Hiilestä(kö) kiinni?

|

Tutkijatohtori Galina Kallio (yllä) ja väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas (alla)

 

Iltalamppu

Iltalamppu, miksi palat?
Tunne miehen mielialat:
toivotonta kättä kaksi
hioo hiiltä valkeaksi.
-Einari Vuorela-

 

 

 

Ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi aikamme keskeisistä haasteista, johon pyritään löytämään ratkaisuja sekä globaalilla tasolla että paikallisesti, myös Suomessa. Metsätalouden ohella maatalous on erityinen toimiala, jolla nähdään olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa hiilensidontapotentiaalia (1). Onkin alettu puhua hiiliviljelystä (2), jolla viitataan yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin ja toisaalta hiiltä maaperään varastoiviin viljelytoimenpiteisiin.

Lue loppuun →

Sata vuotta monipaikkaisen asumisen kehittämistä!

|

Manu Rantanen

Ajatus monipaikkaisten asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten resurssien merkityksestä aluekehitykselle kuulostaa sellaiselta, jonka voisi kuvitella syntyneen 1980-luvun lopulla maaseutupolitiikan nähdessä päivänvalon. Historialliset sanomalehtiartikkelit osoittavat, että asia oli kuitenkin esillä Mikkelin seudulla jo 1920-luvun alussa.

Lue loppuun →

Miten kiertotalous toteutuu alueellisissa ruokajärjestelmissä?

|

Suomen ruokaprovinssiksikin kutsuttu Etelä-Pohjanmaa on alkutuotannon ja ruoanjalostuksen osalta suuri ruoantuottaja, mutta tarvitsee kotieläntuotantoon muualla tuotettuja rehuja ja vastaavasti elintarvikkeiden jalostukseen raaka-aineita. Sinivihreän talouden edelläkävijässä, Etelä-Savossa ollaan alkutuotannossa omavaraisempia, mutta alueella tuotetut raaka-aineet viedään muiden jalostettaviksi. Uudenmaalla haaveillaan visiosta kestävästä maaseudusta, mutta rooliksi jää tuottaa rehua muun maan kotieläintuotantoa varten mallasohran tuotannon sivussa. Lue loppuun →

LEADER kasvua Suomessa 25 vuotta

|

Torsti Hyyryläinen

LEADER on eurooppalainen idea, joka on osoittautunut suomalaiseen maaperään hyvin sopivaksi. LEADER on tähän asti merkittävin maaseutupolitiikan tuloksena syntynyt järjestelmäinnovaatio Suomessa.

LEADER on lyhenne ranskan sanoista Liaison Entre Actions de Développement l’Économie Rurale. LEADER on Euroopan laajuinen toimintamalli, jossa ihmiset ja pienet yritykset pääsevät vaikuttamaan paikallistalouden ja laajemmin kotiseutunsa kehitykseen. Suomessa se on tullut 25 vuodessa tutuksi maaseudun kehittämisohjelmien myötä. Paikallisissa LEADER-ryhmissä (54 kpl) valmistellaan parhaillaan strategioita EU-ohjelmakaudelle 2021-2027. Kyseessä on viides ohjelmakausi, jossa Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana mukana. Kaikkiaan LEADER-ryhmiä on Euroopassa nykyisin noin 2800.

Lue loppuun →

Maaseudulle uutta roolia etsimässä

|

Kirjoittajat Susanna Kujala (vas.) ja Outi Hakala

Maailma muuttuu, niin myös maaseutu. Koska toimintaympäristöt kehittyvät, on myös maaseutualueiden uudistuttava menestyäkseen. Tässä uudistumisprosessissa etenkin kunkin maaseutualueen omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Yksi vaihtoehtoinen lähestymistapa maaseutualueiden uudistamiseen on etsiä maaseudulle ”uutta roolia” nykyisten rinnalle. Tämä onkin keskeinen tavoite Kase Mauro – Maaseudun uusi rooli -hankkeessa, jossa olemme mukana. Hankkeen tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Lue loppuun →

South Ostrobothnia – the next island of innovation in Finland?

|

This is the second post I’m writing for Ruralia blog.

Almost 6 months have passed by since I was hired as senior researcher and despite the global pandemic – which has basically locked me in my house – I have been able to do some progress on the topic of my research “Entrepreneurship and Innovation towards sustainable food systems”.

Since I was deprived of the possibility to physically travel, I have been at least able to virtually take journeys to Seinäjoki and its surrounding areas through long desk researches, zoom meetings, email and teams chats. I have been able to talk to colleagues at Ruralia Institute and in other research institutions but also to regional stakeholders, development agencies, municipal officers and entrepreneurs.

I have started to make my mind up about the strengths and weaknesses of the region, about the level of innovation, the potential for entrepreneurs, the obstacles that need to be overcome and the immense potential of the region. Lue loppuun →

Matkailussa aitous luo pohjan kestävyydelle

|

Viime vuoden lokakuussa minua pyydettiin mukaan tutkimushaastatteluiden tekemiseen ja analysoimiseen Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla-hankkeeseen.

Haastatteleminen on aina oppimisprosessi. Niin haastattelijalle kuin haastateltavalle. Se alkaa valmistautumisesta. Haastattelijalla on oltava riittävä esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä, muuten tulee helposti kysyneeksi vääriä asioita, tai ei kykene tyydyttävällä tavalla vastaamaan haastateltavien tarkennuspyyntöihin. Itse palautin kestävän matkailun aihepiirin mieleeni muun muassa instituuttimme aikaisempia julkaisuja lukemalla. Silmäilin myös esimerkiksi alan klassikkoa, YK:n julkaisemaa Brundtlandin raporttia vuodelta 1987.

Haastateltavien valitseminen on aina oman pohdintansa paikka. Millä perusteilla mukaan otettava joukko rajataan? Kuinka monta? Pieniä vai suuria, vanhoja vai uusia, miltä paikkakunnilta, miltä toimialoilta ja niin edelleen. Lue loppuun →

Ecological and societal needs are undermined in the preparation of Finnish agricultural policy

|

 

 

 

 

The EU’s common agricultural policy (CAP) is currently being prepared in negotiations between the Commission, the Council of Ministers and the Parliament and, through national strategic plans, by the Member States. The process is at a crucial phase: The Member States should present their final plans for open review in the summer of 2021. With implementation starting in 2023 the CAP will impact agriculture until 2030s.

Future decade of farming is shaped by decisions made now – but whose voices are being accounted for, who makes the decisions and who benefits from them? Lue loppuun →