Ehditäänkö sote-soppaa vielä maustaa myös osuuskuntaratkaisuilla?

Kaupallisista vanhusten hoivapalveluista kohistaan. Mutta oikeastaan vielä yllättävämpää on, että asia ei ole noussut jo aiemmin kunnolla esille. Toisaalta varsinaiset kaupalliset osakeyritykset eivät tee toiminnassaan sinänsä automaattisesti ”pahaa”, niiden tehtävähän on jo lainkin mukaan tuottaa tuottoa omistajilleen. Siksi meidän pitäisikin oikeastaan puhua siitä, miksi myös arvo- ja eettispohjainen vanhusten hoiva ja hyvinvoinnin edistäminen ovat näin yleisesti kytkettyjä nykyisiin markkinatalouden patenttiratkaisuihin? Lue loppuun

Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisympäristöt ovat osa maaseudun innovaatioympäristöjä

Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävin koulutusta koskeva uudistus aikoihin. Uudistuksen taustalla on koulutusjärjestelmän mukauttaminen siihen, että työtä tekevät ikäluokat pienenevät ja digitalisaatio muuttaa ammatteja sekä työnkuvia. Uudistuksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä opintopolkuja, lisätä opiskelun joustavuutta sekä vahvistaa yritysten roolia työssäoppimisen ympäristöinä. Uudistuksessa on nähty mahdollisuuksien rinnalla myös uhkakuvia. Huolta on kannettu muun muassa oppilaitosten resurssien leikkauksista ja siitä, kyetäänkö yrityksiin luomaan riittävän laadukkaita työssäoppimisen ympäristöjä.

Lue loppuun

Vapaa-ajan asumisen kehittämisen mystisyys ja potentiaali

Monesta kehittämishankkeesta voidaan jälkeenpäin todeta, että olisi ollut parempi, ettei kehittämään olisi koskaan alettukaan. Tästä todistavat vaikkapa jotkut peruuttamattomat kaupunkikuvalliset muutokset tai innovatiiviset kemikaalit, joiden puhdistukseen kuluu enemmän rahaa niistä saatuihin hyötyihin verrattuna.

Kehittämistoiminta koskee myös yhteisöjä. Viime vuosina yksi mielenkiinnon kohteena oleva ryhmä on kuntaan muualta tulevat monipaikkaiset asukkaat. He kiinnostavat erityisesti kuntia, joiden väkiluku on vähenemässä ja joissa samanaikaisesti on vapaa-ajan asukkaiden suhteellinen osuus väestöstä jatkuvasti noussut. He tuovat tutkitusti ostovoimaa ja muuta vireyttä erityisesti kesäkautena monen maaseutukunnan elämään. Lue loppuun

Julkiset hankinnat – uhka vai mahdollisuus?

Julkisten hankintojen arvo on Suomessa lähes 35 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa kohdistuu sellaisiin tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoihin, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut julkisen sektorin hankintayksiköt tekevät julkisilla varoilla oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisilla hankinnoilla on siis merkittävä kansantaloudellinen ja työllistävä rooli.

Lue loppuun

Polku Green Care -palvelujen tuottamiseen

Oletko kiinnostunut tarjoamaan luontoperustaisia, kokemuksellisia ja osallistavia Green Care -palveluja?

Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke on luonut yhteistyössä Green Care Finland ry:n kanssa polun Green Care -palvelujen tuottamisen tueksi. Polku on suuntaa antava ja voidaan käyttää yhtenä mallina palvelujen tuottamisen suunnittelussa. Polku löytyy kokonaisuudessaan tekstin lopusta.

Lue loppuun

A.I. Virtanen kiertotalouden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen pioneeri

Maatalouden kestävyyden haasteista, kehityksestä ja A.I. Virtasesta kuulimme Ruralia-instituutin 30-vuotisjuhlassa filosofian tohtori Ilkka Herlinin juhlapuheessa. Virtasta voidaan pitää myös kiertotalouden ja ekosysteemipalveluiden kehittämisen pioneerina. Jäinkin pohtimaan, mitä tämän päivän kiertotaloudella on oppimista AIV-järjestelmästä. Mitä virikkeitä Virtasen tutkimus- ja kehittämistyö voi antaa nykyiselle maatalouden ja maaseudun kestävyyden haasteiden kanssa ponnistelevalle Ruralia-instituutille? Lue loppuun

Roskakaloista hyönteisruokaan ja hirvenmetsästykseen – harjoittelijan kokemuksia ELPIS-hankkeessa työskentelystä

Helmikuun lopussa selailin TepJobs-palvelua, kun eräs ilmoitus kiinnitti huomioni heti. En aktiivisesti etsinyt harjoittelupaikkaa, vaan selailin sivustoa tutkiakseni, olisiko siellä minua kiinnostavia paikkoja. Tätä ilmoitusta en voinut kuitenkaan ohittaa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti etsi harjoittelijoita hankkeeseen, jossa tutkitaan negatiivisen leiman poistamista ympäristömyönteisestä liiketoiminnasta ja kuluttajakäyttäytymistä.

Lue loppuun

Vapaissa tiloissa Seinäjoella ja Venetsiassa

Kuva Jaana Huhtala

Seinäjoen Apila-kirjasto yhdessä muiden arkkitehtuuriltaan kiinnostavien kirjastojemme kanssa tarjoaa Venetsian biennaalissa yhden näkökulman siihen, mitä on ”Freespace”. Toukokuusta marraskuuhun saakka avoinna olevassa biennaalissa on teemana vapaa ja ilmainen tila. Teema kiinnittää huomion arkkitehtuuristen ratkaisujen mahdollisuuksiin tukea esimerkiksi rakennettujen tilojen käyttäjien hyvinvointia ja tasa-arvoa. Teemalla halutaan korostaa myös luontoa tilana, joka tarjoaa käyttäjilleen lukuisia palveluita, sekä arkkitehtuurin kykyä sitoa mennyt, nykyinen ja tuleva aika.

Lue loppuun

Matkailua, kestävää kehitystä ja talousmallinnusta

Kuva Jaana Huhtala

Kuva Jaana Huhtala

Matkailu on kasvava ala ja sillä on vaikutuksia sekä talouteen, ympäristöön että kulttuuriin, niin positiivisia kuin negatiivisia. Alan kasvaessa on noussut huoli matkailun kestävyydestä. Matkamme talousmallinnuksen kansainväliseen EcoMod-konferenssiin Venetsiaan sai meidät pohtimaan aihetta.

Lue loppuun

From a seminar room to an oven – a case of societal impact of research

The need of societal impact of research or research project is nowadays highlighted not only by the University but by each and every research funding source. Societal impact has many faces, to the extend, that everyone knows it, but nobody can say how it really looks or should look like. One thing is clear, research or knowledge, must have an impact on people in general, preferably, a positive impact. The number of reads, or attendance could be, and often is, used as a measure of the societal impact of research. However, the actual outcome of how the obtained knowledge has effected a person is, from that numbers, unknown.

Lue loppuun