Hiilestä(kö) kiinni?

Tutkijatohtori Galina Kallio (yllä) ja väitöskirjatutkija Kenneth Peltokangas (alla)

 

Iltalamppu

Iltalamppu, miksi palat?
Tunne miehen mielialat:
toivotonta kättä kaksi
hioo hiiltä valkeaksi.
-Einari Vuorela-

 

 

 

Ilmastonmuutos on nostettu yhdeksi aikamme keskeisistä haasteista, johon pyritään löytämään ratkaisuja sekä globaalilla tasolla että paikallisesti, myös Suomessa. Metsätalouden ohella maatalous on erityinen toimiala, jolla nähdään olevan ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavaa hiilensidontapotentiaalia (1). Onkin alettu puhua hiiliviljelystä (2), jolla viitataan yhtäältä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviin ja toisaalta hiiltä maaperään varastoiviin viljelytoimenpiteisiin.

Lue loppuun

Ruoantuotannon tulevaisuuksia ja ylläpitojärjestelmiä – solumaataloutta ja viljeltyä lihaa

Kansainväliset ruokajärjestelmät rakentuvat monimutkaisista verkostoista. Lisäksi nykyjärjestelmien kanssa kitkaisesti yhteensopivia uusia teknologiota esitellään kiihtyvällä tahdilla. Olemassa olevien ja uusien ruokajärjestelmien yhdistelmissä muokkaantuvien käytäntöjen uskottava kuvaaminen on siten tarpeellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Lue loppuun

Luomusta eteläpohjalaiseen elämänmenoon – harjoittelun monet mausteet

Blogiin_Tanja_0949Alkuvuodesta päädyin hakemaan harjoittelupaikkaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista opintoihin liittyvän harjoittelun suorittamiseksi. Helsingissä maataloustieteitä opiskeleva kaupunkilainen kaipasi mielestäni näkökulmaa yhdestä maatalouden kannalta merkittävästä maakunnasta. Toukokuun alussa juna sitten toi minut, hämäläisen, tänne lakeuksien keskelle. Jo saapumisiltana havaitsin, että jotenkin erilainen kulttuuri Etelä-Pohjanmaalla oli verrattuna hitaaseen Hämeeseen. Tiet olivat aivan tyhjät ihmisistä ja autoista kahdeksan jälkeen illalla ja katuvalot sammutettiin kello kymmenen. Olin saapunut yli 60 000 asukkaan kaupunkiin, jossa epäilin olevan ulkonaliikkumiskielto iltaisin. Lue loppuun

Lähiruokaa, luomua vai jotain ihan muuta?

kujalaLähiruoasta ja luomusta puhutaan nykyään paljon. Välillä sitä itsekin pysähtyy ruokaostoksilla ollessaan miettimään, millaista ruokaa sitä oikein tulee ostettua ja mitä sitä kannattaisi tai ”pitäisi” ostaa. Suosisiko lähiruokaa vai enemmin luomua? Vai olisiko lähiluomu vielä parempi vaihtoehto kuin lähiruoka tai luomu yksistään? Lue loppuun

Taattua laatua omasta maasta

SariSyyskuisia sadonkorjuun juhlia on vietetty perinteisesti elokuisina pimenevinä iltoina. Juhlat kruunaavat kotimaisten tuoreiden kasvisten kulta-ajan, lyhyen ja intensiivisen Pohjolan kesän. Pian talven koputellessa ovea olemme taas kotimaisten varastovihannesten ja kasvihuoneissa tuotettujen vihannesten varassa ja kevään edetessä yhä enenevin määrin tuontikasvisten varassa. Itse kuluttajana teen sinivalkoisia valintoja ja valitsen aina kotimaisen tuotteen, mikäli sen laatu tyydyttää minua. Yhä useammin valitsemani tuote on myös lähellä tuotettu. Lue loppuun

Luomupäivässä pohdittiin, miten luomutuotanto saadaan kasvuun

Valtakunnalliset luomupäivät ovat alan merkittävimpiä tapahtumia, joissa asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia.

Syksyn Tuotanto kasvuun -luomupäivä keräsi Mikkeliin yli 130 osallistujaa. Päivän aikana kuultiin esityksiä luomutuotannon eri aloilta luomulihantuotannosta monimuotoisuuden hyödyntämiseen viljelyssä. Osa puheenvuoroista keskittyi erityisesti luomutuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen.

Päivän pääluennoitsijana oli Sveitsin luomututkimuslaitos FiBL:n johtaja Urs Niggli. Niggli totesi esityksessään, että Sveitsi, Itävalta ja Saksa ovat Euroopan menestyneimmät luomumaat. Sveitsissä luomutuotteiden kulutus on 173 euroa/asukas vuodessa, kun sama luku Suomessa on vain 14 euroa/asukas. Itävallassa puolestaan on jo nyt saavutettu hallituksen tavoite saada maan viljelysalasta 20 % luomuun vuoteen 2020 mennessä.

Menestyksen takana kaikissa näissä maissa ovat vahvat kauppaketjut, jotka satsaavat paljon luomutuotemarkkinoihin.

– Luomututkimus tuottaa tärkeää tietoa koko ketjun käyttöön ja on siten edistämässä luomun kehittämistä, painotti Niggli. Tärkeä rooli on myös kansallisilla luomun kehittämisohjelmilla ja poliittisesti aktiivisilla luomuviljelijäjärjestöillä.

Luomupäivässä välitetään luomualan uusinta tietoa ja hyviä käytäntöjä alan toimijoiden kesken. Valtakunnallinen Luomutietoa uudella toimintamallilla -hanke ylläpitää LuomuTIETOverkko-palvelua, johon on koottu monipuolista luomumateriaalia erityisesti alkutuotannon käyttöön.

– On tärkeää, että hyvät käytännöt siirtyvät viljelijältä viljelijälle, toteaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruralia-instituutista.

– Luomutuotannon kannattavuus paranee, kun osaaminen paranee.

Luomupäivän järjesti Luomuliitto yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hankkeen kanssa. Päivän järjestämistä tuki Maa- ja metsätalousministeriö sekä Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena toimintana.

Tuotanto kasvuun -luomupäivän diaesitykset ovat saatavilla LuomuTIETOverkon www-sivuilta osoitteessa http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomupaivan-9-11-diaesitykset/. Sivuille tulee kuluvan viikon aikana noin puolet esityksistä myös äänen kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210