminen’. Leikkimielellä tietenkin. Mutta tästä sutkautuksesta tiesi, että verkostoituminen oli saanut puhujalta kovin köykäisen merkityssisällön. Se näyttäytyi konkreettisen ja tuloksia tuottavan hanketoiminnan vastakohtana: verkostoituminen olisi pelkkää puppua ja pehmoilua.. Lue loppuun

Insinööreistä

Aapo_nettiin5[1]Kevättalvella pääsin mukaan erääseen kirjaprojektiin. Kyseessä ei ole kaunokirjallinen teos hanketyön hyvistä, pahoista ja rumista käytännöistä, vaan tekniikan alan koulutuksen kehityshistorian kokoaminen Seinäjoella 1960-luvulta tähän päivään. Käytännössä tämä tarkoittaa kokonaiskuvan laadintaa siitä, miten Seinäjoen Teknillisestä koulusta muotoutui nykyinen Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö ja mitä sitten tapahtuikaan. Oppilaitoshistorian lisäksi tässä TAHKO-hankkeessa tarkastellaan myös alan koulutuksen elinkeinoelämäyhteistyön muotoja eri vuosikymmeninä. Lue loppuun