Mitä Green Care -yrittäjyys voisi olla?

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on ideoinut Green Care -toimintamalleja yhteistyössä alueen eri toimijoiden, kuten yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa. Luonto-, eläin- ja puutarha- ja maatila-avusteisia Green Care -palveluja voidaan hyödyntää paitsi kuntouttavassa myös ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hankkeen palvelukokeiluissa asiakkaina ovat olleet muun muassa koulu- ja erityisopiskelijaryhmät, työyhteisöt, aikuissosiaalityön asiakkaat sekä omaishoitajat. Pienimuotoiset palvelukokeilut ovat osoittaneet, että luonto sopii hyvin osaksi sosiaali-, terveys-, virkistys-, kasvatus- ja hyvinvointipalveluja ja että Green Care -toiminta on ollut mielekästä kokeilujen asiakkaille.

Voimaannu luonnosta yrittäjien tarjoamien palvelujen avulla – luonto kaikkien saataville

Milloin Sinä olit viimeksi metsässä? Luonnossa liikkuminen on paitsi edullinen myös tehokas mielialan ja fyysisen kunnon kohottaja. Kaikki eivät kuitenkaan voi itse päättää pääsevätkö he luontoon tai edes luonnon äärelle. Tästä syystä onkin tärkeää, että on olemassa yrityksiä, jotka ovat ottaneet luonnon osaksi omia palveluitaan tarjoten luonnon hyvinvointivaikutuksia myös heille, joiden liikkuvuus luonnossa itsenäisesti voi olla rajoitettua. Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke toteutti yrittäjä Riitta Tuohisaaren kanssa kokeilun, jossa kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan alueen omaishoitajia voimaantumaan luonnosta ja musiikista.

Riitan Terapian vahvuutena ovat erilaiset terapiakoulutukset, joista tässä kokeilussa esille nousi musiikkiterapeutin koulutus. Riitan paikan erikoisuus on tontin keskellä sijaitseva iso lasitettu huvimaja Kiikun Majakka, jonka sisällä on ihanan valoisaa ja rauhallinen tunnelma ympäröivän puuston keskellä. Palvelukokeilu järjestettiin kaksi kertaa, sisältäen alkurauhoittumisen, yrittäjäesittelyn, toisiin tutustumisen, musiikki- ja luontoaktiviteetit sekä loppurentoutuksen. Musiikin ja luonnon yhdistäminen yhdeksi palvelupaketiksi vaikuttaa kokeilun myötä toimivalta kokonaisuudelta, jota hiomalla voi syntyä jotain todella hienoa.

 

Tyhy-kokeilua Seinäjoella ja Kauhajoella – työhyvinvointia luonnosta

Ohjelmaan kuului muun muassa Mindfulness joogaa, luonnossa havainnointia, oman puun ja luontoaarteen etsintää sekä eväiden syömistä.

Toisessa hankkeen kokeilussa testattiin Green Caren tuomista osaksi työhyvinvointia tyhy-päivien muodossa. Ensimmäisenä kokeiluryhmänä olivat Seinäjoen kaupungin Päihdeklinikan työntekijät, joita vietiin Paukanevan pitkospuureitille JoogaTaival yrittäjä Saija Taivalmäen johdolla. Samaa ohjelmarunkoa käytettiin myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukotityöntekijöille suunnatuissa tyhy-päivissä, jotka pidettiin Laitasaaren luontopolkujen läheisyydessä. Tyhy-päivien tavoitteena oli koota väki luontoon ilman suorituspaineita ja viettää mukava iltapäivä omalla työporukalla muualla kuin neljän seinän sisällä.

Mitä Green Carella on sitten annettavaa työhyvinvoinnin näkökulmasta? Kokeilujen perusteella ei voida ainakaan todeta, etteikö siitä olisi hyötyä. Jo pelkästään irrottautuminen arjesta luonnon ääreen voi parantaa työntekijöiden mielialaa. Yhdessä olo muualla kuin normaalissa toimipisteessä saattaa myös avata uusia myönteisiä kokemuksia työkavereista, sillä jo lyhyt luonnossa oleskelu laskee stressitasoa helpottaen muun muassa omien ajatusten jakamista. Raikas ilma yhdistettynä liikuntaan ei varmasti myöskään ole kenellekään pahitteeksi.

Green Care -kokeilu Kosolan maitotilalla Härmässä – maatila-avusteinen päivätoiminta osaksi kuntoutusta

Päivätoiminta maatilalla voi vahvistaa asiakkaan toiminnallista kykyä ja itsetuntoa sekä mikä tärkeintä, maatila-avusteinen päivätoiminta voi olla juuri se oikea kuntouksen muoto juuri tietyille asiakkaille.

Myös Kauhavan Fransunpuiston asumispalveluyksikön asukkaat olivat mukana Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen palvelukokeilussa, jossa viisi yksikön kehitysvammaista asukasta tutustui maitotilan töihin päivätoiminnan muodossa kolmena päivänä. Jo ensimmäisen päivän jälkeen saatiin hyviä kokemuksia, silti maatilaympäristössä tapahtuva erityisasiakkaiden kuntouttava toiminta on tällä hetkellä harvinaista Suomessa.

Kosolan tila sijaitsee Kauhavalla Ylihärmän Kosolankylässä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelualueella. Tila on maitotila, mutta jos alueelta löytyy kokeilun jälkeen maksusitoumuksen saavia päivätoiminta-asiakkaita, voisi Green Care -palvelun tuottamisesta tulla yksi osa maatilan toimintaa. Etelä-Pohjanmaan alueella vastaavanlaista päivätoimintatarjontaa ei ole. Kokeilu osoitti, että toiminta oli asiakkaille mielekästä ja että maatiloilla tapahtuva päivätoiminta soveltuu myös nykyaikaiselle tilalle.

Toinen päivätoimintakokeilu Toiskan tallilla – eläinkontaktit ovat oleellinen osa kuntouttavaa ja ennalta ehkäisevää toimintaa

Maatilat voivat tarjota päivätoimintaa myös yhteistyössä toisen toimijan kanssa tarjoamalla puitteet Green Care -palvelujen tuottajalle.

Mitä tehdä, jos asiakkaalle on haastavaa lähteä tarjottuun päivätoimintaan ennen puolta päivää, jos silloinkaan? Onko meillä Suomessa tarjolla tarpeeksi sellaista kuntouttavaa ja ennalta ehkäisevää päivätoimintaa, joka kiinnostaisi myös päivätoiminnan kohdetta eli asiakasta?

Viimeisimmässä Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen kokeilussa, yhteistyössä SOSKU-hankkeen kanssa, testattiin Toiskan tallin uutta päivätoimintapalvelua. Toiskan päivätoimintakokeilusta vastaavalla Satu Autiolla on paitsi sosiaalialan koulutus myös työkokemusta ohjaamisesta. Kokeiluasiakkaiksi valikoituneet Virpi ja Aliina tekivät tallitöitä Sadun kanssa yhteensä kuutena päivänä.

Molemmat kokeiluasiakkaat kertoivat pitäneensä tallityöskentelystä, eikä ollut väliä oliko aiempaa kokemusta hevosten parissa työskentelystä. Erityisen mukavaksi Virpi ja Aliina kokivat hevosten parissa toimimisen. Myös itse fyysinen työ, kuten tallin ja maneesin siivoaminen ja eläinten ruokinta koettiin mielekkääksi. Tuleekin huomioida, että vaikka päivätoiminnassa tehdäänkin oikeita maatilan töitä, se ei tarkoita, että osallistujat olisivat maatilan työntekijöitä, vaan he ovat asiakkaita.

Maakuntien päivätoimintatarjonnassa tulisi olla tilaa myös maatila-, eläin-, luonto- ja puutarha-avusteisille päivätoimintapalveluille.

Maatila-avusteinen päivätoiminta sopiikin lähes kaikille, sillä töitä ei tehdä urakkaperiaatteella vaan asiakkaan toimintakyky ja mahdolliset kuntoutustavoitteet huomioiden. Päivätoimintavalikoiman laajentamisen kautta voidaan asiakkaalle tarjota mielekkäitä palvelumuotoja sekä kuntouttavaan että ennalta ehkäisevään toimintaan. Työskentely ryhmänä raittiissa ulkoilmassa sekä eläinten parissa ammatillisesti ohjattuna tulisi ilman muuta olla yksi päivätoimintamahdollisuus muiden joukossa. Pelkästään jo kontaktit eläimiin saattavat luoda pohjan toimivalle sekä myös ennalta ehkäisevälle kuntouttavalle toiminnalle.

Uusia Green Care -yrittäjiä – olisivatko lyhyet GC-koulutukset ratkaisu?

Mikä näissä kokeiluissa sitten oli Green Carea? Pelkästään luonto toimintaympäristönä ei tee palvelusta Green Carea. Puhuttaessa Green Care -palveluista luonto, esim. metsä, puutarha, maatila tai eläimet otetaan aktiivisesti osaksi toimintaa, jonka tähtäimenä on erityisesti luontosuhteen kehittäminen tai vahvistaminen. Luontosuhteen aktivoimista voidaan lähestyä esimerkiksi erilaisten aistien kautta. Green Caressa suhde luontoon on hyvin aktiivinen ja sisältää ammatillisesti ja tavoitteellisesti ohjattua luontosuhteen synnyttämistä. Haluan kuitenkin vielä korostaa, että vaikka yrittäjän palvelu ei heti olisikaan määriteltävissä Green Careksi, se ei välttämättä tee palvelusta yhtään huonompaa. Riippuen toiminnan tavoitteista ja odotuksista, joskus luonto toimintaympäristönä on parempi kuin ettei luonto olisi ollenkaan osa palvelua.

Kiitos kaikille hankkeen kokeiluihin osallistuneille!

Lisätietoa Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hankkeesta:
@GreenCareEP
gcfinland.fi/GreenCareEP
hoivaajavoimaaluonnosta.blogspot.fi
Videot kokeiluista: facebook.com/GreenCareEP

Kirjoittaja Maarit Aho työskentelee projektisihteerinä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

 

3 thoughts on “Mitä Green Care -yrittäjyys voisi olla?

  1. Maarit,
    blogisi erottui blogien virrasta. Konkreettisten kokeilujen kuvitus ja sanoitus on vahvaa viestintää! Kokeilujen voima on horisonttia laajentavassa mekanismissa. Kokeilusta kertominen voi olla alan liiketoiminnan lähtölaukaus.

    Green Care -sosiaalipalveluja maatilaympäristöissä tuotteistaville tai alan liiketoimintaa vasta tunnusteleville haluaisin vinkata myös yhdessä Teija Skytän kanssa Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan toimittamastamme opasjulkaisusta Tienviittoja hoivamaataloustoimintaan.

    Linkki oppaaseen Tienviittoja hoivamaatilatoimintaan: Päivi Pylkkänen & Teija Skyttä (toim.) (45 s.) löytyy alta.
    http://www.helsinki.fi/ruralia/uutiset/2017/Opas%20hoivamaatilatoiminnansta%20ilmestynyt_15032017.html

    Oppaassa dokumentoidaan pitkälti Etelä-Savon Hoivafarmi –hankkeessa vuosina 2015-2016 kertynyttä kokemustietoa toiminnan käynnistämiseksi sekä nyt jo omillaan toimivia maatilaympäristöä hyödyntäviä palvelukonsepteja.

    Samassa yhteydessä tuotettiin myös kaksi toimintoja havainnollistavaa lyhytvideota. Video Hoivafarmilla tavataan! (YouTube kesto 9:06 min) konkretisoi hoivamaatilatoiminnan hyötyjä toimintaan osallistuvan asiakkaan, maatilan ja palvelun ostajan näkökulmista. Video Juhon päivä hoivafarmilla.(YouTube,kesto 5:02 min) avaa puolestaan hoivamaatilatoiminnan sisältöä Lenjuksen tilalla Mikkelissä sekä sen merkitystä eri osapuolten silmin.

    Toivon näidenkin olevan osaltaan hyödyksi ja rohkaisuksi eri puolilla Suomea alan palvelumalleja tunnusteleville ja kaikille Green Care -viestiä eteenpäin vieville!

    paivi.pylkkanen@helsinki.fi

Kommentointi on suljettu.