Hiilestä(kö) kiinni?

Tutkijatohtori Galina Kallio (yllä) ja väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas (alla)

 

Iltalamppu

Iltalamppu, miksi palat?
Tunne miehen mielialat:
toivotonta kättä kaksi
hioo hiiltä valkeaksi.
-Einari Vuorela-

 

 

 

Ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi aikamme keskeisistä haasteista, johon pyritään löytämään ratkaisuja sekä globaalilla tasolla että paikallisesti, myös Suomessa. Metsätalouden ohella maatalous on erityinen toimiala, jolla nähdään olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa hiilensidontapotentiaalia (1). Onkin alettu puhua hiiliviljelystä (2), jolla viitataan yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin ja toisaalta hiiltä maaperään varastoiviin viljelytoimenpiteisiin.

Lue loppuun

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun

Ecological and societal needs are undermined in the preparation of Finnish agricultural policy

 

 

 

 

The EU’s common agricultural policy (CAP) is currently being prepared in negotiations between the Commission, the Council of Ministers and the Parliament and, through national strategic plans, by the Member States. The process is at a crucial phase: The Member States should present their final plans for open review in the summer of 2021. With implementation starting in 2023 the CAP will impact agriculture until 2030s.

Future decade of farming is shaped by decisions made now – but whose voices are being accounted for, who makes the decisions and who benefits from them? Lue loppuun

Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä

Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun