Luomumarkkinan arvo kasvoi 46 prosenttia vuonna 2011

Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin.

Luomuhiutaleiden osuus koko tuoteryhmän arvosta hipoo jo 10 prosenttia ja kananmunien 9 prosenttia. Sienet nousivat kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin. Lue loppuun

Oikeasti luomua?

Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut vauhdilla viimeisten 10 vuoden aikana. Globaaleilla elintarvikemarkkinoilla luomutuotteista saatava parempi hinta on lisännyt houkutusta saattaa markkinoille väärennettyjä luomutuotteita. Luomutuotteiden osalta onkin koettu tarpeelliseksi lähteä kehittämään luomun aitouden varmistavia menetelmiä, ns. aitousindikaattoreita. Aitousindikaattorit tukevat ja vahvistavat valvonnan luotettavuutta.

Kansainvälisessä tutkimusprojektissa ”Fast methods for authentication of organic plant based foods” (AuthenticFood) testataan ja kehitetään lupaavimpia analyyttisiä menetelmiä kasviperäisten luomutuotteiden aitouden todistamiseksi. Tavoitteena on tarjota valvontaorganisaatioille ja yrityksille työkaluja tuoteväärennösten tunnistamiseksi. Analyyttisten menetelmien kehittämistä ja arviointia tekevät yhteistyössä 16 eri partneria 11 eri Euroopan maasta. Lue loppuun

Väitös: Leader-toimintaryhmä pyrkii tuloksiin poliittisen debatin sijaan

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa YTM Marko Nousiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan EU:n Leader-maaseudunkehitysohjelman suomalaista sovellusta. Nousiainen tarkasteli sitä, millainen osallistumisen järjestelmä Leader on, millaisia poliittisen toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa ja millaisia ehtoja se poliittiselle toiminnalle asettaa. Ruralia-instituutissa tutkijana toiminut Nousiainen osoittaa työssään, että paikallinen toimintaryhmä ei ole uskottava paikallisen demokratian instituutio, kuten joissakin arvioissa on esitetty.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii useita kymmeniä toimintaryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen Leader-toiminnan poliittinen tulkinta, eli pyrkimyksenä oli kasvattaa ymmärrystä siitä, mitä poliittista sen toiminnassa voidaan nähdä.

Leaderiä koskevissa keskusteluissa kansalaisten suora osallistuminen toimintaan on nähty keskeisenä arvona. Kuitenkin myös valtio vaikuttaa toimintaryhmiin monin tavoin. Erityisen tärkeäksi koettiin osallistujien keskinäinen, tavoitteita ja toimintaa ohjaavia arvoja koskeva yhteisymmärrys. Kiistat ja ristiriidat puolestaan esitettiin vakavana uhkana toimintaryhmätyölle.

– Yhteisymmärrys ryhmätyössä tekee epäilemättä yhteisten tavoitteiden toteuttamisen helpommaksi, mutta samalla sen voi nähdä estävän kiistanalaisia kysymyksiä koskevan poliittisen debatoinnin mahdollisuutta, Nousiainen toteaa.

 Nousiaisen mukaan suomalainen Leader-toiminta on pikemminkin maaseutupoliittisen politiikkaohjelman toteuttamisen väline kuin paikallinen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva keskusteluareena. Toimintaryhmätyö pyrkii ennemminkin tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kuin käsittelemään yhteiskunnallisesti kiistanalaisia asioita avoimen ja julkisen debatoinnin kautta.

 Nousiainen sovelsi työssään etnografista tutkimusmenetelmää. Siinä toteutettiin osallistuvaa havainnointia Leader-toiminnan parissa, haastateltiin aktiivisia toimintaryhmätoimijoita sekä luettiin erilaisia kirjallisia lähteitä: politiikkaohjelmia, oppaita, tutkimuksia ja arviointeja.

 

 Lisätietoja:

Marko Nousiainen

050 364 0979

marko.k.nousiainen@jyu.fi  

 

 Julkaisu:

 Marko Nousiainen: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja 24. 169 s. 2011.

Väitöskirjan on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti. Väitöskirja löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

 

 Marko Nousiainen valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti syksyllä 1998 valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Vuosina 2004–2010 hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimintayksikössä. Väitöstyö on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, maa- ja metsätalousministeriöltä/ maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sekä Suomen kulttuurirahastolta.      

 YTM Marko Nousiaisen valtio-opin väitöskirjan “Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen Leader-toiminnan poliittisuuksista” tarkastustilaisuus pidettiin  20.1.2012 kello 12. ( Seminaarinmäki, Historica, H320, Jyväskylä.) Vastaväittäjänä toimi professori Hilkka Vihinen (MTT, Taloustutkimus) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).

 

Ruralia-instituutin vihannestutkimus ja kehittämistyö laajasti esillä Maataloustieteen päivillä

Helsingissä pidetyillä Maataloustieteen päivillä ( 10.-11.1.2012) kuultiin satoja esitelmiä ja posteriesityksiä, jotka antoivat  läpileikkauksen Suomessa toteutettavaan maataloustutkimukseen.

Ruralia-instituutti oli vahvasti edustettuna erityisesti Vihannesviljelyn haasteet – sessioissa, joiden  puheenjohtajana toimi tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen Ruralia- instituutista. Sessiossa kuultiin Ruralia-instituutin projektipäällikkö Riina Tuomisen posteriesitys aiheesta GlobalGap HeVi-standardin pilotointi, jossa esiteltiin keinoja, joiden avulla suomalaiset vihannestilat pystyvät saavuttamaan kansainvälisen GlobalGap-standardin vaatimukset.

 Projektisuunnittelija Anne Piirainen Ruralia-instituutista esitelmöi ravinteiden riittävyydestä jäävuorisalaatin avomaantuotannossa kasvurytmitutkimusten valossa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa lannoitussuositusten laadinnassa.  Sari Iivonen esitelmöi aiheesta Biofumikaatio jäävuorisalaatin viljelykierrossa – menetelmän mahdollisuudet ja heikkoudet pahkahomeen torjunnassa. Biofumikaatiolla tarkoitetaan kasvien luontaisen puolustusyhdisteiden hyödyntämistä kasvintuhoojien biologisessa torjunnassa. Biologisia torjuntamenetelmiä on tarpeen kehittää erityisesti luomutuotannnossa hyödynnettäväksi.

 Vihannesviljelyn haasteet sessiossa esiteltiin Ruralia -instituutin koordinoimassa Vikke – hankkeessa toteutettujen vihannesten lajikekokeiden tuloksia. Vaihtoehtoja väkilannoitteille sessiossa esiteltiin Ruralian ja MTT:n yhteisessä ESBIO- Energiaomavarainen maatila-hankkeessa syntyneitä tuloksia kierrätyslannoitteiden soveltuvuudesta luomujäävuorisalaatin tuotantoon.

Projektipäällikkö Hannele Suvanto Ruralia-instituutista piti esitelmän aiheesta  “Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa.” 

Projektipäällikkö Kari Alasaari Ruralia-instituutista oli mukana esityksessä ” Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena”.

 

 Esityksiin ja postereihin liittyvät artikkelit  päivitetään  osoitteeseen:  

http://www.smts.fi/mtpvt2012sessiot.html

 

Tiivistelmät  esityksistä löytyy osoitteesta:

http://www.smts.fi/abstraktit_MtPaivat_2012.pdf

>Sivu 82, Luottamus ja sitoutuminen kantavina voimina tuottajien ja jalostajan välisessä liikesuhteessa

>Sivut 121-125, Vihannesviljelyn haasteet

> Sivu 231,  Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehityksen tukena

 > Sivut 250-251 Vihannesviljelyn haasteiden posteritiivistelmät 

 

Lisätiedot:

 Sari Iivonen

 050 5762 882

sari.iivonen@helsinki.fi

Kouvolan seudun elintarviketaloudella iso merkitys alueelle

Seutukunnan elintarviketalous nostaa alueen työllisyyttä lähes 1200 henkilötyövuodella

Elintarviketalous on merkittävä tekijä Kouvolan seutukunnassa, sillä se kasvattaa sekä alueen BKT:tä että työllisyyttä 3,4 prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki ruoka ostettaisiin seutukunnan ulkopuolelta. Seutukunnan elintarviketaloudenvaikutus alueen työllisyyteen on kerroinvaikutuksineen yhteensä 1175 henkilötyövuotta. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksesta, joka toteutettiin Kouvolan kaupungin elinkeinopalvelujen toimeksiannosta.

– Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuudessa yksi työntekijä luo yhteensä 2,4 muuta työpaikkaa, kertoo professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Seutukunnan elintarviketalouden vaikutus rahassa mitattuna alueen BKT:hen on kerroinvaikutuksineen yhteensä noin 101,6 miljoonaa euroa. Yksi elintarviketalouteen panostettu euro tuottaa 1,3 euroa talouskasvuna.

– Tulos olisi suurempi, jos rahavuotoja seutukunnan ulkopuolelle ei olisi. Rahavuodot muodostuvat kotimaisesta ja ulkomaisesta tuonnista, Törmä toteaa.

Elintarviketaloudella on vaikutusta koko toimialaan, josta lihanjalostus nappaa suurimman siivun alueen BKT:n ja työllisyyden kasvussa. Maatalous on tärkeä osa ruokaketjua, sillä se tuottaa raaka-aineita elintarviketeollisuudelle. Ilman omaa maataloustuotantoa nykyistä suurempi osa raaka-aineista jouduttaisiin ostamaan seutukunnan ulkopuolelta, mikä lisäisi rahavuotoja. Seutukunnan elintarviketalous vaikuttaa kotieläintalouden tuotantoon 4 prosenttiyksikköä sekä yhdistetyn kasvinviljelyn ja kotieläintalouden työllisyyteen 47 henkilötyövuotta.

Kouvolan seutukunnan elintarviketeollisuus työllistää elintarvikeketjussa 680 henkilötyövuotta. Yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää yhden lisää elintarvikeketjussa. Yksi elintarviketalouden työntekijä luo lisäksi 1,4 työpaikkaa ketjua palveleville toimialoille.

Elintarviketalous vaikuttaa myös seutukunnan yksityiseen kulutukseen muun muassa työllisyyden ja sitä kautta työtulojen kasvun myötä. Kouvolan seutukunnan elintarviketalouden merkitys alueen yksityiseen kulutukseen on noin 3,3 prosenttiyksikköä.

Alueen elintarviketalouden vaikutus vientiin on yhteensä 4,3 prosenttiyksikköä ja tuontiin 1,8 prosenttiyksikköä.

Seuraavaksi Ruralia-instituutti selvittää elintarviketalouden tulevaisuuden visioita tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen johdolla yhdessä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa siitä, kuinka Kouvolan seutukunnassa kannattaisi edetä.

Lisätiedot:
Hannu Törmä
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

Naakkavahingot tulevat kasvamaan, ilmenee Ruralia-instituutin selvityksestä

Naakat aiheuttavat haittaa jo ympäri maan.

Naakkojen kannan voimakkaan kasvun ja levittäytymisen seurauksena naakkojen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti koko maassa.

Naakkavahingot ovat toistaiseksi keskittyneet Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Naakat aiheuttavat lähinnä pistemäisiä maatalousvahinkoja repimällä viherrehupaaleja, jauhosäkkejä ja katemuoveja. Yksittäiset satotappiot voivat pahimmillaan nousta aina kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksestä, jossa tarkasteltiin naakan aiheuttamia vahinkoja eri ELY-keskusten alueilla viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Samoin selvitettiin naakan rauhoituksesta myönnettyjen poikkeamislupien ajallinen ja alueellinen esiintyvyys.

– Molempien kohdalla on havaittavissa voimakas nouseva trendi. Naakkakannan edelleen kasvaessa ja levittäytyessä uusille asuinalueille tulevat siis naakkavahingotkin kasvamaan, sanoo projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä Ruralia-instituutista.

Yhä runsaammat naakkaparvet talvehtivat kaupungeissa ja aiheuttavat häiriötä kiertelemällä taivaalla, talojen katoilla ja kaupunkipuistoissa ennen asettumistaan lepopaikoille. Suuret parvet aiheuttavat hygieniahaittoja ja huolta mahdollisesta tautivaarasta.

– Naakka puhututtaa jo laajalti ja ympäristöviranomaiset saavat yhä enemmän käsiteltäväkseen tapauksia naakan aiheuttamista vahingoista, Pohja-Mykrä toteaa.

Naakkahaittojen ehkäisemiseksi Ruralia-instituutissa on kaavailtu kolmivuotista hanketta yhdessä Turun yliopiston ekologian laitoksen kanssa. Hankkeelle on haettu rahoitusta ympäristöministeriöltä.

 

Lisätiedot:

Mari Pohja-Mykrä

050 415 1149

mari.pohja-mykra@helsinki.fi

Luomutietoa vapaasti verkossa

LuomuTIETOverkko-sivustolta löytyy monipuolisesti luomun oppimateriaaleja erityisesti viljelijöiden käyttöön. Oppimateriaalikokonaisuuden tekee erityiseksi sen, että se on julkaistu kokonaan verkossa ja se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Viljelijöille on myös järjestetty luomun verkkokursseja ja kehitetty työkaluja verkostoitumiseen.

Tiedonvälitys ja koulutus ovat siirtymässä verkkoon luomunkin saralla. Luomun verkkoviestinnän edelläkävijöitä on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ylläpitämä LuomuTIETOverkko-sivusto.

LuomuTIETOverkossa on julkaistu jo yli 200 artikkelia, jotka kertovat luomualan uusista kuulumisista ja esittelevät verkkosivuilta löytyviä oppimateriaaleja. Sivustolla voi kuunnella asiantuntijaluentoja ja tehdä virtuaalivierailuja luomutiloille, sekä tulostaa luomun eri osa-alueisiin paneutuvia tietokortteja ja tutkimustiivistelmiä.

 – Verkkomateriaalin avulla hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, painottaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala. – Käytännön kokemuksia tukevat esimerkiksi tutkijoiden tekemät asiantuntijaluennot. Lue loppuun

Käsikirja tukee ammatillisen koulutuksen ja pienyritysten yhteistyötä luontoalalla

Envolwe-hankkeessa edistettiin yhteistyötä pilottikokeiluilla

Pienyrityksillä on keskeinen rooli maaseudulla ja alueiden menestymisessä. Niillä on kuitenkin korkea kynnys palkata uutta työvoimaa. Aina ei myöskään olla tyytyväisiä uusien työntekijöiden osaamistasoon. Ammatillista koulutusta pitäisi kehittää vastaamaan paremmin näiden pienyritysten tarpeita, sillä olisi vaikutusta myös aluekehittämiseen.

– Pienet yritykset voivat hyötyä monin tavoin yhteistyöstä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työvoiman saatavuus paranee ja ammatilliset oppilaitokset ovat keskeisiä osaajia alueen innovaatioympäristössä, mikä avaa pienille yrityksille uusia mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Juuri päättynyt Ruralia-instituutin koordinoima Envolwe (Nature Based Entrepreneurs and Vocational Education Training Providers Learning and Working Together) -hanke keskittyi siirtämään ja kehittämään hyviä käytänteitä ammatillisen koulutuksen kentässä. Hankkeessa muun muassa koottiin käsikirjaan yhteistyökäytäntöjä ammatillisen koulutuksen ja pien- ja mikroyritysten välisen yhteistyön kohentamiseksi.

European Handbook for Successful Vocational Education and Training (VET) and Small Business Co-operation – It can be done! –käsikirjan tarkoitus on antaa vinkkejä yhteistyön kehittämiseen konkreettisessa ja helppolukuisessa muodossa sekä rohkaista viemään yhteistyötä eteenpäin systemaattisesti. Käsikirja on julkaistu sähköisessä muodossa Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n toimesta ja löytyy osoitteesta www.luontoyrittaja.fi.

Käsikirja perustuu yhteistyömallien pilotointikokemuksiin viidessä eri maassa. Hyvänä esimerkkinä pilotoidusta yhteistyöstä on italialaisen partnerin pilotikseen valitsema Innovatiivinen luontoyrittäjien vaihto-ohjelma. Pilotin ensimmäisessä osassa aloittavat yrittäjät tai yritystoimintaa suunnittelevat loppuvaiheen luonto- ja luonnontuotealan opiskelijat lähtivät vaihtoon toiseen Euroopan maahan kokeneelle yrittäjälle.

– Usein vaihdon tulokset jäävät realisoitumatta yritystoimintaan. Tämän vuoksi pilotin toisessa osassa vaihdosta palanneille aloittaville yrittäjille tai opiskelijoille toteutettiin ammatillisen toimijan taholta innovaatiotukiprosessi, jossa vaihdon aikana saadut kokemukset tuotiin osaksi liiketoimintasuunnitelmaa tai sen kehittämistä. Lisäksi tarjottiin neuvoja käytännön kehittämistoimenpiteiden aloittamiseksi, Matilainen sanoo.

Norjassa puolestaan pilotin tavoitteena oli löytää win-win yhteistyömalli luontoalan yritysten ja Stavangerilaisen ammatillisen oppilaitoksen välillä tukemaan alhaisen motivaatiotason omaavien opiskelijoiden kehittymistä käytännön työn ja tehtävien kautta. Tavoitteena oli näyttää opiskelijoille, mitä yrittäjänä toimiminen luontoalan yrityksissä todellisuudessa on ja minkälaista osaamista yrittäjät edellyttävät työntekijöiltään.

– Pilotin aikana opiskelijat toteuttivat todellisina “asiakascaseina” yrityksille esimerkiksi liikelahjoja tai esitteitä ja vastavuoroisesti saivat yrityksistä työelämään tutustumispaikkoja, Matilainen toteaa.

Yritysmaailman ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja lisääminen on nostettu esille lukuisissa kansallisissa ja EU-tason politiikkaohjelmissa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen laatua ja pyrkiä takaamaan, että tulevaisuuden työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita. Useimmat ammatilliset oppilaitokset tekevätkin yhteistyötä suurten tai keskisuurten yritysten kanssa. Pienet ja mikroyritykset eivät vielä ole täysin mukana näissä yhteistyökuvioissa tai hyödy niistä, vaikka 99 % kaikista EU alueen yrityksistä luokitellaan pieniksi tai keskisuuriksi yrityksiksi ja jopa 90 % mikroyrityksiksi.

Euroopan Komission tuella rahoitetun Envolwe -hankkeen kohderyhmäksi valittiin luontoalan yritykset. Hankkeessa kukin ammatillinen oppilaitospartneri valitsi olemassa olevista kartoitetuista hyvistä käytänteistä ne, joita halusi testata. Usein yhdistettiin myös usean eri yhteistyömallin parhaita puolia. Valitut yhteistyökäytännöt testattiin hankkeen partnerimaissa, jotka olivat Eesti, Suomi, Italia, Norja ja Iso-Britannia.

Lisätiedot:

Anne Matilainen
050 415 1156
anne.matilainen@helsinki.fi

www.luontoyrittaja.net/envolwe

Innovaatioympäristöihin tähtäävä ajattelu vasta tulossa maaseutualueille

Uusi tutkimus avaa näköaloja innovaatiotoimintaan maaseudulla

Innovaatioympäristöjä koskeva ajattelu on vasta saamassa jalansijaa maaseutualueilla. Paikalliset innovaatiotoimintojen ratkaisumallit vaihtelevat selvästi toimintaympäristön mukaan. Kunnilla on tässä merkittävä rooli innovaatiovetoista elinkeinopolitiikkaa aktivoivana ja kokoavana voimana.  Lisäksi paikallisilla toimintaryhmillä on erityinen asema elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittäjinä.

– Leader-toimintamallin vahvuus on paikallislähtöinen kehittämisote, mutta vaarana on, että nykyisessä ohjausjärjestelmässä toimintaryhmätyö jää irralliseksi muusta innovaatiotoiminnan edistämisestä, sanoo kehittämispäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

 Tiedot käyvät ilmi Ruralia-instituutin, Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten sekä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamasta tutkimuksesta, joka avaa uusia näköaloja maaseudun innovaatiotoimintaan erityisesti paikallisten ja seudullisten innovaatioympäristöjen tarkastelulla. Tutkimuksen kohdealueina olivat Etelä-Pohjanmaalta Kuusiokuntien seutukunta, Kymenlaaksosta Kouvolan seutukunta, Pirkanmaalta Ylä-Pirkanmaan seutukunta sekä Pohjois-Karjalasta Pielisen Karjalan seutukunta. Maaseudun toimijoista lähempään tarkasteluun valittiin sekä kunnallisia ja seudullisia elinkeinojen kehittäjiä että paikallisia toimintaryhmiä.

 Maaseudulla innovaatiotoiminta perustuu inhimillisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Paikallisia vuorovaikutussuhteita on vahvistettu edistämällä paikallisten toimijaverkostojen syntymistä.

 – Samalla tulee kiinnittää huomiota ylipaikallisten verkostojen luomiseen ja alueen ulkopuolisen tiedon välittymiseen, projektisuunnittelija Timo Suutari Ruralia-instituutista toteaa.  

 Maaseudun innovaatiotoiminnan kehittäminen kiteytyy tutkimuksessa elinvoimapolitiikan käsitteeseen, joka yhdistää elinkeinopolitiikan, innovaatiopolitiikan ja maaseutupolitiikan kehittämisotteet paikallisesti kokoavaksi uusiutumisen välineeksi.

 Tutkimusraportti ”Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla – Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa” löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2011). Tutkimuksen rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Lisätiedot:

Projektisuunnittelija Timo Suutari

050 4151161

timo.m.suutari@helsinki.fi

 

Kehittämispäällikkö Manu Rantanen

044 5255890

manu.rantanen@helsinki.fi                     

 

 

Luomupäivässä pohdittiin, miten luomutuotanto saadaan kasvuun

Valtakunnalliset luomupäivät ovat alan merkittävimpiä tapahtumia, joissa asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia.

Syksyn Tuotanto kasvuun -luomupäivä keräsi Mikkeliin yli 130 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin esityksiä luomutuotannon eri aloilta luomulihantuotannosta monimuotoisuuden hyödyntämiseen viljelyssä. Osa puheenvuoroista keskittyi erityisesti luomutuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Päivän pääluennoitsijana oli Sveitsin luomututkimuslaitos FiBL:n johtaja Urs Niggli. Niggli totesi esityksessään, että Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat Euroopan menestyneimmät luomumaat. Sveitsissä luomutuotteiden kulutus on 173 euroa/asukas vuodessa, kun sama luku Suomessa on vain 14 euroa/asukas. Itävallassa puolestaan on jo nyt saavutettu hallituksen tavoite saada maan viljelysalasta 20 % luomuun vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksen takana kaikissa näissä maissa ovat vahvat kauppaketjut, jotka satsaavat paljon luomutuotemarkkinoihin.

– Luomututkimus tuottaa tärkeää tietoa koko ketjun käyttöön ja on siten edistämässä luomun kehittämistä, painotti Niggli. Tärkeä rooli on myös kansallisilla luomun kehittämisohjelmilla ja poliittisesti aktiivisilla luomuviljelijäjärjestöillä.

Luomupäivässä välitetään luomualan uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken. Valtakunnallinen Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke ylläpitää LuomuTIETOverkko-palvelua, johon on koottu monipuolista luomumateriaalia erityisesti alkutuotannon käyttöön.

– On tärkeää, että hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, toteaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutista.

– Luomutuotannon kannattavuus paranee, kun osaaminen paranee.

Luomupäivän järjesti Luomuliitto yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hankkeen kanssa. Päivän järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö sekä Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena toimintana.

Tuotanto kasvuun -luomupäivän diaesitykset ovat saatavilla LuomuTIETOverkon www-sivuilta osoitteessa http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomupaivan-9-11-diaesitykset/. Sivuille tulee kuluvan viikon aikana noin puolet esityksistä myös äänen kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210