Paras tapa oppia?

harri-hakala.blogiinjpgKuinka yrittäjät ja työntekijät pitävät osaamisensa ja tietonsa parhaiten ajan tasalla? Koulussa opittu ei riitä pitkälle. Tilanne muuttuu hurjemmaksi jatkuvasti ja työuran aikana voi jopa ammatti vaihtua useaan kertaan. Tällaisia itsestään selvyyksiä hoetaan usein. Elinikäinen oppiminen kuuluu, mutta sitä on vaikeaa toteuttaa. Ainahan ihmiset oppivat, mutta mikä olisi paras tapa? Pohdin tässä asiaa luomun kannalta, mutta ajatukset sopivat muihinkin aloihin. Lue loppuun

Lähiruoka tutuksi Ruraliassa

Juha LaukkonenTekstin on kirjoittanut Juha Laukkonen

Olin Seinäjoen Ruralia-instituutissa harjoittelijana keväällä ja kesällä 2013 Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -hankkeessa. Lähdin hakemaan lisäoppia yliopistosta aikuisiällä. Kokemusta on kertynyt työyhteisöistä niin hyvässä kuin pahassa. Oma kokemukseni tutkimustyöstä oli yksinäinen puurtaminen gradun kanssa. Ennakkokuvani tutkijan työstä olikin yksin kynttilänvalossa, ikkunattomassa kammiossa puurtava introvertti tutkija. Lue loppuun

Luomu myötätuulessa

PirjoSTarkkaavainen autoilija on tänä kesänä havainnut puna-apilaviljelysten lisääntyneen teidenvarsipelloilla. Ne kertovat luomutuotannosta: viljelijät sitovat ilmakehän typpeä uuden kasvukauden tarpeisiin ja kasvattavat siementä uusien apila-alojen kylvämiseksi. Koko maassa luomuviljelyala on kasvussa, kuten kulutuskysyntäkin. Lue loppuun

Valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.-2.11.2012 Mikkelissä

Mikkelissä järjestetään valtakunnallinen luomututkimusseminaari 1.-2.11-2012. Järjestelyistä vastaavat Ruralia-instituutti, MTT ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.

Seminaari on osa Mikkeliin perustettavan Luomuinstituutin toimintaa. Sen tarkoitus on tuoda esille Euroopassa tehtävää luomuelintarvikkeisiin liittyvää ajankohtaista tieteellistä tutkimusta. Seminaarin aihepiirejä ovat mm. luomuelintarvikkeiden laatu ja alkuperän todentaminen, luottamus elintarvikeketjussa, luomuun liittyvät terveydelliset tekijät sekä turvallisuus. Seminaarissa käsitellään myös elintarvikkeiden nimisuojiin liittyvää kehitystä Euroopassa.

Seminaariin kutsutaan puhujiksi korkeatasoisia tutkijoita ja asiantuntijoita sekä elintarviketeollisuuden edustajia niin koti- kuin ulkomailta. Seminaarin viimeisenä päivänä tutustutaan paikalliseen luomutuotantoon. Seminaarin kieli on englanti.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen, puh. 050 318 0283, carina.tikkanen-kaukanen@helsinki.fi

Eteläsavolainen lähi- ja luomuruoka Herkkujen Suomessa

Herkkujen Suomi on toistaiseksi suurin Suomessa järjestetty lähiruokatapahtuma, joka järjestettiin tuttuun tapaan elokuun lopulla Helsingissä myös tänä vuonna. Tapahtumassa kävi peräti 56 000 lähiruoasta kiinnostunutta, joten eteläsavolainen lähi- ja luomuruoka pääsi osastolla hienosti esille.

Etelä-Savon osastolla oli tarjolla lähi- ja luomuruokaa Aina – Erinomaista Etelä-Savosta -brändin myötä. Aina-materiaali – essut, pöytäliinat, kassit ja messurekvisiitta – takasivat yhtenäisen ilmeen ja toivat näkyvyyttä koko tapahtumassa.

Osaston lisäksi eteläsavolaiset pääsivät hienosti esille myös tapahtuman tiedotustilaisuudessa, kun Aina – Erinomaista Etelä-Savosta -menulautanen tilattiin tiedotustilaisuuden tarjoiluksi.

Lähiruokatarjoilun lisäksi osastolla kävijöille oli jaossa tapahtumassa julkistettu uusi Aina – Erinomaista Etelä-Savosta reseptivihko sekä tuore lähiruokaopas.

Lue lisää tapahtumasta, tiedotustilaisuudesta ja reseptivihkosta Ruralian luomusivuilta: www.helsinki.fi/ruralia/luomu/index.htm

 

 

Viherlannoituspaja (1 op) 14.12.2012

Viherlannoituspajassa käsitellään luennoin ja harjoituksin viherlannoituksen perusteita sekä soveltamista pelto- ja puutarhaviljelyssä. Aiheina viherlannoituksen tavoitteet, paikka viljelykierrossa, perustaminen, hoito, hyödyntäminen, lannoitusvaikutusten arviointi, ympäristönäkökohdat ja koneet. Aiheita painotetaan osallistujien toiveiden mukaisesti.
 
Osallistujien etukäteistehtävänä on suunnitella viherlannoitusta mainittujen aiheiden kannalta esim. omalla tilalleen. Ilmoittautuneet lähetetään tarkempi ohje.
Kouluttaja: Petri Leinonen, MMM (mikrobiologia), yrittäjä-viljelijä, Elomestari Oy ja Kukkolankosken Luomu
 
Hinta: 100 euroa (alv 0%), sis. opetuksen, aamukahvin/teen ja todistuksen
 
Kurssin järjestää Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Luomualan erikoistumisopinnot yhteistyössä ProAgria Etelä-Savon kanssa.
 
Ilmoittautuminen: http://www.helsinki.fi/ruralia/koulutus/eco > Ilmoittautuminen
 
Ilmoittautuminen viimeistään 2.12.2011.
 
Kurssin voi suorittaa yksittäisenä opintojaksona tai osana Luomualan erikoistumisopintoja.

Luomupäivässä pohdittiin, miten luomutuotanto saadaan kasvuun

Valtakunnalliset luomupäivät ovat alan merkittävimpiä tapahtumia, joissa asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia.

Syksyn Tuotanto kasvuun -luomupäivä keräsi Mikkeliin yli 130 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin esityksiä luomutuotannon eri aloilta luomulihantuotannosta monimuotoisuuden hyödyntämiseen viljelyssä. Osa puheenvuoroista keskittyi erityisesti luomutuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Päivän pääluennoitsijana oli Sveitsin luomututkimuslaitos FiBL:n johtaja Urs Niggli. Niggli totesi esityksessään, että Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat Euroopan menestyneimmät luomumaat. Sveitsissä luomutuotteiden kulutus on 173 euroa/asukas vuodessa, kun sama luku Suomessa on vain 14 euroa/asukas. Itävallassa puolestaan on jo nyt saavutettu hallituksen tavoite saada maan viljelysalasta 20 % luomuun vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksen takana kaikissa näissä maissa ovat vahvat kauppaketjut, jotka satsaavat paljon luomutuotemarkkinoihin.

– Luomututkimus tuottaa tärkeää tietoa koko ketjun käyttöön ja on siten edistämässä luomun kehittämistä, painotti Niggli. Tärkeä rooli on myös kansallisilla luomun kehittämisohjelmilla ja poliittisesti aktiivisilla luomuviljelijäjärjestöillä.

Luomupäivässä välitetään luomualan uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken. Valtakunnallinen Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke ylläpitää LuomuTIETOverkko-palvelua, johon on koottu monipuolista luomumateriaalia erityisesti alkutuotannon käyttöön.

– On tärkeää, että hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, toteaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutista.

– Luomutuotannon kannattavuus paranee, kun osaaminen paranee.

Luomupäivän järjesti Luomuliitto yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hankkeen kanssa. Päivän järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö sekä Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena toimintana.

Tuotanto kasvuun -luomupäivän diaesitykset ovat saatavilla LuomuTIETOverkon www-sivuilta osoitteessa http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomupaivan-9-11-diaesitykset/. Sivuille tulee kuluvan viikon aikana noin puolet esityksistä myös äänen kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi. Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.

– Tiedonsaantia on tehostettava ja tutkimusta lisättävä. Uusia liiketoimintamalleja on kehitettävä. Tuotteiden ja teknologian kehitykseen on panostettava. Luomun hajallaan olevat voimavarat on koottava yhteen, Cronberg toteaa.

Selvityksessä ehdotetaan, että Mikkelin resurssit Ruralia-instituutissa, MTT Mikkelin toimipisteessä, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa ja koulutuslaitoksissa (Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto, Esedu) kootaan yhdeksi yksiköksi, joko nk. siviiliyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen ja MTT Mikkelin yhdessä perustaman Ekoneumin katsotaan kuuluvan tähän yksikköön.

Cronbergin mielestä Mikkeliä Luomuinstituutin sijoituspaikkana tukevat monet asiat.

– Etelä Savo on ollut luomun sisukas edelläkävijä valtakunnan tason vastustuksesta huolimatta. Mikkelissä on tehty luomututkimusta jo parin vuosikymmenen ajan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja MTT:n Mikkelin toimipisteessä. Maakunta on panostanut luomuun. Esimerkiksi Juvan kunnassa 20 prosenttia pelloista on luomutuotannossa. Paikkakunnalla toimii myös Suomen ainoa luomumeijeri.

Mikkelin kaupungin keskuskeittiö, Isopata, lisää aktiivisesti luomun käyttöä ja Suur-Savon Osuuskauppa on lisännyt luomutuotteiden valikoimaa. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat valmiita rahoittamaan instituuttia sen alkuvaiheessa. Mikkeliä sijoituspaikkana tukevat myös tässä selvityksessä haastatellut elintarvikealan toimijat, selvityksessä todetaan.