Kirjoittajan arkistot:Pasi I J Komulainen

Brittitutkija saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimuskenttäänsä

|

Uusi  seminaarisarja  käynnistää tutkijavierailuohjelman Ruralia-instituutissa.

Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tuo lakeuksille kestävän kehityksen asiantuntijan Iso-Britanniasta. Cardiffin yliopiston tohtori Alex Franklin on  pääpuhuja torstaina Seinäjoella järjestettävässä seminaarissa, jossa hän tarkastelee maaseutuyhteisöjen kestävää kehitystä Suomessa ja Walesissa. Seminaarissa tutkimustaan esittelee myös kuusi Ruralia-instituutin asiantuntijaa.  

Franklin saapuu Seinäjoelle kartoittamaan tutkimusmahdollisuuksia uuden Ruralia Visiting Scholars – ohjelman puitteissa.  Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden  ulkomaisille maaseutututkijoille vierailla Ruralia-instituutin toimintayksiköissä vuosina 2011–2012.   Franklin tulee uudestaan Seinäjoelle Ruralia-instituuttiin keväällä kahdeksi kuukaudeksi.

 Tutkijavierailuohjelman kautta vahvistetaan Ruralia-instituutin kansainvälistä tutkimustoimintaa ja edistetään  kansainvälistä verkostoitumista ja tunnettuutta.  Vastaavankaltaista ohjelmaa on Helsingin yliopistossa toteuttanut  Aleksanteri-instituutti ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Ruralia Visiting Scholars – ohjelmaan haettiin tänä vuonna erityisesti maaseutu- ja aluepolitiikan sekä elintarvikeketjujen ja maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiojärjestelmien asiantuntijoita. Ohjelmaan valitut tutkijat osallistuvat Ruralia-instituutin tutkimustoimintaan ja esittelevät omaa tutkimustaan pitämällä luentoja ja osallistumalla tutkimusseminaareihin Suomessa.  

Tutkimusvierailujen kesto on yhdestä kolmeen kuukautta.  Vierailevia tutkijoita valittiin viisi ja he tulevat  Iso-Britanniasta, Italiasta, Norjasta ja Unkarista.   Tutkijavierailu-ohjelman rahoittavat  Seinäjoen ja Mikkelin yliopistokeskukset. Ruralia Visiting Scholars – ohjelman seuraava haku avataan maalis-huhtikuussa 2012.  

Lisätietoja:

 Projektipäällikkö Aapo Jumppanen

 0504151152

 aapo.jumppanen@helsinki.fi

 

Käsikirja tukee ammatillisen koulutuksen ja pienyritysten yhteistyötä luontoalalla

|

Envolwe-hankkeessa edistettiin yhteistyötä pilottikokeiluilla

Pienyrityksillä on keskeinen rooli maaseudulla ja alueiden menestymisessä. Niillä on kuitenkin korkea kynnys palkata uutta työvoimaa. Aina ei myöskään olla tyytyväisiä uusien työntekijöiden osaamistasoon. Ammatillista koulutusta pitäisi kehittää vastaamaan paremmin näiden pienyritysten tarpeita, sillä olisi vaikutusta myös aluekehittämiseen.

– Pienet yritykset voivat hyötyä monin tavoin yhteistyöstä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työvoiman saatavuus paranee ja ammatilliset oppilaitokset ovat keskeisiä osaajia alueen innovaatioympäristössä, mikä avaa pienille yrityksille uusia mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Juuri päättynyt Ruralia-instituutin koordinoima Envolwe (Nature Based Entrepreneurs and Vocational Education Training Providers Learning and Working Together) -hanke keskittyi siirtämään ja kehittämään hyviä käytänteitä ammatillisen koulutuksen kentässä. Hankkeessa muun muassa koottiin käsikirjaan yhteistyökäytäntöjä ammatillisen koulutuksen ja pien- ja mikroyritysten välisen yhteistyön kohentamiseksi.

European Handbook for Successful Vocational Education and Training (VET) and Small Business Co-operation – It can be done! –käsikirjan tarkoitus on antaa vinkkejä yhteistyön kehittämiseen konkreettisessa ja helppolukuisessa muodossa sekä rohkaista viemään yhteistyötä eteenpäin systemaattisesti. Käsikirja on julkaistu sähköisessä muodossa Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimesta ja löytyy osoitteesta www.luontoyrittaja.fi.

Käsikirja perustuu yhteistyömallien pilotointikokemuksiin viidessä eri maassa. Hyvänä esimerkkinä pilotoidusta yhteistyöstä on italialaisen partnerin pilotikseen valitsema Innovatiivinen luontoyrittäjien vaihto-ohjelma. Pilotin ensimmäisessä osassa aloittavat yrittäjät tai yritystoimintaa suunnittelevat loppuvaiheen luonto- ja luonnontuotealan opiskelijat lähtivät vaihtoon toiseen Euroopan maahan kokeneelle yrittäjälle.

– Usein vaihdon tulokset jäävät realisoitumatta yritystoimintaan. Tämän vuoksi pilotin toisessa osassa vaihdosta palanneille aloittaville yrittäjille tai opiskelijoille toteutettiin ammatillisen toimijan taholta innovaatiotukiprosessi, jossa vaihdon aikana saadut kokemukset tuotiin osaksi liiketoimintasuunnitelmaa tai sen kehittämistä. Lisäksi tarjottiin neuvoja käytännön kehittämistoimenpiteiden aloittamiseksi, Matilainen sanoo.

Norjassa puolestaan pilotin tavoitteena oli löytää win-win yhteistyömalli luontoalan yritysten ja Stavangerilaisen ammatillisen oppilaitoksen välillä tukemaan alhaisen motivaatiotason omaavien opiskelijoiden kehittymistä käytännön työn ja tehtävien kautta. Tavoitteena oli näyttää opiskelijoille, mitä yrittäjänä toimiminen luontoalan yrityksissä todellisuudessa on ja minkälaista osaamista yrittäjät edellyttävät työntekijöiltään.

– Pilotin aikana opiskelijat toteuttivat todellisina “asiakascaseina” yrityksille esimerkiksi liikelahjoja tai esitteitä ja vastavuoroisesti saivat yrityksistä työelämään tutustumispaikkoja, Matilainen toteaa.

Yritysmaailman ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja lisääminen on nostettu esille lukuisissa kansallisissa ja EU-tason politiikkaohjelmissa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen laatua ja pyrkiä takaamaan, että tulevaisuuden työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Useimmat ammatilliset oppilaitokset tekevätkin yhteistyötä suurten tai keskisuurten yritysten kanssa. Pienet ja mikroyritykset eivät vielä ole täysin mukana näissä yhteistyökuvioissa tai hyödy niistä, vaikka 99 % kaikista EU alueen yrityksistä luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi ja jopa 90 % mikroyrityksiksi.

Euroopan Komission tuella rahoitetun Envolwe -hankkeen kohderyhmäksi valittiin luontoalan yritykset. Hankkeessa kukin ammatillinen oppilaitospartneri valitsi olemassa olevista kartoitetuista hyvistä käytänteistä ne, joita halusi testata. Usein yhdistettiin myös usean eri yhteistyömallin parhaita puolia. Valitut yhteistyökäytännöt testattiin hankkeen partnerimaissa, jotka olivat Eesti, Suomi, Italia, Norja ja Iso-Britannia.

Lisätiedot:

Anne Matilainen
050 415 1156
anne.matilainen@helsinki.fi

www.luontoyrittaja.net/envolwe

Innovaatioympäristöihin tähtäävä ajattelu vasta tulossa maaseutualueille

|

Uusi tutkimus avaa näköaloja innovaatiotoimintaan maaseudulla

Innovaatioympäristöjä koskeva ajattelu on vasta saamassa jalansijaa maaseutualueilla. Paikalliset innovaatiotoimintojen ratkaisumallit vaihtelevat selvästi toimintaympäristön mukaan. Kunnilla on tässä merkittävä rooli innovaatiovetoista elinkeinopolitiikkaa aktivoivana ja kokoavana voimana.  Lisäksi paikallisilla toimintaryhmillä on erityinen asema elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittäjinä.

– Leader-toimintamallin vahvuus on paikallislähtöinen kehittämisote, mutta vaarana on, että nykyisessä ohjausjärjestelmässä toimintaryhmätyö jää irralliseksi muusta innovaatiotoiminnan edistämisestä, sanoo kehittämispäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

 Tiedot käyvät ilmi Ruralia-instituutin, Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten sekä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamasta tutkimuksesta, joka avaa uusia näköaloja maaseudun innovaatiotoimintaan erityisesti paikallisten ja seudullisten innovaatioympäristöjen tarkastelulla. Tutkimuksen kohdealueina olivat Etelä-Pohjanmaalta Kuusiokuntien seutukunta, Kymenlaaksosta Kouvolan seutukunta, Pirkanmaalta Ylä-Pirkanmaan seutukunta sekä Pohjois-Karjalasta Pielisen Karjalan seutukunta. Maaseudun toimijoista lähempään tarkasteluun valittiin sekä kunnallisia ja seudullisia elinkeinojen kehittäjiä että paikallisia toimintaryhmiä.

 Maaseudulla innovaatiotoiminta perustuu inhimillisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Paikallisia vuorovaikutussuhteita on vahvistettu edistämällä paikallisten toimijaverkostojen syntymistä.

 – Samalla tulee kiinnittää huomiota ylipaikallisten verkostojen luomiseen ja alueen ulkopuolisen tiedon välittymiseen, projektisuunnittelija Timo Suutari Ruralia-instituutista toteaa.  

 Maaseudun innovaatiotoiminnan kehittäminen kiteytyy tutkimuksessa elinvoimapolitiikan käsitteeseen, joka yhdistää elinkeinopolitiikan, innovaatiopolitiikan ja maaseutupolitiikan kehittämisotteet paikallisesti kokoavaksi uusiutumisen välineeksi.

 Tutkimusraportti ”Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla – Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa” löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2011). Tutkimuksen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Lisätiedot:

Projektisuunnittelija Timo Suutari

050 4151161

timo.m.suutari@helsinki.fi

 

Kehittämispäällikkö Manu Rantanen

044 5255890

manu.rantanen@helsinki.fi                     

 

 

Maatalousekonomian seminaari pidettiin Seinäjoella

|

Seinäjoella torstaina 24. marraskuuta järjestetty maatalousekonomian seminaari keskittyi tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittämiseen elintarvikeketjussa. Seminaarissa haettiin vastauksia esimerkiksi siihen, millaista osaamista tarvitaan maatilayrityksen johtamisessa. Paikalla oli niin yritysten, korkeakoulujen kuin kehittäjäorganisaatioiden edustajia keskustelemassa osaamistarpeista, joihin koulutuksessa tulisi keskittyä. Tilaisuudessa olleet vajaat 30 osallistujaa pitivät päivän antia erinomaisena sykäyksenä osaamistarpeiden kartoittamisessa.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa millaista koulutustoimintaa tulevaisuudessa tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Näitä uusia osaamistarpeita aiheuttaa maaseudun yritystoiminnan rakennemurros. Seminaarin aineistoja hyödynnetään työelämän tarpeiden kanavoimisessa osaksi korkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä.

Tapahtuman järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima Vihreä väylä -hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa opintopolkua, joka tähtää agrologeista agronomeihin eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.   Aivan uudentyyppisen opintopolusta tekee yhteistyö Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa sekä se, että maatalous-metsätieteellisellä alalla ei ole aikaisemmin ollut vastaavaa koulutuspolkua tarjolla.

Opintopolulle on selvästi kysyntää, sillä Etelä-Pohjanmaalla on vähän maistereita ja esimerkiksi elintarvikeketjun ylläpitäminen alueella vaatii lisää koulutusta. Vihreäksi väyläksi nimetty opintopolku tukee omalta osaltaan alan koulutuksen säilymistä alueella.

Seminaarin tarkempi ohjelma:

09.30 Tulokahvit
10.00 Avauspuheenvuoro Johtaja, professori Sami Kurki, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
10.20 Millaista osaamista tarvitaan maatilayrityksen johtamisessa?Toimitusjohtaja Vesa Luhtala, Ilmajoen makkaramestarit
10.40 Maatalouden liiketaloustieteen opetus tänään osaamistarpeiden näkökulmasta, Maatalouden liiketaloustieteen professori Matti Ylätalo,HY Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / taloustieteiden laitos
11.00 Millaista maatalouden liiketaloustieteellistä osaamista ammattikorkeakoulu tarjoaa? Yliopettaja Matti Ryhänen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
11.20 Lounas (omakustanteinen)
12.20 Osaamistarpeet työnantajanäkökulmasta, Toimitusjohtaja Jouko Lahtinen, A-Tuottajat Oy
12.40 Osaamistarpeet työntekijän näkökulmasta, Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maaseutuvirasto
13.00 Agrologista agronomiksi -opintopolku, Koulutuskoordinaattori Katja Perttu, HY Ruralia-instituutti
13.15 Agrologista agronomiksi -opinnot opiskelijan näkökulmasta, Kouluttaja, MMM Marjo Latva-Kyyny, Sedu Aikuiskoulutus
13.30 Opastus workshopeihin
13.40 Workshoptyöskentely ja kahvitarjoilu
14.40 Workshopin purku ja loppukeskustelu
n.15.30 Tilaisuus päättyy

Lisätiedot:
Koulutuskoordinaattori Katja Perttu
050-538 9670
katja.perttu@helsinki.fi

Luomupäivässä pohdittiin, miten luomutuotanto saadaan kasvuun

|

Valtakunnalliset luomupäivät ovat alan merkittävimpiä tapahtumia, joissa asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia.

Syksyn Tuotanto kasvuun -luomupäivä keräsi Mikkeliin yli 130 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin esityksiä luomutuotannon eri aloilta luomulihantuotannosta monimuotoisuuden hyödyntämiseen viljelyssä. Osa puheenvuoroista keskittyi erityisesti luomutuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Päivän pääluennoitsijana oli Sveitsin luomututkimuslaitos FiBL:n johtaja Urs Niggli. Niggli totesi esityksessään, että Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat Euroopan menestyneimmät luomumaat. Sveitsissä luomutuotteiden kulutus on 173 euroa/asukas vuodessa, kun sama luku Suomessa on vain 14 euroa/asukas. Itävallassa puolestaan on jo nyt saavutettu hallituksen tavoite saada maan viljelysalasta 20 % luomuun vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksen takana kaikissa näissä maissa ovat vahvat kauppaketjut, jotka satsaavat paljon luomutuotemarkkinoihin.

– Luomututkimus tuottaa tärkeää tietoa koko ketjun käyttöön ja on siten edistämässä luomun kehittämistä, painotti Niggli. Tärkeä rooli on myös kansallisilla luomun kehittämisohjelmilla ja poliittisesti aktiivisilla luomuviljelijäjärjestöillä.

Luomupäivässä välitetään luomualan uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken. Valtakunnallinen Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke ylläpitää LuomuTIETOverkko-palvelua, johon on koottu monipuolista luomumateriaalia erityisesti alkutuotannon käyttöön.

– On tärkeää, että hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, toteaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutista.

– Luomutuotannon kannattavuus paranee, kun osaaminen paranee.

Luomupäivän järjesti Luomuliitto yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hankkeen kanssa. Päivän järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö sekä Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena toimintana.

Tuotanto kasvuun -luomupäivän diaesitykset ovat saatavilla LuomuTIETOverkon www-sivuilta osoitteessa http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomupaivan-9-11-diaesitykset/. Sivuille tulee kuluvan viikon aikana noin puolet esityksistä myös äänen kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Puurakentaminen puhutti teemapäivässä

|

Puurakentamisen esteet Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja miten ne poistetaan – teemapäivä järjestettiin 3.marraskuuta Seinäjoella.

Teemapäivän aikana käytiin vilkasta keskustelua reilun kolmenkymmenen osallistujan voimin muun muassa siitä, mihin suuntaan puurakentamista pitäisi viedä. Tapahtuma oli ensimmäinen ”Metsään perustuvien arvoketjujen uudistuminen ja ennakointi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla” -hankkeen neljästä teemapäivästä, joiden tarkoituksena on tuoda uusia näkemyksiä alan metsätoimijoille sekä tukea alueellisen metsäohjelman valmistelua ja toteuttamista.

Päivän esitykset löytyvät alla olevasta osoitteesta:

http://www.helsinki.fi/ruralia/uutisarkisto.asp

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

|

Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi. Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.

– Tiedonsaantia on tehostettava ja tutkimusta lisättävä. Uusia liiketoimintamalleja on kehitettävä. Tuotteiden ja teknologian kehitykseen on panostettava. Luomun hajallaan olevat voimavarat on koottava yhteen, Cronberg toteaa.

Selvityksessä ehdotetaan, että Mikkelin resurssit Ruralia-instituutissa, MTT Mikkelin toimipisteessä, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa ja koulutuslaitoksissa (Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu) kootaan yhdeksi yksiköksi, joko nk. siviiliyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja MTT Mikkelin yhdessä perustaman Ekoneumin katsotaan kuuluvan tähän yksikköön.

Cronbergin mielestä Mikkeliä Luomuinstituutin sijoituspaikkana tukevat monet asiat.

– Etelä Savo on ollut luomun sisukas edelläkävijä valtakunnan tason vastustuksesta huolimatta. Mikkelissä on tehty luomututkimusta jo parin vuosikymmenen ajan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja MTT:n Mikkelin toimipisteessä. Maakunta on panostanut luomuun. Esimerkiksi Juvan kunnassa 20 prosenttia pelloista on luomutuotannossa. Paikkakunnalla toimii myös Suomen ainoa luomumeijeri.

Mikkelin kaupungin keskuskeittiö, Isopata, lisää aktiivisesti luomun käyttöä ja Suur-Savon Osuuskauppa on lisännyt luomutuotteiden valikoimaa. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat valmiita rahoittamaan instituuttia sen alkuvaiheessa. Mikkeliä sijoituspaikkana tukevat myös tässä selvityksessä haastatellut elintarvikealan toimijat, selvityksessä todetaan.

Vakava auttaa opiskelijaa valmistumaan

|

Seinäjoen yliopistokeskuksessa käynnistyy syksyllä Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla-hanke, jonka tavoitteena on tukea akateemisten tutkintojen valmistumista alueella tarjoamalla erilaisia opintoja edistäviä palveluja. Näitä ovat esimerkiksi opintoneuvonta, graduohjaus, gradun tekemistä tukevat lyhytkurssit, erilaiset koulutukset ja tenttimismahdollisuudet alueella. Osallistuminen hankkeen puitteissa tehtävään toimintaan on maksutonta.

Hanke käynnistyi infotilaisuudella  3.lokakuuta. Infotilaisuudessa kerrottiin tulevasta toiminnasta, joka kestää noin vuoden.

– Tilaisuuden jälkeen sai päättää, haluaako lähteä järjestämämme toiminnan tuella suorittamaan opintojaan loppuun, kertoo koulutussuunnittelija Sofia Eklund Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Vaasan ja Tampereen yliopistojen kanssa, mutta toimintaan ovat tervetulleita kaikkien yliopistojen opiskelijat.

Akateemiset tutkinnot valmiiksi Etelä-Pohjanmaalla (VakavaEP III) on Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoittama ja Ruralia-instituutin vetämä hanke, joka on jatkoa vuonna 2006–2008 ja 2009-2011 toimineille samansisältöisille VakavaEP I:lle ja II:lle.