Hei!
Kulunut viikko on mennyt projektin osalta nopeasti eteenpäin ja olemme edistyneet mukavaa tahtia. Tänään pidimme tapaamisen tutorimme Suvin kanssa ja saimme rajattua aihetta. Kokonaisen hulevesisuunnitelman tekemisen päätettiin olevan liian suuri projekti kurssille, sillä valitettavasti käytössämme ei ole kaikkea siihen vaadittavaa tutkimusdataa eikä aikaa.
Päädyimme esittelemään projektissamme isoimpia ja selkeimpiä ratkaisumahdollisuuksia sekä hieman innovatiivisempia ja ”villimpiä” ideoita. Päätimme myös jättää ratkaisujen taloudellisten kustannusten vertailun pois, sillä se ei ole kurssin kannalta niin oleellista. Keskitymme lähinnä erilaisiin hulevesien hallintakeinoihin, jotka alueelle sopisivat ja toisivat alueelle myös muita ekosysteemipalveluita.
Olemme edelleen ongelmissa vuosittaisen sadannan määrän laskemisessa ja väistämättä ilmastonmuutoksen myötä tapahtuvan sadannan kasvun arvioinnin kanssa. Laitoimmekin tänään Saara Vauramolle sähköpostia, josko hän osaisi auttaa. Tutorimme mukaan Lahden kaupungille on tehty Ilmatieteen laitoksen puolesta sadantaennuste tulevaisuutta ajatellen, joten toivomme, että saisimme selvityksen dataa käyttöömme.
Aluetta ja alueen kaavoitusta tutkailtuamme päätimme keskittyä hakemaan ratkaisuja sekä ideoita hulevesisuunnitteluun ensisijaisesti kasvillisuuden, ojituksen, viivytysaltaiden ja viherkattojen avulla. Otamme työssä huomioon myös alueelle suunniteltavan purkuojan, jonka suunnitellaan kulkevan aivan projektialueemme vieritse ja laskevan suoraan Porvoonjokeen. Emme valitettavasti saaneet suoraan käyttää Ismo Malinilta saatua kuvaa purkuojan suunnittelusta, mutta purkuoja tulee kulkemaan projektialueen vieritse avo-ojana ja jatkumaan Porvoonjokeen rakennettuna ojana. Ajattelimme purkuputken suhteen tehdä ehdotuksen matkalle sijoitettavista viivytysaltaista, joita hyödynnettäisiin myös virkistyskäytössä.
Kasvillisuudesta lähdemme selvittämään erityisesti alueen kulttuurimaiseman kannalta olennaisten lajien veden- ja ravinteidenottokykyä ja pyrimme esittelemään kulttuuriympäristöön soveltuvia lajeja, jotka olisivat tehokkaita myös hulevesien hallinnassa. Kasvillisuuden merkitystä tulemme miettimään niin puistoissa, teiden varsilla, ojituksen yhteydessä, viivytysaltaiden alueella kuin viherkatoillakin. Kasvillisuuden huolellinen suunnittelu voisi vähentää syntyvän huleveden määrää.
”Useimpiin avojärjestelmiin liittyvä kasvillisuus parantaa rantojen stabiliteetin ja esteettisyyden lisäksi altaiden turvallisuutta, koska pääsy rannalta veteen vaikeutuu —- Kasvillisuus sitoo ja pidättää ravinteita, sedimenttejä, bakteereja sekä haitta-aineita kuten raskasmetalleja. Esimerkiksi kosteikot parantavat tämän vuoksi veden laatua ja ehkäisevät alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Kosteikot kasveineen toimivat veden suodattimina ja ravinnevarastoina. Ne tasaavat myös uomastoissa virtaamia ja vähentävät eroosiota sekä tulvahaittoja, lisäävät purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä ja tarjoavat linnuille pesäpaikkoja. Ravinteet sitoutuvat kasveihin ja sedimentoituvat osittain pohjaan, koska vesikasvit vakauttavat pohjaa estäen aaltojen ja virtausten huuhtouttavaa vaikutusta. —- Hulevesien hallinnan kannalta rehevä, monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus pidättää ja puhdistaa hulevesiä paljon tehokkaammin kuin matala ja yksilajinen kasvillisuus, kuten esimerkiksi lyhyeksi leikattu nurmikko. Monilajinen kasvillisuus kestää paremmin vaihtuvia olosuhteita ja puhdistaa monipuolisemmin hulevesissä olevia haitta-aineita. — Puut sitovat juuriensa avulla maa-aineksia tehokkaasti esimerkiksi luiskissa. Pensaat ja rantapuusto muodostavat pysyvän eroosiosuojan juuristojensa avulla. Ne myös varjostavat uomaa tasaten veden lämpötilaa ja toimivat eliöstön suojana sekä ravinnonlähteenä.”
Kuntaliitto 2012 http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/tekntoimi/hulevesien_hallinta/Documents/Hulevesiopas%2016711.pdf
Ojituksen ja viivytysaltaiden avulla pyrimme lisäämään hulevesien hallintaa ja puhdistusta suoraan syntypaikalla. Viivytysallas toimisi myös purkuojan hulevesien puhdistumisalueena ennen hulevesien johtumista vesistöihin. Tulemme tutkimaan erilaisia ojitus- ja viivytysallasratkaisuja ja pyrimmekin löytämään alueelle parhaiten soveltuvan ratkaisun, joka tarjoaisi myös muita ekosysteemipalveluita. Otamme työssä huomioon myös alueella sijaitsevan vanhan metsän, joka on liito-oravien elinaluetta ja pyrimme yhdistämään suunniteltavat virkistyskäyttöönkin kepaavat ratkaisut siten, että alueelle pystyttäisiin toteuttamaan luontopolku.
Hulevesiratkaisu Vantaan Kartanonkoskella http://www.sito.fi/palvelut/osaamisalueet/hulevesien-suunnittelu-ja-luonnonmukainen-vesirakentaminen/
Viherkattojen avulla saadaan suoraan pidätettyä sadevettä ja selvitämmekin, minkä tyyppinen viherkatto olisi paras ravinteiden ja veden pidättymisessä sekä soveltuisi alueelle niin rakentamisen kuin kulttuurimaiseman puolesta. Mielenkiintoista oli myös, että viherkattojen avulla voidaan myös lisätä alueen biodiversiteettiä.
”Viherkattojen kasvilajistoa inventoitiin kesän 2012 aikana pääkaupunkiseudulla 51 viherkatolla keskittyen putkilokasvien esiintymiseen. Viherkatoilta löydettiin yhteensä 192 putkilokasvilajia ja 27 sammal- ja jäkälälajia. Näistä putkilokasveista kahdeksan on luokiteltu Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksen mukaisesti uhanalaisiksi ja Retkeilykasvion luokittelun mukaisesti kymmenen lajia osoittautui harvinaisiksi. Viherkatoilta löydettyjen uhanalaisten ja harvinaisten lajien luontaisia esiintymisalueita olivat pääosin kuivat niityt, kedot, tienpientareet, joutomaat ja kallioiset alueet. Näin ollen viherkatot voisivat toimia korvaavina elinympäristöinä edellä mainittujen elinympäristöjen harvinaistuville ja uhanalaisille kasvilajeille.”
Halonen 2012, Viherkatot korvaavina elinympäristöinä – uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien esiintyminen pääkaupunkiseudun viherkatoilla
Myös hulevesissä kulkevat yhdisteet ovat olennaisia hulevesien hallinnan suhteen. Aloimmekin selvittämään minkälaisia yhdisteitä ja missä määrin yhdisteitä kulkeutuu hulevesien mukana. Tutorimme ehdotti myös avun kysymistä Niemen laitoksen Marjo Valtaselta. Mikäli tuntuu ettemme löydä tarpeeksi dataa tiedonhaulla otammekin varmasti Marjoon yhteyttä.
Tällä viikolla jatkamme mahdollisten ideoiden hiomista, tutkimusmateriaalin läpikäymistä ja mahdollisimman toimivien ratkaisujen etsimistä. Projekti on edennyt hyvässä vireessä ja koko ryhmä on ollut mukana oppimassa uutta.
-Sanna, Julia ja Kuutti
