Digitaaliset ihmistieteilijät kokoontuivat Helsingissä – HELDIG Summit 2017

Ihmismieli muuttuvassa maailmassa, digitaaliset ihmistieteet ja HELDIG

Strategiaan perustuva profiloituminen on zeitgeist eli ajan kuva suomalaisissa yliopistoissa 2010-luvulla. Human Mind in Changing World on yksi kolmesta Helsingin yliopiston strategisesta tutkimusalueesta, jonka vahvistamiseen myönnettiin resursseja myös Suomen Akatemian PROFI2-haussa vuonna 2015. Ihmismieli muuttuvassa maailmassa -painopiste jakautuu edelleen kolmeen temaattiseen alueeseen, joista olennaisin tämän tekstin kannalta on Digital Humanities eli digitaaliset ihmistieteet. Strategiat johtavat toisinaan toimintaan, sillä Ilman yllä mainittua profiloitumista pääotsikon mukaista tutkijatapaamista olisi tuskin järjestetty nykymuodossaan.

Digitaalisten ihmistieteiden määrittely ei ole yksioikoista, mutta laajassa merkityksessä käsitepari kiinnittyy uuden teknologian soveltamiseen. Digitaaliset ihmistieteet viittaavat yleisesti tutkimusalueeseen, jossa digitaalisuudesta ponnistavia menetelmiä ja datatieteen tekniikoita hyödynnetään humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineistojen keräämisessä ja analysoinnissa. Tutkimusalueeseen liittyy myös digitalisaation tarkastelu ilmiönä kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

HELDIG eli Helsinki Centre for Digital Humanities on digitaalisten ihmistieteiden alalla operoiva toimijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä digitaalisiin ihmistieteisiin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen parissa työskentelevien välistä yhteistyötä erityisesti Helsingin yliopistossa. Strategiansa mukaan HELDIG yhdistää monitieteisen tutkimuksen ja yhteistyön humanististen ja yhteiskuntatieteiden sekä tietojenkäsittelytieteiden aloilla mahdollistaen digitalisaation haasteiden tarkastelemisen.

Strategiasta tutkimusteemoihin – HELDIG Digital Humanities Summit 2017

Digitaalisia ihmistieteitä ja siten myös HELDIGin toimintaa luonnehtii laaja-alainen yhteistyö tieteenalojen välillä. Tämä oli myös nähtävissä Helsingin yliopistossa 18.10.2017 järjestetyssä HELDIG Digital Humanities Summitissa: digitaaliset ihmistieteet yhdistävät tutkijoita muun muassa kieliteknologian ja kulttuuriperinteen tarkastelusta aina kulutustutkimukseen saakka. Lisäksi seminaarissa kuultiin esityksiä niin teknologia-asiantuntijoilta kuin muistiorganisaatioidenkin edustajilta.

Seminaarin ohjelma oli hengästyttävä: päivän mittaiseen tapahtumaan oli sovitettu yli 80 viiden minuutin mittaista esitelmää sekä toistakymmentä demoa ja posteria. Seminaarin organisoimistapa mahdollisti tilaisuuden nopeasykkeisen etenemisen ja mahdollisuuden saada vaivattomasti kokonaiskatsaus meneillään olevista tutkimuksista. Lyhyet esitelmät olivat sisällöiltään rajattuja. Siitä huolimatta reilu 10 esitystä tunnissa on tahti, joka jatkuessaan asettaa inhimillisen omaksumiskyvyn koetukselle.

Ruralia-instituutti ja digitaaliset ihmistieteet. Kuva: Teppo Ylitalo.

Ensimmäinen esitysten sarja koostui Helsingin yliopiston tiedekuntien edustajista, jotka ovat HELDIG-aloitteen taustalla. Toisena esiintyivät kirjastot, arkistot ja museot sekä yhteistyö-organisaatiot, joista viimeisen ryhmän mukana esittelin Ruralia-instituutin ja instituutissa toteutettavia digitalisaatioon liittyviä tutkimusteemoja. Loppupäivän ohjelmasisällöt käsittelivät erilaisia tutkimus-, palvelu- ja sovellusprojekteja.

 

 

Tutkimusteemoista projekteihin – digitaalisuutta ja ihmistieteitä

Esitelmiä seuratessani havaitsin pohtivani digitaalisten ihmistieteiden kokonaisuutta vahvasti yksinkertaistettuna jatkumona: janan ”digitaalinen pääty” tuntui painottuvan. Se sisälsi teknisiä digitointiin, aineistojen tuottamiseen ja hallitsemiseen sekä analysointiin liittyviä teemoja. ”Ihmistieteellinen pääty” taas tuntui hyödyntävän korostetusti digitaalisia aineistoja välineinä saavuttaa parempi ymmärrys tutkitusta aihealueesta tai pyrkimyksissä selittää havaittuja ihmistieteellisiä ilmiöitä. Suurin osa kuvatuista hankkeista sijoittui jatkumon keskivaiheille yhdistäen molemmat näkökulmat yhteisten ongelmien pohtimiseen.

Tämä monitieteisyys lienee yksi olennaisista tekijöistä digitaalisten ihmistieteiden menestymisessä. Analogisten aineistomassojen saattaminen digitaaliseen muotoon sekä jatkuvasti laajenevien materiaalien analysoiminen vaatii erityistä teknistä ja menetelmällistä osaamista. Digitaaliset aineistot ovat sellaisenaan vain dataa. Pitkälle sofistikoituneet menetelmätkin ovat käyttökelvottomia, mikäli perustellut ongelmanasettelut ja fiksusti johdetut tutkimuskysymykset puuttuvat. Tarvitaan siis tutkimusalueeseen tiukasti kiinnittyvää substanssiosaamista, joka ohjaa aineistojen ja menetelmien käyttöä.

Tästä asetelmasta syntyy parhaimmillaan hedelmällinen symbioosi, joka yhdistää digitaalisten ihmistieteiden sateenvarjon alle viimeisimmän digitaalisen menetelmä- ja aineisto-osaamisen sekä syvällisen tutkimuskohteen substanssiosaamisen. Epäilijöitäkin toki on: kriittinen ajattelu kuuluu erottamattomasti yliopistoihin ja tiedemaailmaan. Lisäksi vakiintuneiden oppiaine-, tutkimusala- ja tiederajojen ylittäminen vaatii aikaa ja ponnisteluja. Tämä näkyi myös keskusteluissa: ”Kieliteknologit tekivät tätä jo 1990-luvulla. Sitten tulivat insinöörit. Eivät he ole kiinnostuneita kielestä tai kulttuurista, vaan sovelluksista”. Puheenparsi ei ollut aivan yhtä linjakkaan hiottua kuin ensimmäisissä kappaleissa kuvattu strategiateksti.

HELDIGin alku on ollut joka tapauksessa vahvaa, sillä vain muutamassa vuodessa toiminnasta on tullut suosittua. Tämän vuotiseen Summitiin ilmoittautui yli 230 ja paikallakin oli arviolta reilut 150 henkeä. Lisäksi Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aloittaa 1.1.2018 toimintansa digitaalisten ihmistieteiden osasto (Department of Digital Humanities).

Seuraava Summit järjestetään lokakuussa 2018. Sitä ennen tutkijat kokoontuvat kolmanteen ”Digitaaliset ihmistieteet Pohjoismaissa” -konferenssiin, joka järjestetään Helsingissä 7.–9.3.2018. Alateemoina ovat Ruralia-instituutinkin kannalta kiinnostavia kokonaisuuksia: historia, kulttuuriperintö, pelit ja tulevaisuus.

Kirjoittaja Toni Ryynänen työskentelee vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Lisätietoja

Haluatko mukaan? Näin liityt HELDIG-verkostoon.

Eikö tekstin alussa esitetty digitaalisten ihmistieteiden määritelmä miellytä? Haluatko uuden näkökulman aiheeseen? Erilaisiin määritelmiin voi tutustua verkossa. Uuden määritelmän saa esiin päivittämällä sivun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *