Kansalaistoimintaa Venäjällä

Blogitekstin on kirjoittanut YTT Leo Granberg, yhteystiedot: leo.granberg@helsinki.fi

GranbergTerveisiä Venäjältä. Puolitoista vuotta oli kulunut ’Laatokan aloite’ –projektin päättymisestä, kun sain tilaisuuden syyskuussa uuteen, kolmen viikon matkaan. Miten paljon maailmanpolitiikassa onkaan tapahtunut tällä välin. Ukrainan konflikti on kuitenkin kaukana Venäjän Karjalasta ja Arkangelin alueesta, jotka saavat toki osansa sodan huolista ja myös Itä-Ukrainasta Venäjän puolelle siirtyneistä pakolaisista. Poliittinen valta ja kansainväliset konfliktit, päätökset maan resurssien käytöstä ja jakamisesta tapahtuvat kuitenkin toisaalla. Nämä alueet ovat ’Toista Venäjää’, maaseudun ja pikkukaupunkien aluetta, jossa asuvat ihmiset yrittävät ennen kaikkea selvitä arkisista pulmistaan päivästä toiseen. Lue loppuun

Lähiruoka tutuksi Ruraliassa

Juha LaukkonenTekstin on kirjoittanut Juha Laukkonen

Olin Seinäjoen Ruralia-instituutissa harjoittelijana keväällä ja kesällä 2013 Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa. Lähdin hakemaan lisäoppia yliopistosta aikuisiällä. Kokemusta on kertynyt työyhteisöistä niin hyvässä kuin pahassa. Oma kokemukseni tutkimustyöstä oli yksinäinen puurtaminen gradun kanssa. Ennakkokuvani tutkijan työstä olikin yksin kynttilänvalossa, ikkunattomassa kammiossa puurtava introvertti tutkija. Lue loppuun

Blogin pakolaiset vai vaikuttavaa verkkoviestintää?

Pasi_nettiinRuralia-instituutin tiedottaja Pasi Komulainen

Niin sanottu yritysblogimme on ollut käytössä puolitoista vuotta ja tämän tästä olen pohtinut sen hyödyllisyyttä – hienommin ilmaistuna tuotosten vaikuttavuutta. Varsinkin alkuvaiheessa mietintämyssy oli tiukasti päässä kun joku kehtasi toisaalta aivan aiheellisesti kysyä; lukeeko niitä blogikirjoituksia kukaan”? Lue loppuun

Signaaleja Laatokan rannoilta

Blogitekstin on kirjoittanut professori Leo Granberg Ruralia-instituutista. Yhteystiedot:  leo.granberg@helsinki.fi

 

Teimme maaliskuun lopulla kymmenen päivän matkan Laatokan ympäristöön. Matkalla tapasimme kyläläisiä, yrittäjiä ja hallintoväkeä kuudessa kylässä ja kolmessa keskuksessa. Näiltä seuduin aloitimme kymmenen vuotta sitten kenttätutkimuksen Venäjällä. Tuolloin oli leimaa-antavaa työttömyys, alkoholismi, kamppailu viimeisten toimivien maatalousyritysten pelastamiseksi ja edes minimaalisen toimeentulon turvaamiseksi. Mummot luopuivat eläkkeestään, jotta lapset saataisiin koulutettua. Palkkaa ei maksettu, joten tavarat pantiin kiertämään velaksi. Nyt tuntui ilmassa olevan toivoa. Lue loppuun

Väitös: Leader-toimintaryhmä pyrkii tuloksiin poliittisen debatin sijaan

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa YTM Marko Nousiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan EU:n Leader-maaseudunkehitysohjelman suomalaista sovellusta. Nousiainen tarkasteli sitä, millainen osallistumisen järjestelmä Leader on, millaisia poliittisen toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa ja millaisia ehtoja se poliittiselle toiminnalle asettaa. Ruralia-instituutissa tutkijana toiminut Nousiainen osoittaa työssään, että paikallinen toimintaryhmä ei ole uskottava paikallisen demokratian instituutio, kuten joissakin arvioissa on esitetty.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii useita kymmeniä toimintaryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen Leader-toiminnan poliittinen tulkinta, eli pyrkimyksenä oli kasvattaa ymmärrystä siitä, mitä poliittista sen toiminnassa voidaan nähdä.

Leaderiä koskevissa keskusteluissa kansalaisten suora osallistuminen toimintaan on nähty keskeisenä arvona. Kuitenkin myös valtio vaikuttaa toimintaryhmiin monin tavoin. Erityisen tärkeäksi koettiin osallistujien keskinäinen, tavoitteita ja toimintaa ohjaavia arvoja koskeva yhteisymmärrys. Kiistat ja ristiriidat puolestaan esitettiin vakavana uhkana toimintaryhmätyölle.

– Yhteisymmärrys ryhmätyössä tekee epäilemättä yhteisten tavoitteiden toteuttamisen helpommaksi, mutta samalla sen voi nähdä estävän kiistanalaisia kysymyksiä koskevan poliittisen debatoinnin mahdollisuutta, Nousiainen toteaa.

 Nousiaisen mukaan suomalainen Leader-toiminta on pikemminkin maaseutupoliittisen politiikkaohjelman toteuttamisen väline kuin paikallinen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva keskusteluareena. Toimintaryhmätyö pyrkii ennemminkin tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kuin käsittelemään yhteiskunnallisesti kiistanalaisia asioita avoimen ja julkisen debatoinnin kautta.

 Nousiainen sovelsi työssään etnografista tutkimusmenetelmää. Siinä toteutettiin osallistuvaa havainnointia Leader-toiminnan parissa, haastateltiin aktiivisia toimintaryhmätoimijoita sekä luettiin erilaisia kirjallisia lähteitä: politiikkaohjelmia, oppaita, tutkimuksia ja arviointeja.

 

 Lisätietoja:

Marko Nousiainen

050 364 0979

marko.k.nousiainen@jyu.fi  

 

 Julkaisu:

 Marko Nousiainen: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja 24. 169 s. 2011.

Väitöskirjan on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti. Väitöskirja löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

 

 Marko Nousiainen valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti syksyllä 1998 valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Vuosina 2004–2010 hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimintayksikössä. Väitöstyö on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, maa- ja metsätalousministeriöltä/ maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sekä Suomen kulttuurirahastolta.      

 YTM Marko Nousiaisen valtio-opin väitöskirjan “Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen Leader-toiminnan poliittisuuksista” tarkastustilaisuus pidettiin  20.1.2012 kello 12. ( Seminaarinmäki, Historica, H320, Jyväskylä.) Vastaväittäjänä toimi professori Hilkka Vihinen (MTT, Taloustutkimus) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).

 

Ruralia-instituutin vihannestutkimus ja kehittämistyö laajasti esillä Maataloustieteen päivillä

Helsingissä pidetyillä Maataloustieteen päivillä ( 10.-11.1.2012) kuultiin satoja esitelmiä ja posteriesityksiä, jotka antoivat  läpileikkauksen Suomessa toteutettavaan maataloustutkimukseen.

Ruralia-instituutti oli vahvasti edustettuna erityisesti Vihannesviljelyn haasteet – sessioissa, joiden  puheenjohtajana toimi tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen Ruralia- instituutista. Sessiossa kuultiin Ruralia-instituutin projektipäällikkö Riina Tuomisen posteriesitys aiheesta GlobalGap HeVi-standardin pilotointi, jossa esiteltiin keinoja, joiden avulla suomalaiset vihannestilat pystyvät saavuttamaan kansainvälisen GlobalGap-standardin vaatimukset.

 Projektisuunnittelija Anne Piirainen Ruralia-instituutista esitelmöi ravinteiden riittävyydestä jäävuorisalaatin avomaantuotannossa kasvurytmitutkimusten valossa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa lannoitussuositusten laadinnassa.  Sari Iivonen esitelmöi aiheesta Biofumikaatio jäävuorisalaatin viljelykierrossa – menetelmän mahdollisuudet ja heikkoudet pahkahomeen torjunnassa. Biofumikaatiolla tarkoitetaan kasvien luontaisen puolustusyhdisteiden hyödyntämistä kasvintuhoojien biologisessa torjunnassa. Biologisia torjuntamenetelmiä on tarpeen kehittää erityisesti luomutuotannnossa hyödynnettäväksi.

 Vihannesviljelyn haasteet sessiossa esiteltiin Ruralia -instituutin koordinoimassa Vikke – hankkeessa toteutettujen vihannesten lajikekokeiden tuloksia. Vaihtoehtoja väkilannoitteille sessiossa esiteltiin Ruralian ja MTT:n yhteisessä ESBIO- Energiaomavarainen maatila-hankkeessa syntyneitä tuloksia kierrätyslannoitteiden soveltuvuudesta luomujäävuorisalaatin tuotantoon.

Projektipäällikkö Hannele Suvanto Ruralia-instituutista piti esitelmän aiheesta  “Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa.” 

Projektipäällikkö Kari Alasaari Ruralia-instituutista oli mukana esityksessä ” Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena”.

 

 Esityksiin ja postereihin liittyvät artikkelit  päivitetään  osoitteeseen:  

http://www.smts.fi/mtpvt2012sessiot.html

 

Tiivistelmät  esityksistä löytyy osoitteesta:

http://www.smts.fi/abstraktit_MtPaivat_2012.pdf

>Sivu 82, Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa

>Sivut 121-125, Vihannesviljelyn haasteet

> Sivu 231,  Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena

 > Sivut 250-251 Vihannesviljelyn haasteiden posteritiivistelmät 

 

Lisätiedot:

 Sari Iivonen

 050 5762 882

sari.iivonen@helsinki.fi

Kouvolan seudun elintarviketaloudella iso merkitys alueelle

Seutukunnan elintarviketalous nostaa alueen työllisyyttä lähes 1200 henkilötyövuodella

Elintarviketalous on merkittävä tekijä Kouvolan seutukunnassa, sillä se kasvattaa sekä alueen BKT:tä että työllisyyttä 3,4 prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki ruoka ostettaisiin seutukunnan ulkopuolelta. Seutukunnan elintarviketaloudenvaikutus alueen työllisyyteen on kerroinvaikutuksineen yhteensä 1175 henkilötyövuotta. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksesta, joka toteutettiin Kouvolan kaupungin elinkeinopalvelujen toimeksiannosta.

– Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuudessa yksi työntekijä luo yhteensä 2,4 muuta työpaikkaa, kertoo professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus rahassa mitattuna alueen BKT:hen on kerroinvaikutuksineen yhteensä noin 101,6 miljoonaa euroa. Yksi elintarviketalouteen panostettu euro tuottaa 1,3 euroa talouskasvuna.

– Tulos olisi suurempi, jos rahavuotoja seutukunnan ulkopuolelle ei olisi. Rahavuodot muodostuvat kotimaisesta ja ulkomaisesta tuonnista, Törmä toteaa.

Elintarviketaloudella on vaikutusta koko toimialaan, josta lihanjalostus nappaa suurimman siivun alueen BKT:n ja työllisyyden kasvussa. Maatalous on tärkeä osa ruokaketjua, sillä se tuottaa raaka-aineita elintarviketeollisuudelle. Ilman omaa maataloustuotantoa nykyistä suurempi osa raaka-aineista jouduttaisiin ostamaan seutukunnan ulkopuolelta, mikä lisäisi rahavuotoja. Seutukunnan elintarviketalous vaikuttaa kotieläintalouden tuotantoon 4 prosenttiyksikköä sekä yhdistetyn kasvinviljelyn ja kotieläintalouden työllisyyteen 47 henkilötyövuotta.

Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuus työllistää elintarvikeketjussa 680 henkilötyövuotta. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää yhden lisää elintarvikeketjussa. Yksi elintarviketalouden työntekijä luo lisäksi 1,4 työpaikkaa ketjua palveleville toimialoille.

Elintarviketalous vaikuttaa myös seutukunnan yksityiseen kulutukseen muun muassa työllisyyden ja sitä kautta työtulojen kasvun myötä. Kouvolan seutukunnan elintarviketalouden merkitys alueen yksityiseen kulutukseen on noin 3,3 prosenttiyksikköä.

Alueen elintarviketalouden vaikutus vientiin on yhteensä 4,3 prosenttiyksikköä ja tuontiin 1,8 prosenttiyksikköä.

Seuraavaksi Ruralia-instituutti selvittää elintarviketalouden tulevaisuuden visioita tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen johdolla yhdessä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa siitä, kuinka Kouvolan seutukunnassa kannattaisi edetä.

Lisätiedot:
Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

Naakkavahingot tulevat kasvamaan, ilmenee Ruralia-instituutin selvityksestä

Naakat aiheuttavat haittaa jo ympäri maan.

Naakkojen kannan voimakkaan kasvun ja levittäytymisen seurauksena naakkojen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti koko maassa.

Naakkavahingot ovat toistaiseksi keskittyneet Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Naakat aiheuttavat lähinnä pistemäisiä maatalousvahinkoja repimällä viherrehupaaleja, jauhosäkkejä ja katemuoveja. Yksittäiset satotappiot voivat pahimmillaan nousta aina kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksestä, jossa tarkasteltiin naakan aiheuttamia vahinkoja eri ELY-keskusten alueilla viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Samoin selvitettiin naakan rauhoituksesta myönnettyjen poikkeamislupien ajallinen ja alueellinen esiintyvyys.

– Molempien kohdalla on havaittavissa voimakas nouseva trendi. Naakkakannan edelleen kasvaessa ja levittäytyessä uusille asuinalueille tulevat siis naakkavahingotkin kasvamaan, sanoo projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista.

Yhä runsaammat naakkaparvet talvehtivat kaupungeissa ja aiheuttavat häiriötä kiertelemällä taivaalla, talojen katoilla ja kaupunkipuistoissa ennen asettumistaan lepopaikoille. Suuret parvet aiheuttavat hygieniahaittoja ja huolta mahdollisesta tautivaarasta.

– Naakka puhututtaa jo laajalti ja ympäristöviranomaiset saavat yhä enemmän käsiteltäväkseen tapauksia naakan aiheuttamista vahingoista, Pohja-Mykrä toteaa.

Naakkahaittojen ehkäisemiseksi Ruralia-instituutissa on kaavailtu kolmivuotista hanketta yhdessä Turun yliopiston ekologian laitoksen kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta ympäristöministeriöltä.

 

Lisätiedot:

Mari Pohja-Mykrä

050 415 1149

mari.pohja-mykra@helsinki.fi

Brittitutkija saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimuskenttäänsä

Uusi  seminaarisarja  käynnistää tutkijavierailuohjelman Ruralia-instituutissa.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tuo lakeuksille kestävän kehityksen asiantuntijan Iso-Britanniasta. Cardiffin yliopiston tohtori Alex Franklin on  pääpuhuja torstaina Seinäjoella järjestettävässä seminaarissa, jossa hän tarkastelee maaseutuyhteisöjen kestävää kehitystä Suomessa ja Walesissa. Seminaarissa tutkimustaan esittelee myös kuusi Ruralia-instituutin asiantuntijaa.  

Franklin saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimusmahdollisuuksia uuden Ruralia Visiting Scholars – ohjelman puitteissa.  Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden  ulkomaisille maaseutututkijoille vierailla Ruralia-instituutin toimintayksiköissä vuosina 2011–2012.   Franklin tulee uudestaan Seinäjoelle Ruralia-instituuttiin keväällä kahdeksi kuukaudeksi.

 Tutkijavierailuohjelman kautta vahvistetaan Ruralia-instituutin kansainvälistä tutkimustoimintaa ja edistetään  kansainvälistä verkostoitumista ja tunnettuutta.  Vastaavankaltaista ohjelmaa on Helsingin yliopistossa toteuttanut  Aleksanteri-instituutti ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Ruralia Visiting Scholars – ohjelmaan haettiin tänä vuonna erityisesti maaseutu- ja aluepolitiikan sekä elintarvikeketjujen ja maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiojärjestelmien asiantuntijoita. Ohjelmaan valitut tutkijat osallistuvat Ruralia-instituutin tutkimustoimintaan ja esittelevät omaa tutkimustaan pitämällä luentoja ja osallistumalla tutkimusseminaareihin Suomessa.  

Tutkimusvierailujen kesto on yhdestä kolmeen kuukautta.  Vierailevia tutkijoita valittiin viisi ja he tulevat  Iso-Britanniasta, Italiasta, Norjasta ja Unkarista.   Tutkijavierailu-ohjelman rahoittavat  Seinäjoen ja Mikkelin yliopistokeskukset. Ruralia Visiting Scholars – ohjelman seuraava haku avataan maalis-huhtikuussa 2012.  

Lisätietoja:

 Projektipäällikkö Aapo Jumppanen

 0504151152

 aapo.jumppanen@helsinki.fi

 

Käsikirja tukee ammatillisen koulutuksen ja pienyritysten yhteistyötä luontoalalla

Envolwe-hankkeessa edistettiin yhteistyötä pilottikokeiluilla

Pienyrityksillä on keskeinen rooli maaseudulla ja alueiden menestymisessä. Niillä on kuitenkin korkea kynnys palkata uutta työvoimaa. Aina ei myöskään olla tyytyväisiä uusien työntekijöiden osaamistasoon. Ammatillista koulutusta pitäisi kehittää vastaamaan paremmin näiden pienyritysten tarpeita, sillä olisi vaikutusta myös aluekehittämiseen.

– Pienet yritykset voivat hyötyä monin tavoin yhteistyöstä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työvoiman saatavuus paranee ja ammatilliset oppilaitokset ovat keskeisiä osaajia alueen innovaatioympäristössä, mikä avaa pienille yrityksille uusia mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Juuri päättynyt Ruralia-instituutin koordinoima Envolwe (Nature Based Entrepreneurs and Vocational Education Training Providers Learning and Working Together) -hanke keskittyi siirtämään ja kehittämään hyviä käytänteitä ammatillisen koulutuksen kentässä. Hankkeessa muun muassa koottiin käsikirjaan yhteistyökäytäntöjä ammatillisen koulutuksen ja pien- ja mikroyritysten välisen yhteistyön kohentamiseksi.

European Handbook for Successful Vocational Education and Training (VET) and Small Business Co-operation – It can be done! –käsikirjan tarkoitus on antaa vinkkejä yhteistyön kehittämiseen konkreettisessa ja helppolukuisessa muodossa sekä rohkaista viemään yhteistyötä eteenpäin systemaattisesti. Käsikirja on julkaistu sähköisessä muodossa Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimesta ja löytyy osoitteesta www.luontoyrittaja.fi.

Käsikirja perustuu yhteistyömallien pilotointikokemuksiin viidessä eri maassa. Hyvänä esimerkkinä pilotoidusta yhteistyöstä on italialaisen partnerin pilotikseen valitsema Innovatiivinen luontoyrittäjien vaihto-ohjelma. Pilotin ensimmäisessä osassa aloittavat yrittäjät tai yritystoimintaa suunnittelevat loppuvaiheen luonto- ja luonnontuotealan opiskelijat lähtivät vaihtoon toiseen Euroopan maahan kokeneelle yrittäjälle.

– Usein vaihdon tulokset jäävät realisoitumatta yritystoimintaan. Tämän vuoksi pilotin toisessa osassa vaihdosta palanneille aloittaville yrittäjille tai opiskelijoille toteutettiin ammatillisen toimijan taholta innovaatiotukiprosessi, jossa vaihdon aikana saadut kokemukset tuotiin osaksi liiketoimintasuunnitelmaa tai sen kehittämistä. Lisäksi tarjottiin neuvoja käytännön kehittämistoimenpiteiden aloittamiseksi, Matilainen sanoo.

Norjassa puolestaan pilotin tavoitteena oli löytää win-win yhteistyömalli luontoalan yritysten ja Stavangerilaisen ammatillisen oppilaitoksen välillä tukemaan alhaisen motivaatiotason omaavien opiskelijoiden kehittymistä käytännön työn ja tehtävien kautta. Tavoitteena oli näyttää opiskelijoille, mitä yrittäjänä toimiminen luontoalan yrityksissä todellisuudessa on ja minkälaista osaamista yrittäjät edellyttävät työntekijöiltään.

– Pilotin aikana opiskelijat toteuttivat todellisina “asiakascaseina” yrityksille esimerkiksi liikelahjoja tai esitteitä ja vastavuoroisesti saivat yrityksistä työelämään tutustumispaikkoja, Matilainen toteaa.

Yritysmaailman ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja lisääminen on nostettu esille lukuisissa kansallisissa ja EU-tason politiikkaohjelmissa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen laatua ja pyrkiä takaamaan, että tulevaisuuden työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Useimmat ammatilliset oppilaitokset tekevätkin yhteistyötä suurten tai keskisuurten yritysten kanssa. Pienet ja mikroyritykset eivät vielä ole täysin mukana näissä yhteistyökuvioissa tai hyödy niistä, vaikka 99 % kaikista EU alueen yrityksistä luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi ja jopa 90 % mikroyrityksiksi.

Euroopan Komission tuella rahoitetun Envolwe -hankkeen kohderyhmäksi valittiin luontoalan yritykset. Hankkeessa kukin ammatillinen oppilaitospartneri valitsi olemassa olevista kartoitetuista hyvistä käytänteistä ne, joita halusi testata. Usein yhdistettiin myös usean eri yhteistyömallin parhaita puolia. Valitut yhteistyökäytännöt testattiin hankkeen partnerimaissa, jotka olivat Eesti, Suomi, Italia, Norja ja Iso-Britannia.

Lisätiedot:

Anne Matilainen
050 415 1156
anne.matilainen@helsinki.fi

www.luontoyrittaja.net/envolwe