Aihearkisto: Maaseutu ja aluekehitys

Digitaalista kestävyystuuppausta ja ilmastokansalaisuutta

|

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan tuuppauksesta (nudge)[i] ohjauskeinona, jolla pyritään suuntaamaan kansalaisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Tuuppauksen, kuten muidenkin ohjauskeinojen –  lainsäädännön, taloudellisten kannustimien tai sanktioiden sekä informaatio-ohjauksen – tavoitteena on kansalaisten käyttäytymisen muutos yksilön oman ja yhteiskunnan etujen mukaiseksi. Tuuppaus on monipuolisempaa kuin tiedonjakamiseen panostava informaatio-ohjaus, koska se ammentaa lähestymistapoja myös käyttäytymispsykologiasta. Lue loppuun →

Taipuuko hanketyö tuottamaan nopealla aikataululla todellisia muutoksia?

|

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hankkeen viimeiset vaiheet ovat käynnistymässä, ja on hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin. Näyttääkö kehityskäytävä vahventuneen hankejakson aikana? Toisin sanoen onko hanketyö edesauttanut todellisten muutosten toteutumista näinkin nopealla aikataululla? Lue loppuun →

Kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä

|

Ympäristöministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on laatinut strategisen ohjelmaehdotuksen koskien tavoitteita ja keinoja, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ehdotuksessa kiertotalouden määritelmä sisältää muun muassa seuraavia asioita ”kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti….on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa…uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja” Ehdotuksessa ei kuitenkaan käsitellä ruoantuotantoa juuri lainkaan, vaikka EU:ssa yli 80 % biomassan tuotannosta liittyy ruoantuotantoon. Onkin siis aiheellista kysyä mitä kiertotalous tarkoittaa ruokajärjestelmän näkökulmasta? Lue loppuun →

Entrepreneurship + Innovation = A Sustainable Food System for Finland

|

Food plays a central role in our life. It doesn’t matter if we are foodies who love trying multiple dishes at fancy restaurants, or someone who sees food as nothing but fuel: we all have one thing in common – we need to eat to survive.

Meals frame our day. Eating a varied diet can nourish both body and mind, can bring us joy and connect us with others. But there is something we often forget to reflect about: the big, complex mechanisms that allow us to bring food to the table, i.e the food supply chain. Lue loppuun →

Mielensäkohottaja

|

Kyllä minun mieleni taas niin kohosi joululomalla miniän kanssa keskustellessa. Akateemisia ollaan molemmat, niin kiva käydä sivistynyttä keskustelua maailman menosta. Ja hyvältähän se meno näyttää koronasta huolimatta, tai noh, muutaman koronan kanssa vielä paremmalta, hehheh.

Jostain syystä miniä kuitenkin synkisteli, vaikka vuosikin oli juuri vaihtumassa. Hirveästi huolia ja murheita sillä oli, ja niin minun täytyi sitten heti ohjata huomioni muualle: hyviin asioihin. Ilmastoahdistusta ei parane saada nyt kun on uusi vuosi ja uudet kujeet. Ei ennen kuin siihenkin saadaan rokote. Ja onneksi se tulee sitten ekana niille riskiryhmäläisille: naisille, joilla menee helposti tunteisiin nämä jutut. Olenhan minä sitä Gretaakin seurannut, niin näkeehän siitä, miten paljon mielen päällä näillä nuorilla naisilla on. Lue loppuun →

Minne menet ruoantuotanto?

|

Eksoottisia hedelmiä, lammasta Uudesta-Seelannista, ranskalaista patonkia ja hyllymetreittäin eurooppalaisia juustoja. Kauppojen ruokahyllyt notkuvat tuotteita ympäri maailmaa ja tarjonta onkin runsaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Sesongista riippumatta. Kuluttajat ovat tottuneet, että mitä tahansa ruokaa on saatavilla lähes vuorokauden ympäri. Myös oman kylän kaupasta. Entä kotimaiset tuotteet? Valion kevytmaito, arkijuusto, HK:n sininen lenkkimakkara ja Vaasan ruispalat ovat tuttuja tuotteita läpi maan. Keskittynyt elintarvikkeiden jalostus ja kauppa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa samat tuotteet löytyvät kauppojen hyllyiltä Hangosta Utsjoelle ja kansalaisen täytyy valita ostopaikka kahden kirjaimen väliltä. Lue loppuun →

Yhteiskoulutushanketta koronan aikaan

|

Työpaikkani Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (Mikkelin yksikkö) on mukana syksyllä 2019 käynnistyneessä ”Yrittäjyyskasvatuksesta elinvoimaa Etelä-Savoon” -yhteiskoulutushankkeessa. Hanketta ja sen hakua valmisteltiin pitkään, ja sen käynnistyttyä vuosi sitten, ryhdyimme vauhdikkaasti suunnittelemaan monipuolista koulutustoimintaa ja kehittämispilotointeja vuotta 2020 varten.

Lue loppuun →

Uudistetaanko yhteisölainsäädäntöä mahdollistamaan osuustoiminnan uusi aalto?

|

Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Useimmille yrityksille kannattavuus on riittävä tavoite ja monille yrityksen tehtävä ja tarkoitus merkitsevät enemmän kuin raha. Myös tuotteilla ja palveluilla on tarkoitus, sisältö ja arvo tekijälleen. Osuustoiminnalliset yritykset kertovat tehtäväkseen tuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja ja jakaa heille ylijäämää palvelujen käytön mukaan. Säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan yhteiskunnallisin perustein yhteistä hyvää edistäviin tarkoituksiin. Talouden kokonaisuudessa taloustoimijoita ovat myös kotitaloudet, vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhteisöt, joiden tavoitteeksi ja tarkoitukseksi voitontavoittelu sopii varsin huonosti. Lue loppuun →