Maaseudulle uutta roolia etsimässä

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella.

Kaustisen seutukunnassa kahden merkittävän toimialan, turvetuotannon ja turkistarhauksen, eläessä murrosaikoja korostuu alueella entisestään tarve uudistumiselle. Alueelle tarvitaankin uusia ratkaisuja tuomaan lisää elinvoimaa ja työllisyyttä.

Uusiutuva energia tarjoaa mahdollisuuksia

Maaseudun uutta roolia etsittäessä suurena mahdollisuutena nähdään uusiutuvan energian tuotanto. Mitä jos maaseutualueet panostaisivatkin tuottamaan uusiutuvaa energiaa koko maamme tarpeisiin? Maaseutumaisilla alueilla peltojen ja metsien sivuvirtoja olisi hyvin tarjolla muun muassa biokaasun tuotantoon ja pinta-alaa olisi runsaasti esimerkiksi tuulivoimaloita ajatellen. Potentiaalia uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen ainakin olisi.

Kaustisen seutukunnassa muutos kohti tällaista uusiutuvaan energiaan keskittyvää ”maaseudun uutta roolia” on jo alkanut. Suunnitteilla on muun muassa satojen tuulivoimaloiden pystyttäminen alueelle, mikä tarkoittaisi yli miljardin euron arvosta investointeja seutukuntaan. Vielä kuitenkin tarvitaan työtä sen eteen, että suunnitelmat uusiutuvan energian tuottamiseen seutukunnassa toteutuvat.

Ympäristö- ja taloushyötyjä

Uusiutuvaan energiaan perustuva maaseudun uusi rooli tukee sekä ilmastotavoitteita että alueellista elinvoimaa. Maa- ja metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen entistä tehokkaammin uusiutuvan energian käyttöön tukisi samalla kiertotaloustavoitteita.

Ensimmäiset tulokset uusiutuvan energian potentiaalin aluetalousvaikutuksista viittaavat myös siihen, että niin alueen talous kuin työllisyys hyötyisivät selvästi uusiutuvan energian mahdollisuuksien hyödyntämisestä, vaikka potentiaalista hyödynnettäisiin vain osakin. Työtulot ja sitä myöten myös kulutus seutukunnassa kasvaisivat piristäen siten alueen taloutta laajemminkin.

Ympäristö- ja aluetalousnäkökulmien lisäksi on tarvetta huomioida myös sosiaalinen ulottuvuus, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva alueen mahdollisuuksista ja ilmapiiristä uusiutuvan energian ympärillä. Tästä syystä hankkeessa tarkastellaan myös uusiutuvaan energiaan liittyvien kehittämishankkeiden sosiaalista ja psykologista toteutettavuutta (ks. Rosenqvist, 2021). Yhdessä Kaustisen seutukunnan toteuttaman sidosryhmätyön, Vaasan yliopiston uusiutuvan energian potentiaalilaskelmien, Ruralian aluetalouslaskelmien ja Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalisen puolen tarkastelujen kanssa pyrimme tarjoamaan kattavan paketin tietoa ja käytännön apua maaseudun uuden roolin eteenpäin viemiseksi.

Kaustisen seudun pilottiluonteinen tarkastelu antaa eväitä ennen kaikkea itse kohdealueella maaseudun uudenlaisen roolin etsinnälle ja edistämiselle mutta mahdollisesti myös laajemmin kannustaen muitakin maaseutualueita tunnistamaan ja tavoittelemaan omalle alueelleen sopivaa ”maaseudun uutta roolia”. Erilaisille maaseutualueille tällainen uudenlainen rooli voi tarkoittaa eri asioita, mutta uusiutuvaa energiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole syytä unohtaa muillakaan alueilla.

Kirjoittajat Susanna Kujala ja Outi Hakala työskentelevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja toteuttavat Kaustisen seutukunnan, Vaasan yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa KASE Mauro – Maaseudun uusi rooli -hanketta, joka on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja jota toteutetaan EU:n maaseuturahaston tuella.